Työttömän valituskielto

Joskus sitä joutuu ihan yllättäen miettimään sekä lain sisältöä että varsinkin tarkoitusta. Sisällön voi tietysti aika helposti selvittää, mutta tarkoitus saattaa jäädä selviämättä. Näin kävi tänään, kun eteeni putkahti tällainen uutinen työttömyysturvalla opiskelun kummallisuuksista.

Työttömyysturvalla tuetusta omaehtoisesta opiskelusta säädetään julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 6 luvussa. Äkkiä katsoen asia vaikuttaa oikein hyvältä. Työtön työnhakija voi hakeutua opiskelemaan haluamalleen alalle, valmistua ja päästä sitä kautta uuteen ammattiin. Lain 6 luvun 1 § sanoo näin:

Tukemalla työnhakijan omaehtoista opiskelua parannetaan aikuisväestön ammattitaitoa ja mahdollisuuksia saada työtä tai säilyttää työpaikka sekä turvataan ammattitaitoisen työvoiman saantia.

Ei asia kuitenkaan ole ihan näin yksinkertainen. Opiskelualan valinta katsotaan työttömän kohdalla niin tärkeäksi ratkaisuksi, että sitä ei anneta hänen itsensä päätettäväksi. Sen päättää TE-toimisto.

Saman lain 6 luvun 2 §:n mukaan työnhakijalla on oltava TE-toimiston toteama koulutustarve ja lisäksi toimiston on arvioitava, että omaehtoisen opiskelun tukeminen on työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisin keino parantaa työnhakijan ammattitaitoa ja mahdollisuuksia saada työtä tai säilyttää työpaikkansa.

Sitten voi käydä kuten kävi uutisen työttömälle. TE-toimisto katsoo suuressa viisaudessaan, että koulutustarvetta ei ole tai koulutus ei ole työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaista eli alalla ei ole työvoiman tarvetta. Virkailijalla voi olla myös ihan vain huono päivä, jolloin tekee mieli vähän kyykyttää.

Kun näin käy, niin kyseessä ei ole edes valituskelpoinen päätös, vaan pelkkä ratkaisu, johon ei saa hakea muutosta.

Lain 14 luvun 1 §:n 3 momentin 4-kohdan mukaan oikaisua ei saa hakea eikä päätöksestä saa valittaa, jos päätös koskee ratkaisua olla tukematta työnhakijan omaehtoista opiskelua.

Muutoksenhakukielto viranomaisten asiakasta koskeviin päätöksiin on harvinainen poikkeus yleissääntöön, jonka mukaan aina saa hakea muutosta. Tässä tapauksessa kuitenkin on kielto nimenomaan säädetty, joten se on ja pysyy. Jostain syystä juuri työttömiä koskevassa erityislainsäädännössä näitä muutoksenhakukieltoja on vähän siellä sun täällä.

Niitä on niin paljon, että aina eivät edes TE-toimistot tunnu tietävän mihin ne perustuvat. Sen ne toki tietävät, että niillä on valta kieltää jotain, mutta ilmeisesti eivät aina tiedä mihin lainkohtaan valta perustuu.

Juuri tämän muutoksenhakukiellon osalta uutinen jäi vähän epäselväksi. Siitä kävi ilmi itse kielto, mutta kiellon perustelut jäivät epäselviksi. Myös TE-toimistoa sitoo hallintolain vaatimus päätösten perustelemisesta ja niiden perusteena olevien lainkohtien ilmoittamisesta.

Näin siis selvisi tämän uutisen taustalla olevan lain sisältö, mutta tarkoitus ei selvinnyt. Miksi työtön ei itse saa päättää opiskelualaansa, vaan sen tekee TE-toimisto yksipuolisesti? Miksi opiskelun tukematta jättämistä koskevasta päätöksestä ei saa valittaa?

Tätä voitte kysyä kansanedustajilta, minulla ei ole vastausta.

