Paradigman muutos

Salassa valmisteltava osallistava eli vastikkeellinen sosiaaliturva tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että saadakseen työttömyyskorvausta tai toimeentulotukea työttömän pitää tehdä töitä vähintään kaksi tuntia päivässä. Jos joku ei siihen suostu, niin hänen minimitoimeentulonsa määritellään uudelleen. Se on tulevaisuudessa nykyinen minimitoimeentulo miinus 40 prosenttia.

Tässä on tiivistettynä ministeri Paula Risikon työrukkasena asiaa valmistelevan Antti Parpon tarkoittama sosiaalipolitiikan paradigman muutos. Asiaa siis valmistellaan julkisuudelta piilossa.

Kaikki tähänastiset muistiot ovat ministeri Risikon päätöksellä salassa pidettäviä. Ne muistiot ovat epävirallisten ”pyöreän pöydän keskustelujen” tuloksia ja näihin keskusteluihin on osallistunut myös työttömien valtakunnallisen yhdistyksen TVY:n puheenjohtaja Lea Karjalainen. Hän onkin puhunut tämän Parpon mallin puolesta julkisesti joko tietämättömyyttään tai sitten hänet on höynäytetty mukaan.

Saattaa olla niinkin, että hän on aikoja sitten unohtanut, että hänen järjestönsä pitäisi olla työttömien puolella sen sijaan että se toimii valtiovallan sätkynukkena. Höynäyttämisen puolesta puhuu se, että Karjalainen on julkisesti sanonut osallistumisen voivan olla vaikkapa kuorolaulua. Karjalainen oli myös ensimmäisiä, joka syksyllä julkisesti kauhisteli tämän erään laiskan Tatun saamia etuuksia.

Tatu olikin osa paradigman muutoksen valmistelua. Hänet kaivettiin koko kansan kauhisteltavaksi ja niin saatiin monen mieli täyttymään pyhällä vihalla laiskoja vapaamatkustajia kohtaan.

Mieliä muokataan koko ajan. Yle julkaisi mielipidemittauksen, jonka mukaan sekä suuri-  että pienituloiset ovat liikuttavan yksimielisiä siitä, että sosiaaliturva passivoi. Köyhimmiltä työttömiltä ei ilmeisesti kysytty mitään, kuten ei yleensäkään kysytä. Hehän ovat niitä passivoituneita, jotka pitää saada aktivoitua yhteiskunnan hyödyllisiksi jäseniksi. Parin tunnin risusavotta päivässä vaikkapa 80 kilomerin päässä kotoa aktivoi varmasti johonkin, mutta en nyt rupea arvuuttelemaan mihin.

Osallistavaa orjatyötä siis valmistellaan koko ajan, mutta siitä ei puhuta. Kaikki informaatio on kaivettava erilaisista vihjeistä. Yksi hyvä vihje on tulossa oleva toimeentulotukilain soveltamisohje, jolla aiotaan avoimesti rikkoa voimassa olevaa lakia. Sitäkin valmistellaan piilossa julksuudelta.

Kaikki tämän salaisen valmistelun tulokset tullaan kevään kuluessa syöttämään päättäjille ja hyvän pohjustuksen ja mielipidemuokkauksen ansiosta ne niellään silmää räpäyttämättä. Luultavasti myös SDP:n ja Vasemmistoliiton ministerit ja kansanedustajat tulevat kehumaan, että työ ilman palkkaa on työttömälle parasta lääkettä.

Jos jokin asia on valmisteltava salassa, niin ei se yleensä päivänvaloa kestäkään.

Kommentit
  1. 1

    Nenolsk sanoo

    Pitänee viedä ihmisoikeustuomioistuimeen orjuuteen pakottamisesta.
    Itse ainakin aion nostaa mekkalan, mikäli yritetään palkattomiin töihin pakottaa.
    Jos töitä haluavat tarjota, niin varmasti myös maksavat TES:in mukaisen palkan, vaadin minä. Sosiaaliturva ei ole palkkaa, vaan tarkoitettu minimitoimeentulon turvaamiseksi, jotta voisi hakea töitä. Oikeita sellaisia.
    Mökää pönttöön asian puolesta!
    Hyvä Saku, kun tuot asian esille ymmärrettävässä muodossa,
    kuten mainitsit, virkamiesten ja poliitikkojen puheista saa aivan toisenlaisen kuvan.

