Uskottavuusvaje

Hallituksen täytyy pitää meitä kansalaisia ihan täysinä ääliöinä. Muuten ei voi selittää ikävien uutisten ajoittumista juuri tälle viikolle, heti presidentinvaalien jälkeen. Keskiviikkona julkaistiin kuntakartat ja kerrottiin varuskuntien lakkauttamisesta ja eilen ilmoitettiin, että valtio on valmis luopumaan Finnairin osake-enemmistöstä.

Ehdotus uudeksi kuntajaoksi piti alkuperäisen työsuunnitelman mukaan julkaista joulukuussa. Jostain kumman syystä valmistelu viivästyi sopivasti, jotta se ei vaikuttaisi presidentinvaaleihin. Koko ajan meille on vakuuteltu, että pakolla kuntia ei yhdistellä, mutta sekin on vain sananhelinää.

Eilen eduskunnassa ministeri Virkkunen toivotti myös opposition tervetulleeksi mukaan kuntauudistustyöhön, mutta se edellyttää hallituksen tavoitteiden hyväksymistä. Tunti sitten pääministeri Katainen sanoi radiossa, että pakkoa ei käytetä – paitsi tietenkin siinä tapauksessa, että jotkut kunnat vastustavat yhdistymistä. Siis yhdistytte tai itekette ja yhdistytte.

Varuskuntien lakkautuslistojen julkaiseminen ajoitettiin samalle päivälle kuntauutisten kanssa. Kuitenkin jo pari viikkoa sitten parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja Ilkka Kanerva rehvasteli julkisuudessa, että hän ainoana koko maassa jo tietää lakkautettavisen varuskuntien nimet, mutta ei kerro. En usko Kanervan olleen ainoa, mutta tieto päätetiin pantata yli vaalien.

Meidän oletetaan uskovan sekin, että puolustusministeri Wallinin äidinkieli ja puoluekanta eivät millään tavalla vaikuttaneet Dragsvikin varuskunnan säilyttämiseen ja Kontiorannan lakkauttamiseen. Pitäisi uskoa myös se, että ministerin jäsenyys Uudenmaan Prikaatin killassa on täysin asiaan vaikuttamaton sivuseikka.

Valtionohajuksesta vastaava ministeri Hautala myöhästyi superkeskiviikon uutistulvasta. Hän ilmoitti vasta eilen, että valtio on valmis luopumaan Finnairin osake-enemmistöstä. Valtio omistaa nyt yhtiöstä 56 % eli sillä on määräysvalta. Ihan tutun kaavan mukaan valtio luopuu ensin osake-enemmistöstään ja heti perään kaikista omistuksistaan.

Hallituksen toimien järkevyydestä jokainen muodostaa oman mielipiteensä itse, mutta tiedotuksen suhteen on selvästi nähtävissä uskottavuusvaje. Emme me nyt ihan vielä ole niin tyhmiä, että uskoisimme huonojen uutisten kertarysäyksen olevan puhdasta sattumaa. Nokiakin osasi koordinoida omat huonot uutisensa samaan nippuun.

Kommentit
  1. 1

    Kalevipoeg sanoo

    Maan korvessa kulkevi nyt Niinistön tie. Pitäisi luopua kokoomuksen jäsenyydestä ja kääntää selkänsä koko tuolle puolueelle, ja alkaa tehdä jonkinlaista voimakasta oppositiopolitiikkaa tälle menolle. Mutta alkaako tehdä 1.3.2012? Melkoiset odotukset kohdstuvat häneen nyt kun hallituksestakaan ei ole maalle turvaa. Entä jos hänelläkin on jo avauspuheessaan pommeja kuten: ”Minä toivoisin että … eritoten kun taloustilanne …. voimme vain odottaa … sanomattakin on selvää … että en voi toimia tuomarina kaikissa suomalaisen yhteiskunnan kipupisteissä, niinkuin hyvä kilpakumppanini viime vaaleissa näitä kaikkia meitä tavalla tai toisella koskettavia ongelmakohtia osuvasti nimitti …”

  2. 2

    Jan sanoo

    Aiotaanko meidät ruotsinkieliset kokonaan vapauttaa varusmiespalveluksesta kun on niin kova hinku saa ainoa ruotsinkielinen varuskunta pois päiviltä keinoilla millä hyvänsä? Jopa Wallin on osannut ennakoida tämän silmätikuksi pääsyn, ja viimeisen päälle huolehtinut siitä että päätöksenteko meni muodollisesti oikein. Moraalisesta tms. jääviydestä huutakoon kukin sitten kurkkunsa kipeäksi. Muuten – ei kai vaan missään jäänyt yhtään suomenkielistä varuskuntaa jäljelle, vaikka päätöksentekoon oli osallisena useita suomenkielistäkin.

