Taavi Soininvaara: Oikeistopopulismi kasvaa

EU-alueen talousongelmat, siirtolaistulva ja kasvava terrorismin uhka ovat nostaneet Euroopan oikeistopopulistiset puolueet vahvemmiksi kuin kertaakaan sitten toisen maailmansodan. Muun muassa vanhaa poliittista eliittiä, EU:n kehittymistä kohti liittovaltiota ja joustavaa siirtolaispolitiikkaa vastustavat puolueet ovat saaneet valtaa ainakin Kyproksella, Tanskassa, Suomessa, Italiassa, Norjassa, Englannissa ja Saksassa. Itävallassa, Ranskassa, Sveitsissä, Kroatiassa, Unkarissa, Puolassa ja Serbiassa äärioikeisto on jo noussut merkittävään asemaan.

Taavi Soininvaara

Taavi Soininvaara

Monilla oikeistopopulistisilla puolueilla on hyvät suhteet Venäjään ja presidentti Vladimir Putiniin, joita pidetään konservatismin linnakkeina ja siirtolaistulvan jämäköinä vastustajina.
Ranskassa Marine Le Penin johtama Kansallinen rintama on myöntänyt ottaneensa vastaan miljoonien dollarien lainan venäläistaholta. Le Pen on ilmoittanut, että Ranskassa tullaan äänestämään EU:sta eroamisesta, mikäli hän voittaa vuoden 2017 presidentinvaalit.
Tšekin ulkoministeri Lubomir Zaoralek ilmaisikin hiljattain The Financial Times -sanomalehdessä huolestumisensa siitä, että Venäjä rahoittaa oikeistopopulistisia puolueita, ja Bulgarian presidentti Rosen Plevneliev on syyttänyt Venäjää EU:n yhtenäisyyden horjuttamisesta.

Naton ja Yhdysvaltojen Euroopan-joukkojen komentaja kenraali Philip Breedlove väitti keväällä, että Venäjä on jopa tieten tahtoen pönkittänyt siirtolaiskriisiä yhteistyössä Syyrian kanssa murtaakseen Euroopan yhtenäisyyden. Onkin kiistatonta, että Venäjän viime vuoden sotatoimet Syyriassa kasvattivat EU-alueelle pyrkivien pakolaisten määrää.
Kremlin kontrolloimat mediat ovat tuoneet vahvasti esiin – ja myös liioitelleet – siirtolaisten EU-maissa tekemiä väkivaltarikoksia. On Moskovan etu lietsoa EU-kansalaisten pelkoja, koska säikähtäneet ihmiset saattavat äänestää Venäjään myönteisesti suhtautuvia oikeistopopulistisia puolueita.

EU voi päättää tärkeimmistä asioista (esimerkiksi Venäjän talouspakotteista) vain yksimielisesti ja sen täytyy vastustaa Krimin miehitystä yhtenä rintama saadakseen aikaan tuloksia, joten kaikki mikä heikentää EU:n sisäistä yhtenäisyyttä on eduksi Venäjälle. Siksi siirtolaisongelman jatkuminen ja EU:n pakolaispolitiikan kyseenalaistavien oikeistopopulististen puolueiden menestys hyödyttävät Venäjää.
Edellisen perusteella on tuskin yllätys, että presidentti Putin on ilmoittanut tukevansa Donald Trumpia USA:n ensi marraskuun presidentinvaaleissa. Trump onkin hämmentänyt USA:n ulkopolitiikkaa jo ennen vaaleja muun muassa uhkaamalla valtaan päästyään purkaa USA:n ja Iranin välisen ydinsopimuksen. Iranin ylin johtaja ajatollah Ali Khamenei vastasi Iranin siinä tapauksessa sytyttävän sopimuksen tuleen. Kuulostaa varsin huonolta alulta tulenarkojen Lähi-idän suhteiden hoitamiseen.

Oikeistopopulismin kasvu näyttää ainakin lyhyellä tähtäimellä todennäköiseltä. Samoin se, että äärioikeiston vahvistumisen jatkuminen ei rauhoita yhteiskunnallista kuohuntaa sen enempää Euroopassa kuin muuallakaan.

