Ministeri, laki ja Raamattu

Mutta jos muuta vahinkoa tapahtuu, annettakoon henki hengestä, silmä silmästä, hammas hampaasta, käsi kädestä, jalka jalasta, palovamma palovammasta, haava haavasta, ruhje ruhjeesta.

Näin sanoo Toinen Mooseksen kirja 21:23-25. Tämä ei missään tapauksessa ole Suomen lainsäädännön mukaista toimintaa, vaan Mooseksen lain soveltaja tuomittaisiin maallisessa tuomioistuimessa tekojensa mukaan.

Sisäministeri Päivi Räsänen ei piittaa maallisesta laista, vaan kehotti kristittyjä seuraamaan Raamattua, vaikka laki sanoisi vastaan. Kristityltä vaaditaan rohkeutta asettua yleistä mielipidettä tai lakia vastaan, jos nämä ovat vastoin Jumalan sanaa.

En tiedä mitä Räsänen tarkalleen ottaen tarkoitti, mutta hänen puheensa ovat vaarallisia. Jos joku uskonnollisesti tärähtänyt katsoo jumalalliseksi oikeudekseen vaikkapa surmata murhamiehen, niin vetoaminen Raamattuun ja Räsäseen ei auta. Tekijä tuomitaan rikoslain mukaan.

Suomessa noudatetaan vain Suomen lakia ja kansainvälisiä sopimuksia. Niiden rinnalle ei sallita minkäänlaista uskonnollista tai muuta tapaoikeutta.

On meillä joskus ollut toisinkin. 1590-luvun lopulla käytiin Nuijasotana tunnettu talonpoikaiskapina. Sen jälkeen sääty-yhteiskunta kehittyi hämmästyttävän nopeasti. Poliittinen ja taloudellinen valta keskittyivät harvalukuisen aatelin käsiin ja alamaisten ainoa tehtävä oli toimia järjestelmän maksajana ja ylläpitäjänä.

Tällainen yhteiskunta vaatii toimiakseen ankarat lait ja tiukan kontrollin. Kun maallinen laki ei riittänyt, niin Kaarle IX määräsi vuonna 1609 Mooseksen lain toissijaiseksi oikeuslähteeksi. Jos laki ei tuntenut jotain rikosta ja siitä määrättävää rangaistusta, niin tuomioistuin luki Vanhaa Testamenttia. Sieltä löytyi ja löytyy yhä valtava määrä rikoksia, joista kuolema on ainoa rangaistus. Tätä noudatettiin kirjaimellisesti.

Tuohon aikaan lainsäädäntö ei ollut niin kehittynyttä kuin nykyisin, joten sillä ei voitu kontrolloida kansalaisia riittävästi. Nykyisin laista löytyy pykäliä joka lähtöön, joten Räsäsen puheet ovat melkeinpä yllyttämistä rikokseen tai ainakin anarkiaan.

Jos Räsänen olisi muslimi ja kehottaisi oikeauskoisia noudattamaan vain Koraania, niin hänet pantaisiin viralta.  Kristitty fundamentalisti saa näköjään puhua läpiä päähänsä ihan vapaasti.

Tai ehkä hän sittenkin ajattelee kuten Kaarle IX ja pitää maallista lakia riittämättömänä kansan kurissapitämiseen.

Kommentit (13)
  1. Ärsyttävää, kun aina vedotaan VT:n aikaisiin lakisääntöihin, vaikka puhutaan UT:n ilmoitusta seuraavista uskovista eikä mistään juutalaisista Mooseksen lakeineen. Timosella on paljon hyviä artikkeleita, mutta kannattaisi jättää hengellisten aiheiden kommentointi, jos niistä ei oikeasti tiedä. Tai ainakin ensin ottaa selvää asioista. Ihan ensimmäisenä kannattaa ottaa selville Vanhan ja Uuden Testamentin erot ja merkitys nykypäivän uskovalle.

    Itse kirjotuksen tarkoituksesta oon toki samaa mieltä, että uskontoja on kautta aikain käytetty väärin ja tietyissä tapauksissa uskonnon ja politiikan sotkeminen voi olla vaarallista. Mutta miksi sitten ateistit saisi olla päättämässä poliittisista asioista? Sehän on vastoin uskonnonvapautta, jos ainoastaan ateistiset näkemykset saisi politiikassa hyväksyä. On turha vedota ateismiin ei-uskontona – joillekin se on uskonto, jollekin filosofia tai elämäntapa – samalla lailla nämä kaikki vaikuttaa yksilötasolla päätösten takana, eikä niitä voi eikä pidäkään erottaa politiikasta. Jos uskonto erottettaisiin, pitäisi myös kulttuuri, urheilu yms. erottaa politiikasta. Se, että nimenomaan uskonto näistä koetaan vaaralliseksi, kertoo mielestäni kolmesta asiasta. 1) Osa uskonnoista on oikeasti vaarallisia, 2) Ei-vaarallisia uskontoja on käytetty väärin ja omiin tarkoituksiin ja 3) Ihmiset eivät tiedä uskontojen sisältöä ja oppia.