  2. 2

    Marko sanoo

    Risikko siteeraa väärin lausetta ”Työ on parasta sosiaaliturvaa”, jos työstä ei saa palkkaa jolloin sosiaaliturvaa ei tarvittaisi. Se on pakkotyötä ja sosiaaliturvaa.

  3. 3

    Erkki Kelloniemi sanoo

    Kun kysymys on Risikon johtamasta ministeriöstä ja sen projekteista, on kysymys suunnitelmallisesta toiminnasta. Vastuullinen sosiaaliturva-hanke on Kokoomuksen ja luultavasti muissakin hallituspuolueissa hyväksytty. Kuten projektin yleensäkin, tämäkin sisältää eri vaiheet. Asia lanseerattiin Tatu-kampanjalla ja loppu onkin mediasotaa, jossa viimsisimmät laukaukset nöhtiin heti tämänaamuisessa Ylen uutisoinnissa sosiaaliturvan turruttavasta vaikutuksesta. Sosiaaliturvasta tehdään valtamediassa alkoholin kaltainen myrkky, jonka vaikutukseen piiriin joutuneille tarjotaan vieroitushoitona pakkotyötä. Miten alas voikaan vajota politiikan moraali ja tutkijoiden etiikka!

  4. 4

    a niemelä sanoo

    Mistähän johtunee, että ainakaan Risikko ei nauti sataprosenttista luottamustani?

  5. 5

    sekunda kansalainen sanoo

    Varmasti tulee hyvin juttuun tämä TVY:n Karjalainen Risikon ja Parpon kanssa. Googlen eka hakutuloskin ”Vuosien kiusaamispiina työttömien järjestössä”. Jaa että tämmönen öykkäri työttömien valtakunnallisen yhdistyksen TVY:n puheenjohtajana, eipä yllättänyt.

    Vastikkeellinen sosiaaliturva tulee saamaan raikuvat aplodit eduskuntatalossa ja sen jälkeen onkin mukava jauhaa paskaa kahvittelujen ja pienen purtavan merkeissä.

  6. 6

    sanoo

    Ylen tänään (7.1.2014) julkistama ns. arvokysely on räikeän populistinen vedätys. Siinä käytetään häikäilemättä hyväksi kansalaisten tietämättömyydestä kumpuvia ennakkoluuloja. Kaikenlajinen populismi nojaa tietättömyyteen ja ennakkoluuloihin. Jotta voisi arvioida tietoja, täytyy itse perehtyä asioihin. Suomalaisten poliittisen tietämyksen taso ei ole häävi; sen Turun yliopiston politiikan tutkijat (L. Rapeli ja K. Elo) totesivat jo vuonna 2008. Nyt vastaajilta ei lainkaan kysytty heidän tietämystään sosiaaliturvan ehdoista ja saannin nykyisistä rajoituksista. Mitä vähäisemmät ovat tiedot, sitä suuremmat luulot.

    Kansalaisten tietämättömyyteen ja ennakkoluuloihin pohjautuvat kyselyt ja niiden tulokset pohjustavat kansalaisten perusoikeuksien heikentämistä. Populistinen uutisointi on älyllistä epärehellisyyttä, jossa ei pyritäkään tosiasioihin ohjautuvan maailmankuvan luomiseen, vaan halutaan manipuloida median kautta väestön mielialoja. Jo Hitler kirjoitti Taisteluni-kirjassa, että propagandan tulee olla mahdollisimman yksinkertaistavaa jotta se on tehokasta; ”sen tuli asettaa henkinen tasonsa niiden käsityskyvyn mukaan, jotka ovat älyltään kaikkein vaatimattomimpia” ja, että propagandan tehtävänä on valehdella eikä valehtelu ole päämäärä, vaan keino tavoitteen toteuttamiseksi. Progandassa totuudellisuuta tärkeämpää on sen vaikuttavuus. Tehokkaassa propagandassa on ainakin osa totta, siten se vaikuttaa tehokkaammin. Toisaalta suuri valhe vaikuttaa enemmän; silloin kuvitellaan sen edes osaksi olevan totta. Moniselitteisten asioiden karkea yksinkertaistaminen palvelee hallitsevan eliitin etuja. ”Tutkimus” ei ollut mikään arvokysely, vaan ainoastaan jäsentymättömien ja perustelemattomien mielipiteiden satunnaiskartoitus.