Kommentit
  1. 1

    Pirjo Yksoksa sanoo

    näin kävi tällä viikolla minulle myös. olin hakenut alani jatkokoulutukseen ja minut hyväksyttiin pääsykokeitten jälkeen kouluun.TE-toimisto ilmoitti ettei TE-toimisto tue opiskeluani koska se ei ole tarkoituksenmukaista ?
    tarkoituksenmukaista olisi TE-toimiston mukaan että nyt työskentelisin (peruskoulutus alalle päättyi viime toukokuussa) pari vuotta ja sitten voisin hakeutua ammattitutkinnon pariin. ok, onko teillä osoittaa minulle työpaikkaa ? ei ole ? ok. siis nyhjään siis tyhjänpanttina pari vuotta ja sitten uusi yritys. se että TE-toimisto olisi nyt tukenut opiskeluani seuraavat kaksi vuotta, olisi kustantanut heille 180€/kk enemmän kuin mitä he nyt maksavat minulle. ei tässä sitten muuta kuin syrjäytymään, terapiaan, masennus/unilääkkeitten käyttäjäksi. tähän kauniiksi lopuksi ei ole mitään lisättävää 🙂

  2. 2

    EH sanoo

    Minulla on ainoastaan hyviä kokemuksia omaehtoisesta opiskelusta. Suoritin nelisen vuotta sitten korkeakoulututkinnon luonnontieteelliseltä alalta, jolle piti olla jossei nyt suorastaan helppo, niin ainakin mahdollista työllistyä. Päädyin kuitenkin jatkuvasta koulutustani vastaavan työn etsimisestä huolimatta tekemään pelkkiä määräaikaisia pätkiä tehtäviin, joihin olin ylikoulutettu ja joihin minua ei siksi voitu vakinaistaa. Lopulta määaikaisuuksiakaan ei enää jatkettu, koska organisaatiossa aloitettiin säästötoimenpiteet. Jäin työttömäksi, minkä jälkeen hain kaikkia mahdollisia ja mahdottomia paikkoja, mutten päässyt edes yhteenkään työhaastatteluun.

    Menin tuloksettoman työnhaun turhauttamana TE-toimistoon, ja sain sieltä ymmärtäväisen vastaanoton sekä ehdotuksen hyödyntää henkilökohtaista uraneuvontaa. Useamman ammatinvalintapsykologin kanssa läpikäymäni tapaamisen jälkeen päätin hakea suorittamaan tutkintoa alalle, jolta minulla oli jo jonkin verran opintoja ja joka ainakin tilastojen mukaan työllistää paljon paremmin kuin aiemmin opiskelemani ala. Pääsin oppilaitokseen, hain opintojani tuettavaksi työttömyysetuudella ja sain myöntävän päätöksen. Aloitan pian kaksivuotisen opiskeluni kiitollisena toisesta mahdollisuudesta ja kohtaamieni TE-toimiston työntekijöiden ystävällisyydestä sekä aidosta auttamishalusta.

      • 2.1.1

        äiti vaan sanoo

        Onnea! Olethan huomioinut, että se sitten mahdolllistaa todellakin vain sen kaksi vuotta, ja vaikuttaa myös muihin etuuksiisi? Ja rahan on riitettävä myös oppimateriaaliin, matkoihin, näyttötutkintomaksuihin ja asumiseen sekä elämiseen, näihin ei tule lisätukia tämän ansiosta?
        Tämä on upea systeemi paperilla, mikäli opinnot saa suoritetuksi todella tuossa ajassa, koulu on lähellä eikä materiaali-, vaate- yms. kustannuksia tule. Oma lapseni lähti tälle tielle ystävänsä kera. Olin iloinen. Suht tuore ammattitutkinto taskussa, vaan omassa ammatissa ei töitä Suomessa. Hienoa, ajattelin, parempi olla lisätutkinto, joka tukee edellistä sivuten alaa ja laajentaen siten työllistymismahdollisuuksia. Totuus oli kuitenkin toinen. Perusopinnot, reilu 3 vuotta. Näistä tuli vähennyksiä hieman, toisen tutkinnon ansiosta. Ensimmäisen opintovuoden jälkeen muuttui ylemmän tahon ansiosta opintosuunnitelma. Lisäksi opetus järjestettiin osin etänä, kerran kuussa viikko toisella puolen Suomea. Asuntola maksullinen, matkat pitkät. No, näihin tukea kysyessä, vastaus oli, että voithan asua asuntolassa koko opiskelun. Kyllä, mutta siellä voi olla vain viikolla, ei viikonloppuisin. Mihin oman asunnon tavarat? Ja siitä piti maksaa se vuokra kuitenkin joka kuukausi. Asumistukea toki leikattiin, olihan koulutusraha suurempi kuin peruspäiväraha.Toisen vuoden lopussa näyttötutkinto-ohjeistus muuttui, nämäkin maksullisiksi. Kuten myös mahdolliset uusinnat. Sekä ammatissa tarvittavat asusteet, oppimateriaali, kyllä se tuki kattaa. Hmmm. No, näiden lisäksi se tuki sitten napsahti poikki reilut 6kk ennen valmistumista. TE-keskus ei auta, opiskelija kun on. Toimeentulotuki edellytti TE-keskuksen tukea. Tässä vaiheessa opiskelumotivaatio alkaa kyllä hiipumaan. Ei voi jäädä edes työttömäksi, saadakseen elämiseen rahaa, koska silloin on ”omaehtoisesti keskeyttänyt opinnot, eikä siis ole oikeutettu työttömyystukiin”. Sillälailla. Lainaa ei heru, kun ei ole takuita, ei töitä, vaan keskeneräinen, aiemmin aloitettu tutkinto. Meillä onnellisempi loppu tälle farssille, kaverilla ei. Ainoa vaihtoehto roikkua koulun listoilla surkein tuloksin, kunnes koulu oli virallisesti ohi, ja voi mennä hyväksyttävästi TE-keskukseen ilmoittautumaan oikeasta syystä työttömäksi -ei opiskelija enää. Eli täysin hukkaan heitetyt 3 vuotta, vailla tutkintoa, oppiaineet keskeneräisinä -näillä tuskin työllistyy. Suurin osa keskiasteen tutkinnoista kun nyt sattuu olemaan 3-vuotisia, olettaisi tällä hienolla mahdollisuudella annettavan muutakin kuin unelmista masennukseen johtavan tien. Se masennus maksaa yhteiskunnalle huomattavasti enemmän, kuin tarpeen mukaan myönnettävät lisäkuukaudet opintojen päättämiseen. Ja on aivan turha sanoa, että ota lainaa, sitä ei jokainen saa, kellä kieltämiseen mikäkin päätös syynä. Nuoruuden erheet tai takausvaikeudet, tai älykkyys funtsia, pystyykö maksamaan takaisin. Jos jokainen saisi, ei tätä opiskelumahdollisuus-pykälää olisi varmaan tehtykään. Nyt sen voisi vielä viimeistellä toimivaksi.