  3. 3

    mie sanoo

    Ei pidä sekoittaa varuskuntia eli seiniä, joukko-osastoja eli toimintaa ja kielipolitiikkaa keskenään
    .
    Missään ei määritellä tai määrätä, että maassamme pitäisi olla ruotsinkielinen varuskunta l. seinät. Missään ei myöskään määritellä, että olisi oltava ruotsinkielinen joukko-osasto. Laissa puhutaan, että on oltava ruotsinkielistä koulutusta.

    Ja se on aivan eri asia, kuin Drgsvikin varuskunta.

    Siksi koko ruotsinkielinen koulutus voidaan antaa vaikka Pohjois-Karjalan prikaatin kranaatinheitnpataljoonan ruotsikielisessä komppaniassa.

    Kieliolitiikkaa pelaavat ruotsinkieliset itse, he haluavat erottaa myös armeijassa eri kieliset toisistaan. Kuten peruskouluissa, lastentarhoissa, yliopistoissa ja työelämässäkin. Ahvenanmaalaiset jopa kieltävät eri kielisten asumasta vieressään.

    Tämä on apartheidia ja rasismia suomenkielisiä tai muunkielisiä kohtaan. Siihen löytyy laissa sanktiot, mutta jostain syystä niitä ei sovelleta. Johtuukohan se piilokorruptiosta. Ruotsinkieliset piirit, kuten Uudenmaan Prikaatin killta, ovat hyvin rikkaita. Kiltahan sääntöjensä mukaan ”edistää ruotsalaisen sotaväen perinteitä”. hallelujaa.

  4. 4

    Jan sanoo

    Kun ruotsinkielinen koulutus toimivana on ollut olemassa ja kehittymässä vuosikymmeniä Dragsvikissa, niin minkä ihmeen muun kuin sen kielipolitiikan takia se pitäisi muualle muuttaa ja rakentaa uudestaan? Ja on siellä nytkin noin 15 prosenttia suomenkielisiä.

    Mitenkä muuten Puheloisen Arikin on saatu mukaan tähän väitettyyn kielipolitikointiin, apartheidiin, rasismiin ja korruptioon?

    (Ahvenanmaata ja rikkauksia koskevia totuudenvastaista väittämiä en edes yritä korjata tässä.)

  5. 5

    Jan sanoo

    PS Laissa kyllä sanotaan että pitää olla ruotsinkielinen joukko-osasto.

  6. 6

    sanoo

    Tehdään Suomen valtiosta pörssiyhtiö, silloin tiedot on julkaistava kansainvälisten sääntöjen mukaisesti ja vuotoja ei sallita. Demokratioissa on paljon valuvikoja. Finnair lienee kohta ainut valtiollinen kummajainen Euroopassa. Onko järkeä pyörittää kannattamatonta valtion omistamaa firmaa? Muistan, miten amerikkalaiset ihmettelivät 1970-luvulla Valmetin toimintaa ja johdossa ollutta ministeri Olavia Mattilaa… presidentti Urho Kekkosen luottomiestä. Rosvokapitalismista voi olla monta mieltä, mutta ei valtion omistus tehnyt Valcosta, Valmetista, Ensosta yms yhtään parempia yhtiötä.

  7. 7

    mie sanoo

    Janille

    Kysyit: Minkä ihmeen takia Dragsvikista pitäisi muuttaa tai hallinto sijoittaa toisaalle? No rahoituksen puutteen vuoksi ja että toiminnallisesti se on järkevää. Aivan samasta syystä, kuin Kontiolahdelta. Kaikkienhan tulee Suomessa osata suomea, selvä se.

    Ahvenmaalla on laki, mikä tehokkaasti rajoittavat ulkopaikkakuntalaisten ostamasta kiinteistöjä ja muuttamasta sinne. Finnlexistähän tuo selviää.

