Yhdeksän euron miehet

Kuten jo torstaina mainitsin, niin saimme viime tiistain kunnanvaltuustossa selonteon kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä. Sinänsä asiallisesta ja onnistuneesta tilaisuudesta jäi kuitenkin muutama asia kaivelemaan mieltäni.

Ensin sosiaalijohtaja kertoi lyhyesti lainsäädännöstä ja mistä koko kuntouttavassa työtoiminnassa on kysymys. Hänen jälkeensä toiminnasta käytännön tasolla vastaava työnsuunittelija aloitti oman osuutensa sanomalla välittävänsä pitkäaikaistyöttömistä enemmän kuin koko valtuusto yhteensä. Osoittaahan tällainen tokaisu tietysti kiitettävää sitoutumista omaan työhön, mutta joku minua helpommin nokkiinsa ottava voisi pitää sitä myös valtuuston ja valtuutettujen vähättelynä.

Sitten työnsuunnittelija lähti yleistämään pitkäaikaistyöttömiä jo ikävän tutuksi tulleella tavalla. Hän sanoi näiden kavereiden tulevan suorastaan anelemaan pääsyä kuntouttavaan työtoimintaan saadakseen juopotteluputken poikki.

Tämä suuntasikin koko keskustelun väärille urille. Valtuustolle kerrottiin  ihan selkein sanoin, että pitkäaikaistyöttömät ovat juoppoja ja että kuntouttavaa työtoimintaa käytetään heidän parannuskeinonaan. Ihan yhtä hyvin jossain toisessa tilaisuudessa olisi voitu julistaa kaikkien punatukkaisten olevan noitia, jotka parannetaan polttamalla heidät roviolla.

Tiedän pitkäaikaistyöttömien joukossa myös meillä olevan alkoholiongelmaisia. Heitä on ihan yhtä lailla missä tahansa ihmisjoukossa, jotkut punatukkaisetkin ovat varmasti alkoholiongelmaisia. Koko suuren joukon leimaaminen muutamien perusteella on kuitenkin ikävän tavallista yleistämistä, joka yllättävän usein johtaa myös haluttuun tulokseen. Työnsuunnittelijan yleistyksen jälkeen monet valtuutetut nostivat esille juuri tämän alkoholiongelman.

Tähän kiinnitin itse huomiota yhdessä omassa puheenvuorossani. En tiedä menikö perille, kun sanoin lain edellyttävän sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevien ohjaamista saamaan niitä palveluja niin pitkäksi aikaa, että he ovat kuntoutuneet riittävästi osallistuakseen kuntouttavaan työtoimintaan. Kuntouttava työtoiminta ei saa olla mikään kroonisten alkoholistien hoitokeino ja on suorastaan edesvastuutonta laittaa vieroitusoireissa tärisevä käyttämään raivaussahaa.

Toinen kaivelemaan jäänyt asia oli työnsuunnittelijan suuri närkästys siitä, että valtuustossa on sanottu kuntouttavassa työtoiminnassa olevia yhdeksän euron miehiksi. Nimitys kuulemma on raivostuttanut kaikki työtoiminnassa olevat niin pahasti, että he eivät enää tule äänestämään sanontaa käyttäneitä.

On siitä joku saattanut oikeasti närkästyäkin, vaikka kukaan ei ole sanonut sitä halventavassa mielessä. Itse asiassa olen kuullut juuri kuntouttavassa työtoiminnassa olevien puhuvan itsestään yhdeksän euron miehinä. Pitkäaikaistyöttömät ovat tavallisia ihmisiä, joilla jokaisella on myös yksilöllinen huumorintaju.

Yksilöllinen on myös heidän äänestyskäyttäytymisensä. Sitä ei määrää työnsuunnittelija, vaan he osaavat ihan itse ajatella mikä on halventavaa. Sekö, että heitä joskus sanotaan yhdeksän euron miehiksi? Vai sittenkin se, että heillä oikeasti teetetään raskasta työtä viiitenä päivänä viikossa työmarkkinatuella ja yhdeksän euron päivittäisellä kulukorvauksella?