    Ylen vedätystä osoittaa myös ”tutkimuksen” kommentaattoreiden tarkoitushakuinen valinta: EVA:n tutkimuspäällikkö ja neljä julkiporvaria. Nyt EVA lienee teettänyt arvokyselynsä YLE:n kustantamana. Ylen tuottaja ei myönnä siinä olevan mitään poliittista agendaa. Jos sitä ei todella ole: se kertoo enemmän toimittajien joko alisteisesta asemasta tai heikosta ymmärryksestä. Suuren joukkotyöttömyyden ja irtisanomisten aikana toimittajillakin on itsesuojeluviettiä, jottei joutuisi sosiaaliturvan varaan.

  7. 7

    sanoo

    Tietämättömyys sosiaaliturvasta ja sen ehdoista on erittäin yleistä. Kansalaiset tuntevat sosiaaliturvan muotoja ja sisältöjä pintapuolisesti. Lähinnä vain sitä osaa mikä koskee heitä itseään ja omaa perhettä: esim. työeläketurvaa (joka on kustannusvaikutuksiltaan suurin erä), sairausvakuutusta, lapsilisiä, päivähoitoa.

    Suurin osa sosiaaliturvasta on työtuloihin suhteutettua ns. ansisidonnaista, toinen suuri osa on kohdennettua sosiaalipalvelua (lasten päivähoito, sairaanhoito). Pienin osa on tiukasti rajattua, anojaan kohdistuvaa tarveharkintaista tukea: kuten esimerkiksii työttömyysturva ja toimeentulotuki, kansaneläke. Niissä tuensaajalle on asetettu tiukat ehdot ja ankarat rangaistukset ehdoista poikkeamiselle (karenssit, tuen alentaminen, takaisinperintä, sakot, vankeus). Sosiaalivakuutuksen ja sosiaalipalveluiden tukimuotoihin verrattuina nämä harkinnanvaraiset tiet ovat kaikkein pienimpiä ja tiukimmin valvottuja. Harkinnanvaraisten tukien saajien elämä on armottomien olosuhteiden ja virkamiesten armoilla: he eivät voi saada toimeentuloaan omilla päätöksillään. Toimeentulotuki on kuntien menoista vain noin 1 %: sen lopettamisella ei saavutettaisi suuria säästöjä, ainoastaan suuria vahinkoja.

    Kaikkein parasta sosiaaliturvaa saavat kansalaiset ovat halukkaimpia heikentämään vähäosaisten turvaa. Heidän ei ole tarvinnut perehtyä muita väestönosia koskevien sosiaaliturvan ehtoihin, koska uskovat tai ainakin kuvittelevat, että heidän ei tarvitse joutua muiden ihmisten armoille, vaan uskovat saavansa oikeutensa vakuutuslaitosten kautta.

    Korkeakoulutetut ovat useimmiten melko tietämättömiä sosiaalituen todellisista ehdoista: ei ole tietämystä, saati omakohtaista kokemusta. Olen sen havainnut lähipiirissäni, koska olen itsekin maisteri. Monet koulutetut ovat fakki-idiootteja: voivat olla omalla alallaan arvostelukykyisiä, mutta sen ulkopuolella eksyksissä. Lauri Rapeli totesi suomalaisten poliittista tietämystä käsitellessä väitöskirjassaan yliopistossa yhteiskuntatieteitä opiskelleiden poliittisen tietämyksen olevan heikompaa kuin lääke- ja luonnontieteilijöiden poliittisen tietämyksen tason. Kertooko se jotain alan opetuksen tasosta vai opiskelijoiden motiiveista.