        • 2.1.1.1

          EH sanoo

          Olen toki tietoinen siitä, että tutkintopapereiden on oltava TE-toimiston pöydällä viimeistään 31.8.2016 tai siltä suunnalta ei kilahda enää kolikkoakaan tilille ennen kuin tutkinto on valmis. Joudun opiskelemaan normaalin kahden vuoden tutkintoon lasketun opintopistemäärän päälle vielä melkein yhden lukukauden opintojen verran kursseja ns. siltaopintoina, joten en voi olla ollenkaan varma siitä, että valmistun tavoiteajassa. En tiedä, miten rahoitan opintoni, jos ne kaikesta huolimatta venyvät, enkä saa työtä, jonka ohessa suorittaa tutkinto loppuun. Toivon, että joku sukulaiseni tai tuttuni lainaa minulle rahaa, jos tilanne muuttuu tiukaksi tai saan toimeentulotukea, jos tilanne muuttuu todella tiukaksi.

          Rahaa kuluu toki nytkin, koska opiskelupaikkakuntani sijaitsee 300 km päässä asuinpaikkakunnaltani. Kaikki maksaa, kahden kaupungin välillä sukkuloivalle vielä enemmän. Perustelin asian kuitenkin itselleni niin, että minun on pakko yrittää. Pakko yrittää tehdä jotain muuta kuin lähetellä hakemuksia, soitella potentiaalisille työnantajille ym. työnhakuun kuuluvaa, minkä totesin jo puolen vuoden aktiivisen työnhaun aikana täysin turhaksi tällä hetkellä, tässä yleisessä taloudellisessa tilanteessa, tällä koulutuksella ja tällä työkokemuksella.

          Ehkä valmistun työttömäksi, ehkä en. Ehkä menetän rahani, järkeni ja terveyteni, ehkä en. Joka tapauksessa voin kuitenkin olla sikäli tyytyväinen itseeni, että olen yrittänyt. En jäänyt vain jatkamaan tuloksetonta työnhakua ja nostamaan työttömyystukea valiten helpoimman ja tavallaan turvallisimman ratkaisun.

  3. 3

    dimmu borgir sanoo

    Vaimolle kävi näin juuri. TE-toimisto eväsi opiskelun tuolla 9€/pv tavalla kun ei kuulemma kannata opiskella ompelijaksi. No vaimo on nyt kotona ja ei opiskele tai ole työssä. Ilmeisesti tämä vaihtoehto on yhteiskunnalle paljon kannattavampi.