 

Kommentit
  1. 1

    Joni Jurmu sanoo

    Asia on juuri noin kuin kirjoitit. Törkeää yleistämistä ja ihmisten hyväksikäyttöä milloin milläkin verukkeella. Voi olla työtön, tai pitkäaikaistyötön vaikkei olisi ikinä juopotellut, ja kuntokin huippuluokkaa. Ja tämä työttömien, sekä orjatyöläisten joukko tulee vaan kasvamaan, se on kokoomuksen ja EK:n tavoite.

  2. 2

    Kirsti Era sanoo

    … ja sitten vielä virallisessa kokouksessa leimataan kaikki ”kuntouttavan” työtoiminnan kohteet alkkiksiksi. Tsemppiä Saku!

  3. 3

    Jari Vento sanoo

    Asiaa Suomalaisesta yhteiskunnasta aka valtiososialismia konkreettisesti

  4. 4

    juha sanoo

    Mitä vi..ua.. 9 euroo päivässä kulukorvausta.. mistä se raha muuhun elämiseen..

  5. 5

    tuula heinikoski sanoo

    ” En tiedä menikö perille, kun sanoin lain edellyttävän sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevien ohjaamista saamaan niitä palveluja niin pitkäksi aikaa, että he ovat kuntoutuneet riittävästi osallistuakseen kuntouttavaan työtoimintaan.” Sakari, tämä on niin totta. Kuinkahan monta kertaa aikoinani sanoin tästä, kuuroille korville! Tsemppiä!

  6. 6

    Sirpa Martins sanoo

    Pitkäaikaistyöttömyyden asian ympärillä pyörii niin mahdottoman paljon luuloja, asenteita, syyllistämistä, arvomaailmojen vääristelyjä… Massatyöttömyyttä väitetään ihmisten omaksi valinnaksi yms shaibaa. Tänä päivänä pystymme kuitenkin näkemään työmarkkinoiden kerrostumisen, yhteiskunnan arvomaailman, sen rakenteiden ja kaikenlaisen inhimillisen hyvän hajoamisen ja hyvinvointiyhteiskunnan rappeutumisen. Lainsäädäntö meillä on monelta osin kuitenkin vielä hyvä, (ei ehkä kuntouttavan työtoiminnan, ei varmaankaan tulevan osallistavan sosiaaliturvan osilta) mutta ei se toimi käytännössä enää oikein mitenkään kirjaimensa, eikä henkensäkään mukaisesti. Lainsäädännön onnistumiseen tuijottaen ovat monet päätöksentekijät nukkuneet öitään rauhassa. –tulipas siitä hyvä, kun käytännössä näemme, etteipä se tuokaan taas toimikaan. Joskus säädännöt toimivat täysin päinvastaisella, kuin ehkä tarkoitetulla tavallaan.

    Kyllä!!! Työhön kuntoutuakseen ihmiset tarvitsisivat enemmän sosiaali- ja terveyspalveluja, kuin te- hallinnosta lähtevää kuntien tai kolmannen sektorin tarjoamaa kuntouttavaa työtoimintaa. Ongelma on ollut jo vuosia, että he eivät saa sosiaali- ja terveyspalveluja. Rapautettu koneisto ei toimi.

    Kaikessa hiljaisuudessa on yli 20 vuotta jatkunut kehitys saanut poliittisen siunauksen työttömien järjettömään pomputteluun, muun yhteiskunnan yksilöllisyyttä korostavien vapauden ihanteiden sijaan työttömien stereotypistämiseen ja ihmisten surkeaan kohteluun. Suurin yhteiskunnallinen epäkohta ei tällä hetkellä olekaan kuntouttavan työtoiminnan 9 euron ihmiset, vaan poliittinen konsensus, joka hyväksyy talouspoliittisen linjan jatkuvasta leikkaamisesta. Jos emme saa oikeasti elvytystä käyntiin ja riittävästi panostusta työllisyyteen, ei poliittisella eliitillä ole riittänyt, eikä riitä kiinnostusta uhrata ajatustakaan kuntouttavan työtoiminnan yhdeksäneuron ihmisiin. Ei vaikka, tiedän, että työttömien joukosta löytyvät ne ihmiset, jotka rakentavat tämän maan uudelleen kaiken tämän järjettömyyden jälkeen…