    Onko kukaan koskaan tutkinut, mikä on poliittisten päättäjien (kansanedustajat ja kunnanvaltuutetut) ja johtavien virkamiesten todellinen tiedon taso? Voiko sitä edes tutkia? Ainakin tietättömyyteen perustuvia ennakkoluuloja heillä näyttää olevan, vai puhuvatko he vastoin parempaa tietoaan? Esimerkiksi Suonenjoella viime syksynä sosiaalilautakunnan enemmistö päätti (perustuslainvastaisesti) alentaa toimeentulotuen perusosaa, vaikka kokoksessa olivat läsnä sekä sosiaalijohtaja että kaupunginjohtaja, liittämättä päätökseen eriävää mielipidettään. se todettiin muiden toimesta lainvastaiseksi.

  8. 8

    L sanoo

    Kiitos Vapaa-ajattelija, hyvästä ja perusteellisesta selvityksestäsi. Toivottavasti mahdollisimman moni kävisi lukemassa sen.

    ”Nyt vastaajilta ei lainkaan kysytty heidän tietämystään sosiaaliturvan ehdoista ja saannin nykyisistä rajoituksista. Mitä vähäisemmät ovat tiedot, sitä suuremmat luulot.”

    On kaameata lukea siellä keskustelupuolella sitä skeidaa. Keskustelua käydään myös vilkkaasti HS:n sivuilla ja siellä tämä sama kivittäminen on myös todella julmaa – valtakunnan suurimman sanomalehden verkkosivuilla!. Kivittäjinä, vihapuheen lietsojina, ovat juuri heitä joiden sosiaaliturva on vähiten valvottua ja monesta kraanasta tippuu etuuksia ja tulonsiirtojen muodossa riihikuivaa rahaa.

    ”Suurin osa sosiaaliturvasta on työtuloihin suhteutettua ns. ansisidonnaista, toinen suuri osa on kohdennettua sosiaalipalvelua (lasten päivähoito, sairaanhoito). Pienin osa on tiukasti rajattua, anojaan kohdistuvaa tarveharkintaista tukea: kuten esimerkiksii työttömyysturva ja toimeentulotuki, kansaneläke. Niissä tuensaajalle on asetettu tiukat ehdot ja ankarat rangaistukset ehdoista poikkeamiselle (karenssit, tuen alentaminen, takaisinperintä, sakot, vankeus). ”

    Olisin miljonääri, jos olisin saanut jokaisesta kerrasta korvauksen, kun olen joutunut oikaisemaan erään harhan ja sanomaan: ”Työtön maksaa veroja, on veronmaksaja”. Yleensä ”kiukuttelija” ällistyy, ja hieman hillitsee jo sanojaan. Mutta, että myöntäisi tietämättömyytensä, ehei, se ei kuulu asiaan näissä asioissa. Sen jälkeen olen usein vielä lisännyt, että työttömyyskorvaus on harkinnanvarainen etuus, ei mikään joka kuukausi tilille napsahtava ”palkka”. Ja se maksetaan vain arkipäiviltä, viikonloppuisin on pysyttävä hengissä pyhällä hengellä kuten arkipäiviin osuneille pyhinäkin.

    Nyt oli pahuksenmoinen joulu ja uudenvuoden seutu. Noin neljännes työmarkkinatuesta leikkaantui (netto: 519 eu, siitä 25% pois), arkipyhien vuoksi. On tässä taas miettiminen…ellei muuta, niin luovuus ainakin kehittyy…

  9. 9

    Erkki Manninen sanoo

    Orjatyötähän on jossain määrin teetetty Suomessakin jo nyt,mutta nyt se repeää kokonaan käsiin. Ilmainen työ ei tule jatkossa rajoittumaan luvattuun 2:een tuntiin.

  10. 10

    tiikari sanoo

    Ei helvetti jos vielä minimi toimeentulosta leikataan 40% millä ihminen elää??Ei millään tulee nälkä kuolema.

  11. 11

    olympian saikkukeisari sanoo

    No niin sohvaperunat, nyt valot päälle? Mitä orjatyötä tuo muka on, eikö siitä rahaa tipu tilille? Yyhyy eikö valtio kustannakkaan ilmaiseksi kaikkea ja pyyhi vielä perseetkin päälle.

    Kieltämättä yllätys että demarit tuota ovat ajamassa mutta demarin mielihän kääntyy nopeammin kuin ryssä stokkan pyöröovissa.

