Arveluttavaa työvoimapolitiikkaa

Työttömillä teetettävä palkaton työ lisäntyy koko ajan ja toiminta käy yhä härskimmäksi. Erilaiset työpajat, työkokeilut ja kuntouttava työtoiminta tuottavat jatkuvasti palkatonta työvoimaa yrityksille. Näin siitä huolimatta, että kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 6 §  kieltää yksiselitteisesti kuntouttavan työtoiminnan järjestämisen yrityksiltä. Sitä saavat järjestää vain kunnat, yhdistykset, säätiöt ja seurakunnat.

Aiemmin tätä säännöstä kierrettiin niin, että yritys perusti yhdistyksen tai säätiön ja ohjasi TE-toimistosta lähetetyt työttömät niiden kautta palkattomaan työhön yrityksen omalle tuotantolinjalle. Nykyisin lakia ei edes viitsitä yrittää kiertää.

Varkautelainen Warkop Oy tuottaa erilaisia saunatarvikkeita ja palkattoman työvoiman rekrytointia varten se on perustanut  Warkop Training Centerin. Se kertoo itsestään nettisivullaan näin:

Training Center on tuottanut vuodesta 1995 alkaen kuntoutus-, koulutus- ja työhönvalmennuspalveluja Etelä- ja Pohjois- Savossa. Training Center on osa vuonna 1983 perustettua Warkop Oy:n toimintaa. Yhteistyökumppaneitamme ja palvelun tilaajia ovat Varkauden kaupunki, lähikunnat, Kela, työ- ja elinkeinotoimisto, vakuutusyhtiöt ja yritykset.

Se on siis selkeästi osa isompaa tuotannollista yritystoimintaa. Työtoiminnan järjestämisestä se kertoo näin:

Sosiaalihuollollinen työtoiminta on kunnan järjestämää sosiaalipalvelua, jonka tavoitteena on ehkäistä asiakkaan syrjäytymistä ja ylläpitää sosiaalista, psyykkistä sekä fyysistä toimintakykyä. Sosiaalihuollolliseen työtoimintaan osallistuvilla keskeisessä osassa on tuettu työskentely palvelun tuottaja organisaation työpisteissä sekä avotyötoiminta yrityksissä. Työtoimintaa ohjaa sosiaalihuoltolaki 27 a §.

Training Center ei ole seurannut erityisen hyvin oman alansa lainsäädännön kehitystä, koska Sosiaalihuoltolain 27a § on kumottu jo joulukuussa 2005. Nykyisin toimintaa säätelee Laki kuntouttavasta työtoiminnasta.

Myös työkokeilu sujuu näppärästi saman firman toimipisteissä:

Työkokeilun avulla selvitetään asiakkaan työelämävalmiuksia, työkykyä ja soveltuvuutta alalle. Käytännön työtehtävät toteutetaan palvelun tuottajan työpisteissä.

Warkopilla on epäilemättä paljon myös palkattua työvoimaa. Lisää väkeä saadaan TE-toimistoista ja osa työkokeiluun ja kuntouttavaan työtoimintaan lähetetyistä saattaa aikanaan saada ihan oikean työpaikan.

Sen toivossa työtön tekee palkatonta työtä pelkällä työmarkkinatuella ja yhdeksän euron päiväkorvauksella. Hänelle ei kartu eläkettä eikä kerry lomaa. Vieressä toinen tekee samaa työtä täydellä palkalla saaden kaikki työsuhteen edut. Yriykselle palkaton työvoima on varmasti kannattavaa, mutta jostain syystä tätä pidetään myös onnistuneena työvoimapolitiikkana.

Jotkut ovat riittävän hyviä tekemään markkinoilla menestyviä tuotteita, mutta eivät tarpeeksi hyviä saamaan työstään palkkaa.

 

Kommentit
  1. 1

    Juha Keltti sanoo

    Varkaus on yksi niistä paikkakunnista, jotka on valittu ”osallistavan sosiaaliturvan” pilottikunniksi. Varkaudessa kaikesta päätellen on katsottu väärinkäytöksiä läpi sormien. Paltamossa oli kiistanalainen työkokeilu, jonka jatkeena tarjotaan työllistämisen sijaan pakkotyötä kokeiluna. Raumalla kokeilua johtaa Antti Parpo, varaslähdöllä. (”Kysymys on sosiaaliturvan koko paradigman muuttamisesta.”) Hän rakenteli mieluummin kokeilua omin päin Raumalla kuin osallistui asiaa vamistevaan työryhmään, poissaoloista päätelle. Muut paikkakunnat ovat Loimaa, Rovaniemi ja Äänekoski. Ei pakkotyölle -fb-ryhmässä muodostamme näille paikkakunnille valvontaryhmät. Kansan kontrollia kansan kontrolloijille. Sikäläiset, liittykää niihin!

  2. 2

    Marko sanoo

    Mä luin aikanani melko tarkkaan lain ja muistelen, että siellä on maininta, että työntekijää ei saa sijoittaa edelleen toisen firman töihin. Tätä sitten myös rikotaan, jos se säännös on vielä voimassa.