  7. 7

    Jaana sanoo

    Ehdotapa ensi valtuustossa yt-menettelyä, että puolet kunnasta irtisanotaan. Tilalle 9 euron miehiä ja naisia eli ne irtisanotut voi sitten ottaa takaisin, halvemmalla. Toisekseen voisi ehdottaa, että valtuutetut saavat jatkossa kuukausipalkkion, 9 euroa – verot – puolueverot, ja sillä maksavat sitten matkansakin. Tuskin saavat valtuutetut likimainkaan niinkään paljon aikaiseksi, kuin ne 9 euron duunarit.

    • 7.1

      sanoo

      Tätä ehdotusta kannatan! Lähdetään seuraaviin kunnallisvaaleihin sitoutumattomina, vaaliteemana se, että työskentelemme yhdeksän euron kulukorvauksella plus työmarkkinatuella. Joko ehtisimme asettua ehdolle huhtikuun eduskuntavaaleihinkin?

  8. 8

    Ahdistunut sanoo

    Taas kun luin Sakun tekstin alkoi #painokelvotonta tekstiä# ja ahdistamaan sen verran paljon. Ettei pysty sanomaan oikein mitään fiksua. Ja vain sen takia, että Sakun teksti osuu enemmän kuin oikeaan.

    Joutuu varmaan pitämään vähän joulutaukoa Sakun sivuista, että ei mene hermot jouluna tästä työttömien leimaamisesta milloin miksikin noiden ”Noitakäräjä tuomarien takia.”…

  9. 9

    Jari Kähkönen sanoo

    Niin, saattaako sen paksumpaa ollakaan kuin kunnallinen viran- tai toimenhaltija itkemässä julkisesti omalla toiminnallaan asiakkaalleen aiheuttaman häväistyksen tähden? Kun karvaan teon ainoat vaikuttimet olivat pitkäaikaistyöttömien tapauksessa kunnan maksuosuuden kasvun ja siitä seuraava oman aseman kyseenalaistamisen pelko. Kenenkään ei tarvitsisi edes ryhtyä mihinkään vallankumouksen kaltaiseen, asiakasnäkökulmasta katsottuna vähemmänkin häpäiseviä ja kajoavia toimintamalleja olisi kyllä, jos vain on tahtoa niitä käyttää. Johan on Juuan valtuustolle puheet pidetty kerrassaan, jotemmä pahemmin sano.

  10. 10

    ohjaaja sanoo

    Itsekin tuota hommaa ohjanneena voisin sanoa pikemminkin päinvastaista. Suurin osa pitkäaikaistyöttömistä minun otannassani nimenomaan eivät käyttäneet alkoholia laisinkaan, ja sopeutumattomuus työelämään johtuikin juuri siitä, että kaikki työ Suomessa on melko keskeisesti viikonloppukulttuurin ympärillä pyörivää. Jos sellainen ei kiinnosta, tai sen kuuntelu ei kiinnosta, jää työn teko helposti toisarvoiseksi asiaksi elämässä.

    Kuntouttavan työtoiminnan pointti on kuitenkin minun nähdäkseni ihmisen kuntoutuminen, ei työn teko, koska heille ei myöskään työnteosta makseta. Tärkeämpää on saada sosiaalinen puoli, rutiinit, vuorokausirytmi, talousasiat, mielenterveysongelmat, kaikki nämä jotenkin sellaiseen kontrolliin, että ihminen tuntee voivansa vaikuttaa omaan elämäänsä. Ennen sitä ei tapahdu mitään kuntoutumistakaan, ja siitäkin on vielä matkaa työn tekoon.

    • 10.1

      hmm sanoo

      ”pointti on kuitenkin minun nähdäkseni ihmisen kuntoutuminen”

      Vaan miksi täysin terveet, ehkä raittiitkin, lyhyen tai pidemmän ajan ilman työtä olleet joutuvat sellaiseen, missä oletetaan että mitään rytmiä tai hallintaa elämäänsä ei ole?