    Tosiaankin, ruotsinkielinen joukko-osasto lukee nyt laissa. Se ei tarkoita omaa varuskuntaa, vielä vähemmän Dragsvikia. Voi siis sijaita vaikka Santahaminassa UudPR:n nimellä tai Rantaruottalaisten Pataljoonana. tai yksi osa siellä toinen täällä-

    Sitten hieman reaalitodelisuutta ” Näin toimii ”tasa-arvo” Suomessa:

    1. Ruotsinkielinen voi hakea suomenkieliseen yliopistoon joutumatta suomen kielen kokeeseen. Suomenkielinen *) sen sijaan joutuu aina erilliseen ruotsin kielen kielikokeeseen hakiessaan ruotsinkieliseen yliopistoon. (* suomenkielisestä lukiosta kirjoittaneet)

    2. Ruotsissa, ulkomailla siis, suomenkielinen pääsee opiskelemaan yliopistoon pelkällä ylioppilastodistuksella ilman erillistä ruotsin kielen kielikoetta, mutta ei kotimaassaan Suomessa, ruotsinkieliseen yliopistoon.

    3. Ruotsinkielinen voi tehdä lopputyönsä ruotsiksi missä tahansa yliopistossa Suomessa.

    4. Suomenkielinen joutuu tekemään lopputyönsä ruotsinkielisessä oppilaitoksessa ml. yliopistot aina ruotsiksi. Suomeksi ei saa tehdä, koska se on kiellettyä.

    5. Valtiokalenterissa kaikkien muiden yliopistojen nimet on kahdella kielellä paitsi Åbo Akademi ja Handelshögskolan. Esim. Jyväskylän yliopisto on Jyväskylä universitetet.

    Mistä em. tilanne johtuu? Siitä,että Suomessa ei ole yhtään suomenkielistä yliopistoa! Syynä on se, että muut kuin ruotsinkieliset yliopistot ovatkin kaksikielisiä eikä suomenkielisiä:

    1. Ruotsinkielinen opiskelija voi vaatia tenttikysymykset ruotsiksi lain mukaan ”suomenkielisissä” yliopistoissa. (Abo Akademissa ja Svenska Handelshögskolanissa ei saa vaatia tenttikysymyksiä suomeksi)

    2. Ruotsinkielinen opiskelija voi tehdä gradunsa ruotsiksi ”suomenkielisissä” yliopistoissa. (Abo Akademissa eikä Svenska Handelshögskolanissa ei saa tehdä gradua suomeksi)

    3. Åbo Akademi eikä Svenska Handelshögskolan eivät järjestä pääsykokeita suomeksi.
    Ns. suomenkieliset yliopistot joutuvat järjestämään myös ruotsiksi pääsykokeet ainakin niissä oppiaineissa, joissa on ruotsinkielisille omat kiintiöt.

    4. Ruotsinkielisille yliopistoille ei riitä se, että suomenkielisestä lukiosta kirjoittanut lukee ruotsinkieliset kirjat pääsykokeisiin ja vastaa ruotsinkielisiin pääsykokeisiin oikein.
    Pääsykokeiden lisäksi järjestetään erilliset ruotsin kielen kokeet. Niiden vaikeusastetta säädellään siten, että suomenkielisistä lukioista kirjoittaneiden määrä pysyy ”sopivana”.
    Samanlainen järjestelmä oli USA:n Syvän Etelän yliopistoissa afroamerikkalaisia varten, jotta heidän määränsä pysyi ”sopivana” valkoisiin opiskelijoihin verrattuna

    5. Valtiokalenterissa kaikkien muiden yliopistojen nimet on kahdella kielellä paitsi Åbo Akademi ja Handelshögskolan. Esim. Jyväskylän yliopisto on Jyväskylä universitetet.”

    Siis eikö mikään ole enää pyhää? Ihan VALTIOKALENTERISSA seisoo räntättynä Jyväskylä Universitetet. Ihan oma kysymyksensä onkin sitten Jyväskylän yliopisto

  8. 8

    Jan sanoo

    Kontiolahdella ei ole viimeinen pakollinen suomenkielinen joukko-osasto. Dragsvikin lopetus kyllä kasvattaisi eikä vähentäisi menoja, ei siellä sun täällä ole sellaisia resursseja tyhjän panttina, ja muuttaminenkin maksaa. Missä se toiminnallinen järkevyys olisi?