    • 11.1

      sakutimonen sanoo

      Kas, tänne on eksynyt myös joku tyhmä ja ilkeä.

  12. 12

    Pitkäaikaistyötön sanoo

    Niin, eihän meiltä köyhimmiltä yleensä mitään kysytä. Miten ja mitä kautta se olisi mahdollistakaan kun ei saa puhelinliittymää, vain nimettömän prepaidin ja sitten on paljon niitä joilla ei ole sitäkään, ei välttämättä edes osoitetta. Tämä selittää sen eron joka on Tilastokeskuksen ja Työministeriön työttömyysprosenteissa; toinen tekee puhelingallupia, soittelee ja saa vain kohtuullisen hyväosaiset puhelimen toiseen päähän, kaikkein köyhimmillä ei ole yhteystietoja. Toinen katsoo työttömien työnhakijoiden määrää, vähentäen siitä ”työvoiman ulkopuolella olevat” 138 000 henkilöä.

  13. 13

    Maria sanoo

    Risikko ei ole ensi kertaa orjuuden asialla. Tehyn joukkoirtisanoutumisten aikaan oli äänekkäästi ajamassa lakia, jolla pakotettaisiin hoitajat töihin, kun ovat kerran koulutuksen siihen tulleet hankkineeksi. Maaorjuus kiellettiin jo 1700-luvulla. Ei liity tähän asiaan, mutta nyppii todella, että edelleen esiintyy ”Tehyläisenä” tai hoitajien edustajana silloin kun se hänelle sopii. En voi isomman joukon puolesta puhua, mutta itse en kyllä koe, että jakaisin hänen kanssaan samoja eettisiä arvoja. Ihmisarvon kunnioittamista tai heikompien puolella olemista on vaikea tuosta löytää. Tai päätöksenteosta sellaista läpinäkyvyyttä, mitä päivänvaloa kestävä toiminta edellyttää. Jos ei kyykytetä meitä koulutettuja ja ylityöllistettyjä, matalapalkkaisia kutsumusurpoja niin sitten vaihteeksi työttömiä.

  14. 14

    Kristiina sanoo

    Vapaa-ajattelija puhui paljon asiaa. Ja Risikko on puhunut paljon kakkaa viime aikoina. Järkytyin kuullessani, miten hän sanoi, kuinka ihmiset saattavat ”passivoitua” kun on paljon elämänmuutoksia ja vastoinkäymisiä. Passivoitumisesta on tulossa uusi ”haasteellinen”, sievistelevä sana, jolla haudataan oikeat ongelmat ja ulkoistetaan vastuu sille, joka ei pysty mahdottomaan, koska se on vain ”haasteellista” ja pitäisi vaan yrittää enemmän. Minun nähdäkseni on erittäin ymmärrettävää, jos ihminen uupuu tai jopa murtuu, kun on paljon vastoinkäymisiä. Se ei ole sama asia kuin passivoituminen, jolla tässä viitataan selvästi laiskistumiseen, siihen että ihminen ei vaan sitten enää viitsi tehdä töitä, kun on saanut potkut, menettänyt toimeentulonsa, kenties sairastunut jne. Sosiaaliturvan passivoiva vaikutuskin on käsittääkseni lähinnä sitä, että työn vastaanottaminen voi olla niin suuren kynnyksen ja rahanmenetyksen takana, että ei kannata, koska ei jää enää rahaa elämiseen. Tätä pitää purkaa, siis muuttaa sosiaaliturvaa sillä lailla joustavammaksi, että ihmisen on helpompi lähteä töihin pienelläkin palkalla tai vaikka muutamaksi päiväksi kuukaudessa. Muuten suurin osa sosiaaliturvasta on tosiaan sitä, mistä me kaikki nautimme: sairaanhoito, koulutus, päivähoito jne. Jos ihmisiltä olisi kysytty, passivoiko ilmainen peruskoulu ja yliopisto ihmisiä, olisi vastaus ollut varmasti toinen.