  3. 3

    töytön sanoo

    ”Kun hommas hoidat hyvin niin voidaan palkata sinut”. Sitten kun työkokeilu/kuntouttava päättyy niin ”eipäs nyt olekaan tarvetta sinulle, kiitti ja moi”. Seuraavalla viikolla uusi osallistuja aloittaa saman rumban.

  4. 4

    Helena Solin sanoo

    ”Pientyö”(käännös saksasta),näyttää olevan nykyajan polttouuni;
    ensin kiusataan,sitten leimataan ,sitten hyödynnetään,sitten jo tuhoutuukin.
    Olen kauhistunut tavasta,jolla media esim Saksassa ja Suomessa kuvaa näitä
    ”pienpalkkatapauksia”;kohteiksi valitaan selvästi lievästi kehitysvammaiselta vaikuttavia,mielellään ylipainoisia vähän avuttoman oloisia ihmisiä-tietysti kuvat sen mukaan.Jopa HS ylistää tätä Saksan huijausta.
    Pientyöläiset eivät todellakaan ole törppöjä ent DDRn lähiöistä(jos tällainen
    loukkaus lähiöitä kohtaan sallitaan).
    HS kuitenkin hehkuttaa,että pientyö on ”pelastanut osaltaan Saksan talouden ja antanut ansaintamahdollisuuden syrjäytyneille”.Kuvassa räjähtäneen ja tärähtäneen näköinen ylipainoinen,”terveysongelmainen”yksinhuoltaja,joka ei
    lehden muk osaa mitään,pyri mihinkään -eikä tietenkään ole mitään-muuta kuin täysin oikeudeton ja turvaton työvoimahyödyke.
    Kysymys 1)eikö tämä ole rasismiin verrattavaa ihmisten kohtelua?
    2)jos ihmistä kohdellaan näin,häneen suhtaudutaan näin ja toimeentulo on jatkuvasti arvokkaaseen elämään täysin riittämätön,eikö se ole tahallista ihmisen vahingoittamista ?
    3)jos tätä ihmistä vielä käytetään työvoimahyödykkeenä,eikö se ole
    ”keskitysleiri”?
    4)kun ihminen tästä masentuu /lamaantuu/ei saa hyvää terveydenhoitoa eikä ravintoa,hän sairastuu ja tuhoutuu henkisesti ja fyysisesti (Kts terveyserot).

    Ja nyt kuulen täältä vauraasta Espoosta samaa työvoimapolitiikkaa ja sen ylistystä!

  5. 5

    Jere sanoo

    ”Ei saa laulaa työttömistä, ettei luultais kommunistiksi”

  6. 6

    pikkueläkkeelä,paljon tehnyt just näitä juttuja. sanoo

    Lahti nimisessä kaupungissa on tuoterengas,joka tekee muun muassa Mölkky pelejä ja mitä ties muutakin.Kuntouttavalla,työharjoittelulla ja mitä kaikkia niitä nyt onkaan nimikkeelä ..

  7. 7

    Antti Immonen sanoo

    Minä olin Warkopilla vuoden 2005-2006 työhönvalmennuskurssilla kun olin toipumassa vakavasta masennukseseta. Kuntoutustuen päälle tuli noin 80 e ylimääräistä ja mikä tärkeintä ruoka kuului hintaan. Viimeiset 4 kk kurssista olin työharjoittelussa ihan oikeissa toimittajan hommissa. Sain joka päivä lounaan lähipitseriasta + tuon kuntoutusrahan. Sitten pidin kuukaden taukoa ja palasin työkokeiluun ko. lehteen. Sain kuntoutustuen 33 % korotettuna mikä jo vastasi kokonaisuutena palkkaa siitä, minkä olisin saanut puolipäivätöistä muutenkin. Eli itselläni homma toimi. Tosin samaan aikaan Warkopilla oli ns. työtoiminnan ryhmä, jotka tekivät 4 h päivässä yksinkertaisia rutiinihommia, korvaus silloin oli jotain 8 e päivässä. Heille ei kuulunut lounasta eikä mitään muutakaan. Se jengi oli joko sairauspäivärahallla, kuntoutustuella (=määräaikainen eläke) ja vissiin jotkut työmarkkinatuella. Tappiolle jäivät jos joutuivat bussilla kulkemaan ja eväät itse tekemään. Eli Varkaus on ollut jo vuosikymmenet ”pilottikunta” tässä ilmaistyössä. Saa nähdä miten jatkossa sitten. Tiedän että esim. paikallinen kirjasto käyttää kuntouttavaat työtoimintaa täysin terveille. Palkkaa ei tule. Työaikana ei saa käytää nettiä eikä omaa kännykkää. Samaan aikaan kun kultahammas Alexanteri laittelee selfietä hallitusneuvotteluista ja käyttää osan työajastaan urheiluun. Kysympä vaan onko tämä oikein missään suhteessa????