Ikkunalasit ja sananvapaus

Päivän lehtien pikku-uutisen mukaan Perussuomalaisen puolueen Kuopion toimiston ikkunoita on rikottu jo toisen kerran lyhyen ajan kuluessa. Edellisen kerran se tehtiin maaliskuussa ja nyt taas tällä viikolla. Asialla ei voi olla kukaan satunnainen ohikulkija, koska ikkunat olivat verkolla vahvistettua turvalasia. Jonkun on siis pitänyt tehdä töitä ihan hartiavoimin saadakseen ne hajalle.

Ikkunalaseilla ja väkivallalla on näköjään julkisuusarvoa ihan sen mukaan, kenen kimppuun käydään ja kenen ikkunoita rikotaan. Kun Setan ikkunoita rikottiin ja kulkueen kimppuun käytiin, ylin valtiojohtomme kauhistui ja suuttui harvinaisella tavalla. Ainakin kansanedustajat Päivi Räsänen, Tuulikki Ukkola ja Hanna-Leena Hemming taas kiirehtivät puolustamaan tekijöitä selittämällä, että näiltä oli tukahdutettu sananvapaus, joten he turvautuivat väkivaltaan. Edustajien mielestä mm. Greenpeacen mielenosoitukset sekä Kokoomuksen puoluekokouksessa että eduskuntatalon portailla ovat paljon vakavampi juttu. Nehän toteutti terroristijärjestö ja ainakin puoluekokoukseen mielenosoittajat tunkeutuivat väärennetyillä kulkuluvilla. Eduskuntatalon portailla kuulemma taas yritettiin laittomasti painostaa kansanedustajia ja jopa estää heitä tekemästä työtään.

Johdonmukaisuuden nimissä Tasavallan Presidentin pitäisi nyt antaa julkinen lausunto, jossa hän tuomitsee jyrkästi rekisteröityä puoluetta vastaan tehdyn vihaiskun. Kansanedustajapuolueen toimistoon suunnattu ilkityö voidaan ihan hyvällä syyllä nähdä iskuksi koko demokratiaa ja sananvapautta vastaan. Tarkoitushakuista sananvapautta puolustavien kansanedustajien pitäisi puolestaan kiirehtiä ymmärtämään ikkunoiden rikkojia, koska puolue on lausunnoillaan provosoinut monia ihmisiä, joilta on tukahdutettu sananvapaus. Näin ei kuitenkaan tapahdu, koska tätä puoluetta saa paitsi pilkata, niin nähtävästi häiritä myös muuten. Hehän ovat tunnetusti tyhmiä ja rasistisia vouhottajia, joita ei kannata edes ottaa vakavissaan. Näinkö se menee?

Minulla ei ole mitään henkilökohtaista tekemistä enempää Setan kuin Perussuomalaistenkaan kanssa. Puolustan kuitenkin perustuslain suojaamaa sananvapautta riippumatta ollenkaan siitä, olenko minä sanojan kanssa samaa mieltä. Olen huolestunut siitä, että sananvapaus tuntuu nykyisen ajattelun mukaan olevan yhä enemmän yhteydessä sanojaan kuin itse sananvapauden periaatteeseen. Vain oikeita mielipiteitä saa esittää, muut voidaan tukahduttaa tai jopa väkivalloin estää. Kuka kumma sitten sen mielipiteiden oikeellisuuden määrittelee? Minä voisin ihan hyvin lähteä siitä ajatuksesta, että kaikilla on samanlaiset arvot, asenteet, elämänkokemukset ja mielipiteet kuin minulla. Jos joku sitten on eri mieltä kanssani, niin hän on automaattisesti tyhmä ja voin tukkia hänen suunsa tarvitaessa vaikka väkivalloin.

Rikollista toimintaa ei voi puolustella mitenkään. Rekisteröidyn yhdistyksen ja rekistöröidyn puolueen toimistot ovat lain edessä yhtä suojeltuja. Niihin kohdistettu ilkivalta kohdistuu laillista yhteiskuntajärjestystä vastaan. Samoin mielenosoituksissa käytetyt laittomat menettelyt tulevat tutkittaviksi oikeudessa, eikä tarkoitus pyhitä keinoja tässäkään tapauksessa. Valikoivan sananvapauden kannattajat laidasta laitaan unohtavat tahallaan voimassaolevan lain ja syyllistyvät jesuiittamaiseen ajatteluun. Seuraavaksi varmaan toimitaan kuten 30-luvulla ja revitään paitoja jonkin ylevän ideologian nimissä.