    Olen joka tapauksessa ollut hyvin järkyttynyt YLE:n kyselyn tuloksista. Aivan ilmeisesti kysymykset ovat niin yksinkertaistettuja, ettei suuri osa ole edes ajatellut, mihin vastaa. Miten muuten voi olla selitettävissä, että niin moni halusi purkaa valtion osuutta ja kannatti oman moraalin noudattamista lain sijaan? Ei tarvitse paljon katsella ympärilleen kun näkee, mitä oman moraalin noudattaminen monille tarkoittaa: liikennesääntöjen rikkomista muiden ihmisten terveyden kustannuksella, veronkiertoa veronmaksajien kustannuksella jne. Pitäisikö todella purkaa sääntelyä ja valtion puuttumista esim. talouden toimintaan? Ei minusta.

    En ole mielestäni kyynikko vaan realisti, joka tunnustaa ihmisluonnon ominaisuudet kokonaisuudessa. Aivan kunnon ihminen, joka ei ole poikkeuksellisen ahne, voi kuitenkin oman moraalinsa noudattamisen nimissä tehdä valtavaa vahinkoa, koska on lyhytnäköinen. ”Ei tämä ketään vahingoita” tai ”ei tässä kuitenkaan mitään satu” ovat hyvin yleisiä ajatuksia, kun löysäillään vähän, kierretään hiukan asetuksia ja vaatimuksia, tehdään vähän oman pään mukaan tai jätetään tekemättä. Eikä olla sitten paikalla näkemässä, kun esim. vähän sinne päin tehdyn talon asukkaat sairastuvat. Lait ovat olemassa, jotta yhteisön toiminta olisi mahdollisimman kitkatonta ja yhteisöä suojataan yksityisten lyhytnäköisyydeltä, laiskuudelta, itsekkyydeltä, ahneudelta ja väkivallalta. Laki on paljon luotettavampi väline kuin moraali. Kellään ei ole moraalia syntyessään, se muokkautuu vanhempien, ympäristön ja omien tarkoitusperien mukaan. Ja ihmisillä on hyvin monenlaista moraalia…

  15. 15

    sanoo

    Jokaisessa kunnassa on duunia mihin pääsee käsiksi pienellä opastuksella. Siinä sitä voi suomalainen ja maahanmuuttaja tutustua toisiinsa, maahan ja maan tapoihin samaa paskaa putsatessa. Se on tasa-arvoa. Yhteisestä ympäristöstä huolehtiminen opettaa myös sen kunnossapitämisen tärkeyttä. On tärkeää, että nuorille, maahanmuuttajille ja pitkäaikaistyöttömille muodostuu kokemusta työn tekemisen ilmapiiristä Suomessa, jolla ehkäistään totaalista työelämästä syrjäytymistä, vaikka sitten vähän väkisin.

    Työttömyyskorvauksen saaminen vastikkeettomana eli ilman työpanosta ei tue missään määrin työelämään sijoittautumista, ei liioin työvoimakoulutukseen tai opiskeluun hakeutumista. Työn tekemisen ilmapiiri, työkaverit ja työhön liittyvät rutiinit sekä sosiaalinen vuorovaikutus ovat merkittävä osa kulttuuria ja arjen keskustelua. Yhteiskunnassa vallitsevaan ajankohtaiseen keskusteluun ja ilmiöihin on vaikea osallistua, kun ihminen kokee olevansa kaiken sen ulkopuolella.

    Työllisyyden tukemiseen suunnatut määrärahat hupenevat huimaa vauhtia ja valtion tyhjenevästä kassasta on paha lisää nyhtää. Mikäli työttömyyskorvauksen saamisen ehdoiksi sisällytetään esim. kunnallista työpalvelua, niin jo sillä lisätään kuntien mahdollisuuksia kohdentaa taloudellisia resursseja peruspalveluihin. Työpalvelu lisää ihmisten mahdollisuuksia ylläpitää itseään työkuntoisena.

    • 15.1

      J sanoo

      ”On tärkeää, että nuorille, maahanmuuttajille ja pitkäaikaistyöttömille muodostuu kokemusta työn tekemisen ilmapiiristä Suomessa”

      Ai kokemusta sellaisesta ilmapiiristä, jonka mukaan työskentelystä ei ansaitse palkkaa, ansiosidonnaista työttömyyskorvausta, työeläkettä jne? Siis kokemusta työmaailman ali-ihmisiin kuulumisesta?