Pääkirjoitus: Vallankumous?

Kuka olisi uskonut, että Donald Trumpista tulisi vakavasti otettava presidenttiehdokas Yhdysvaltoihin? Tai että Iso-Britannia ihan oikeasti eroaisi EU:sta? Tai että perussuomalaiset saisivat ”ison jytkyn”? En minä ainakaan, mutta minähän kuulunkin eliittiin, joka ei ole enää pitkään aikaan tajunnut, mitä maailmassa tapahtuu.

Marja Aarnipuro

Marja Aarnipuro

USA:ssa tiettyjen kansanosien tyytymättömyys näkyy Trumpin voittokulkuna ja Isossa-Britanniassa se roihahti Brexit-äänestyksessä. Suomessa ärtymys on kanavoitunut edustuksellisen demokratian ansiosta jytkyihin. Länsimaissa on liikkeellä isoja voimia. Tyytymättömien joukot kasvavat ja heidän protestinsa muuttuvat yhä äänekkäämmiksi.
Tässä ajassa on jopa samoja piirteitä kuin vuoden 1917 tapahtumissa Venäjällä. Tyytymättömyys tsaarin konservatiiviseen politiikkaan sekä hallinnon korruptoituneisuuteen ja tehottomuuteen johti kansannousuihin ja lopulta vallankumouksiin.
Ison-Britannian Brexit-äänestyksen tulos kertoo ison kansanosan tyytymättömyydestä vallanpitäjiin ja kasvottoman EU-koneiston joustamattomuuteen. Kansanäänestyksen tulos kertoo myös kahtia jakautuneesta yhteiskunnasta, jossa vastakkain ovat korkeakoulutetut ja työväenluokka, nuoret ja ikääntyvät, kaupunkilaiset ja maalaiset – menestyjät ja häviäjät.
Nyt ei eliitin ylimielisyys auta. Tässä ajassa tar­vitaan viisaita poliitikkoja, jotka osaavat ottaa huomioon kaikkien kansanosien ja kansojen mielipiteet. EU:llakin on kasvun paikka.

Pääkirjoitus: Kiitos poliisit

Nuori poliisi menetti henkensä ja toinen loukkaantui vakavasti, kun epävakaaksi ja uhkaavaksi tiedetty epäilty ampui heitä luvattomalla sarjatuliaseella piiritystilanteessa. Vaikka poliiseilla on aina työssään riski kohdata väkivaltaa, viikonlopun tapahtumasarja kuvottaa. Menehtyneen poliisin läheisten surun syvyyttä ja määrää en pysty kuvittelemaan.

Marja Aarnipuro

Marja Aarnipuro

Tosi-tv-ohjelmat antavat poliisin työstä ankean kuvan. Se näyttäisi olevan känniläisten välien selvittelyä ja juopuneitten kuskaamista putkaan. Täytyy nostaa hattua, että poliisit jaksavat tehdä tuota työtä päivästä toiseen, jotta me muut saisimme elää rauhassa elämäämme.

Vihdin tapahtumat palauttavat mieleen myös sen, että aika ajoin poliisit vaarantavat henkensä pitääkseen meidät muut turvassa väkivallalta. Siitä he ansaitsevat kiitoksemme ja kunnioituksemme.

Vihdin järjetön poliisimurha vie ajatukseni sotaan. Tuntuu uskomattomalta, että sodan kokeneet sukupolvet ovat olleet vuosikausia vaarassa joutua samanlaiseen tilanteeseen kuin poliisit Vihdissä. Perinteisessä sodankäynnissähän on aina vaarana, että vihollinen yllättää ja ampuu kohti. Tuota todellisuutta eletään monissa maissa myös tänään.

Toisen ihmisen tappaminen on aina väärin ja rikos ihmisyyttä vastaan. Hoidon tarpeessa olevat ihmiset tulisi tunnistaa ajoissa ja saattaa asianmukaiseen hoitoon. Tässä asiassa säästäminen tulee liian kalliiksi. Ja me kaikki muut voisimme keskittyä vihaamisen sijasta rauhan edistämiseen.