Kunnian perään kyselyä
Liperiläinen kunnan luottamushenkilö julkaisee verkkolehteä nimeltään Liperinuutiset.fi. Sivusto ei käsittele kunnan virkamiehiä ja hallintoelimiä silkkihansikkain, vaan käyttää hyvinkin ronskia kieltä. Niinpä kunnanhallitus päätti viime syksynä yrittää estää verkkolehden julkaisemisen oikeusteitse ja vaati samalla julkaisijalle rangaistusta kunnan kunnian loukkaamisesta.
Jokainen ensimmäisen vuoden oikeustieteen opiskelija tietää, että tällaisen jutun menestymisellä ei ole mitään mahdollisuuksia. Marraskuussa käräjäoikeus totesi ihan odotetusti, että kunnianloukkauksen kohteena voi olla vain henkilö. Kunnalla ei ole kunniaa. Lisäksi oikeus lausui yhtä itsestäänselvästi, että Suomessa ei tunneta ennakkosensuuria. Niinpä verkkolehden julkaisemista ei voida ennakolta estää.
Viisas olisi uskonut viimeistään tässä vaiheessa. Kunnanhallitus päätti kuitenkin sinnikkäästi jatkaa ja valitti asiasta hovioikeuteen. Itä-Suomen hovioikeus katsoi, että ei ole mitään syytä muuttaa käräjäoikeuden ratkaisua.
Ei tässä kyse ollutkaan kunnan kunniasta, vaan muutamien virkamiesten ja luottamushenkilöiden omasta kunniasta. He vain eivät ujouttaan ja saituuttaan tohtineet sitä sanoa, vaan vetosivat kunnan kunniaan. Näin oikeudenkäyntikulut saatiin veronmaksajien maksettavaksi ja kanteen menestyminen olisi pessyt heidän oman maineensa puhtaaksi. Samalla olisi tukittu kiusallinen suu.
Eniten ihmettelen sitä, että jostain löytyi asianajaja hoitamaan tapausta. Kunnalle olisi pitänyt tehdä heti alkuun selväksi, että nyt ollaan lyömässä päätä kiveen. Nyt näiltä yksittäisiltä luottamushenkilöiltä ja viranhaltijoilta pitäisi ehdottomasti periä heidän kunnalle aiheuttamansa oikeudenkäyntikulut takaisin. Ei omaa asiaa ajeta kunnan rahoilla.
Voisihan tuollainen asioiden selvittelijä olla juuassakin, mutta täällä ollaan vielä virkamiesten osalta lapsen kengissä verrattuna liperiin. Tietenkin juuassa muuten vain hölmöillään virkamiesten osalta. Jokohan syksyllä asiat muuttuu?
Viranhaltijathan eivät Suomessa ole korvausvelvollisia aiheuttamistaan vahingoista ja henkisistä kärsimyksistä. Muutoksenhakulautakunnat ja vakuutusoikeus eivät edes ota huomioon vahingonkorvausvaatimuksia. Nämä valitustiet eivät anna oikeasti oikeutta kun rahallisia korvausvaatimuksia ei voi vaatia. Se on helppoa tehdä päätöksiä kun ei ole mitään sanktioita tekemisistään.