    Ahvenanmaan kiinteistöistöjä koskevat tasapuolisesti kaikkia muualla asuvia, ihan kielestä riippumatta.

    Yliopistokeskustelun saat käydä jossain muualla, vaikka sitten kun olet tarkistanut edes sen pyhän esimerkkisi oikean muodon, se ei ainakaan ole ”Jyväskylä Universitetet”. Tunnen aika monta senkin opinahjon kasvattia, mutta kuinka ollakkaan esittämäsi ”epäkohdat” eivät ole olleet lähinnäkään päällimäisinä yliopisto- ja opiskelijamaailman ongelmista.

  9. 9

    mie sanoo

    Niinpä. “epäkohdat” eivät ole olleet lähinnäkään päällimäisinä yliopisto- ja opiskelijamaailman ongelmista. Ruotsinkielisille.

  10. 10

    mie sanoo

    Tyypillistä asiasta sivuun vientiä. Projektiivinen identifikaatio Janin vastauksessa sysäsi ongelman päälaelleen. Oltko kenties paastori koulutukseltasi?:

    ”Ahvenanmaan kiinteistöistöjä koskevat tasapuolisesti kaikkia muualla asuvia, ihan kielestä riippumatta.”

    Ongelma ei ole sinne haluavan kieli, vaan siellä asuvien kielipolitiikka l. sillä suojataan alueella asuvien kielioloja, ei itse aluetta ties minkä kielisiltä. Ja sama on kyseessä Dragsvikin tapauksessa.

  11. 11

    Jan sanoo

    Jyväskylässä opiskelleet tuttavani ovat ihan suomenkielisiä. Joka ikinen. Kun on ihmisiksi ei ruohonjuuritasolla ole ongelmia elää ja toimia yli kielirajojen, toinen toistaan kunnioittaen.

    Ahvenanmaalla on oma historiallinen taustansa, joka käsiteltiin jo aika monta vuosikymmentä sitten kansanvälisellä tasolla. Turha sitä on muuhun sotkea. Sille joka kiinteistön Ahvenenmaalta oikeasti haluaa lait eivät ole este vaan pelkkä hidaste.

    Totta kai Dragsvikin tapauksessa halutaan lakien täyttämiseksi ja muiden asioiden lisäksi huolehtia pakollisen ruotsinkielisen joukko-osaston kielioloista. Miksi ihmeessä niin ei saisi tehdä? Millä lailla se on väärin? Miksi tätä osaa kansasta ei voi kunnioittaa, ja samalla toimia tarkoituksenmukaisesti? Mitä iloa ja hyötyä on vähemmistön kaltoin kohtelulla?

  12. 12

    mie sanoo

    Ei ole syytä olla liian kulmikas tässä varuskunta- ja kieli- tai kansanryhmäasiassa. Kärjistykseni on keskustelun herättämiseksi.

    Joten, jos Dragsvik on puhtaasti koulutus- ja puolustuspoliittinen asia eikä millään tavalla alue-, kieli- tai puoluepolitiikkaa, niin tehtäköön näin:

    Raaseporin varuskunta (ja joukko-osastot siellä) säilytettäköön, siihen liitetään lakkautettavia joukko-osastoja muualta, kuten rajajääkäripataljoona, tykistörykmentti ja viestikomppania. Kaikki tietysti sisä-Suomesta, koska heiltä ja niilltä alueilta siirretään pois ja kuitenkin tarvetta koulutukseen on.

    Näin yhdistyy taloudellisuus, tehokkuus, sotilasosaaminen ja kansanryhmien yhtenäisyys ja ymmärtämys. Uudenmaan Prikaatissa koulutetaan ruotsiksi, kaikissa muissa suomeksi (koska varusmiehet tulevat suomenkielisistä taustoista). Komentokielihän on kaikilla suomi. Esikunta ja huoltopataljoona saa olla kielellisesti sekasikiö, kuten aluetoimistokin (hoitaa kutsunnat ja kertausharjoitukset).

    Jos tämä ei sovi, on se kai sitten tulkittava niin, että kenttäarmeijamme johtoportaalla on suuri työ liikekannalla olossa pitää puolustavat (ja hyökkäävät ) omat eri kulttuuriset joukot riittävän etäällä toisistaan.

    Mikä olisi maastossa sopiva hajurako erikielisten komppanioiden välillä?