    Timosen kirjoituksesta valitettavasti paistaa läpi kohta kolme, jossa Raamatun mukainen käsitys kristiinuskosta perustuu omiin ennakkokäsityksiin ja oletuksiin ja satunnaisesti valittuihin raamatunjakeisiin, jotka eivät liity perusteltavaan asiaan, vaan ovat omiaan pönkittämään omia ennakkoluuloja ja -käsityksiä. Lisäksi tekstin sanamuodoista käy esiin Timosen oma suvaitsematon suhtautuminen ns. fundamentalisteihin, jotka vain “puhuu läpiä päähänsä” ja joita siis ei tulisi kuunnella tai ottaa vakavasti. Tällainen on huonoa ja asenteellista journalismia, jossa pyritään leimaamaan toisia sen sijaan, että otettaisiin asioista selvää, pysyttäisiin faktoissa ja toisellatavalla ajattelevia tai uskovia kunnioitettaisiin.

    Toisaalta, Saku on kuitenkin rehellinen ja myöntää, ettei tiedä mitä Räsänen oli tarkoittanut. Rehellisyys on aina hyvä asia. No, uskallan väittää, ettei Räsänen todellakaan tarkoittanut “Raamatun seuraamisella” juutalaisille tarkottettujen Mooseksen lakien täytäntöönpanoa, vaan Uudessa Testamentissa Jeesuksen esimerkin mukaista elämäntapaa, johon kuuluu mm. heikommista huolenpito, toisen posken kääntäminen ja anteeksiantaminen. Siitä olen toki samaa mieltä, että aina löytyy niitä “tärähtäneitä”, jotka voivat tehdä omat väärät tulkintansa vaikkapa toisten sanomisista. Tämänkin taustalla on usein varmaan tietämättömyys ja väärät tulkinnat, joiden vaikutusta Timonenkin kirjoituksellaan – varmaan tahattomasti – vahvistaa. Joku “tärähtänyt” saattaa oikeasti luulla Räsäsen kehoittaneen tappamaan toisia ihmisiä tai puhkomaan silmiä! Sen sijaan, että tekstissä tuotaisiin esiin oikeaa ja Raamattuun perustuvaa kristinuskoa, tuotaisiin faktoja ja hälvennettäisiin ennakkoluuloja, ruokitaankin tietämättömien ennakkoluuloja ja esitetään kristinusko ja ns. fundamentalistit erittäin epäilyttävässä ja kyseenalaisessa valossa.

    Timosen tekstistä jää mielikuva, että Räsänen olisi kehoittanut tappamaan tai kostamaan. Ehkä se olikin Timosen tarkoitus? Jos toisten sanomisia ja tarkoitusperiä näin vääristellään, on vaara, että joku “tärähtänyt” todella uskoo Timosen näkökulman ja toimii niiden mukaan. Siinä tilanteessa voidaankin kysyä, kenen sanomiset tai kirjoittamiset ovat toimineet yllyttämisenä rikokseen. Jokaisella puhujalla ja kirjoittajalla on vastuu sanoistaan – siksi on tärkeää tuntea asiat, joista puhuu/kirjoittaa – ja toki mahdollisimman ymmärrettävästi. Se, ettei Räsäsen puheita kaikki ole ymmärtäneet, tosin johtunee paljolti vähentyneestä uskonnonopetuksesta ja suomalaisten surkeasta raamatuntuntemuksesta. Selkeyttä toki tulee vaatia jokaiselta puhujalta, mutta toisaalta on jo yleissivistystä tuntea Raamattuun perustuvan yhteiskuntamme perusasiat ja -periaatteet, etenkin, kun kaikilla on halutessaan mahdollisuus tutustua Raamattuun. Jos ei rahaa ole, voi sen lainata kirjastosta.

    Yhteenvetona: Jos jotain asiaa ei ymmärrä, kannattaa ottaa ensin selvää, eikä levitellä ennakkoluuloja tai heilutella leimakirvestä. Tämä siis ohjeena meille kaikille. Kiitos, Saku, kirjoituksistasi. Ne on tavattoman usein täyttä asiaa. Halusin kuitenkin puuttua tähän asenteelliseen ja osin vääristelevään kirjoitukseesi. Otathan jatkossa paremmin selville asioiden taustoja. Toivottavasti myös pyrit enemmän objektiivisuuteen – joskin onhan kaikilla lupa kirjoittaa omia mielipiteitään. Mutta tämä olikin tämän yksittäisen lukijan mielipide. Mukavaa kesänjatkoa! 🙂

  2. Miksi Räsänen sitten puhuu Raamatusta eikä Uudesta testamentista? Raamattu tarkoittaa moniaalla nimenomaan Vanhaa. – Ja suomentajana kysyisin, millä kielellä jumalansana on alunperin kirjoitettu? Ellei suomeksi, niin Räsänenkin kyllä lukee suomentajien, ei Jumalan sanaa. Ongelma toki sekin, kun suomentamisen lähteenä käytetään nykyisin hebreaa ja kreikkaa, Jeesus tiettävästi puhui arameaa – mitkä sanat siis ovat sitä jumalansanaa. Kääntämisessä kun sanasta sanaan kääntäminen johtaa vääriin tulkintoihin ja sekasotkuun, asiaa voi kokeilla vaikkapa kääntämällä suomalaisia lauseita englanniksi pingin avulla.

Kommentointi suljettu.