      Ns. kuntoutus pitäisi pohjautua vapaaehtoisuuteen, ei pakkoon, koska harva asia ärsyttää niin paljon kuin se, että pidetään ja kohdellaan vajukkina kun ainoa oikea ongelma on sen pysyvän työn sekä palkanmaksun puute.

      • 10.1.1

        LL sanoo

        Ohjaaja, työsi lähtökohtana vaikuttaisi olevan ihmiskuva jossa pitkäaikaistyöttömillä on kaikki luettelemasi ongelmat ja ratkaisu niihin on kontrolli, valvonta ja palkaton työnteko. Oiskohan ajattelussasi korjaamisen varaa?

        Tämä vääristynyt ihmiskuva (työtön on ongelma tai ongelmainen ihminen) vie keskustelun työstä/työnteosta/toimeentulosta täysin väärään suuntaan.

        Työttömyys on yksilötasolla raskas tilanne, hyvin työläs ja monintavoin stressaava. Työttömien kokonaistilanteet ja yksilölliset ominaisuudet ovat hyvin erilaisia. Aivan kuten työelämässäkin, toinen sietää työpaineita enemmän kuin toinen. Sen verran kauan olen työelämässäkin ollut, että tiedän kuinka paljon päihde-ja mielenterveysongelmista kärsiviä työpaikoillakin on.

        Kaikki karkeat yleistykset mistä tahansa ihmisryhmistä ovat aina vääristymiä ja pahimillaan niistä seuraa vihapuhetta ja agressivista uhkailua, esimerkkejä löytyy somesta vaikka kuinka.

        Tämän sylkykuppinaolon ja julkisenakäymälänäolon keskellä me työttömät sinnittelemme niukoilla tuloillamme ja rakennamme elämäämme mielekästä sisältöä, joka päivä. Täytyy olla aika paksunahkainen, että nämä puheet kestää. Tämä on vaikea ihmisen osa ja voi johtaa myös tragedioihin, jotka voitaisiin välttää toisenkaltaisilla asenteella ja ihmiskuvalla.

        Jokainen, joka lyö ja loukkaa sanoilla tai teoilla työtöntä ja työttömiä, osallistuu ihmiselämän halventamiseen.

      • 10.1.2

        sanoo

        Aivan. Hyvin sanottu. Monet Suomen puolesta miljoonasta työnhakijasta ovat korkeasti koulutettuja. Minäkin kävin lukion jälkeen opiston, en juo juuri lainkaan, asuin ulkomailla kauan, opiskelin sielläkin, ja elätin itseni omalla yhden hengen yrityksellä. Olen tottunut heräämään auringon noustessa ja tekemään työtä seitsemän päivää viikossa ja iloitsemaan siitä.

        Nyt olen tilanteessa, jossa sosiaalitoimisto ja työvoimatoimisto yhdessä yrittävät – niin mitä? Etsiä minulle työpaikan? Neuvoa, miten yrittää, sen estävistä laeista huolimatta? Ei, vaan ’kuntouttaa’ minua, jotta puoli miljoonaa työnhakijaa mahtuisi vapaana oleviin kymmeneentuhanteen työpaikkaan. No, jos se minua ’kuntouttamalla’ onnistuisi, totta kai olisin iloinen, että voisin auttaa!

        Sanat ovat tärkeitä. Jos suostumme ’kuntoutettaviksi’, myönnämme olevamme sen tarpeessa. Jos kutsumme työnhakumääräyksiä ’työtarjouksiksi’, yleisölle jää mielikuva, että oli meidän oma päätöksemme, että emme hyväksyneet noita ’tarjouksia’. Jos viemme virkamiesten kanssa keskustelutilaisuuteen todistajan, ja annamme nimittää häntä ’tukihenkilöksi’, leimaamme itseämme kilvan virkailijoiden kanssa. Etsitään asioita paremmin kuvaavat termit!

  11. 11

    Pera sanoo

    Olisiko Juuan kunnassa niin, että alkoholistit eivät saa muuta hoitoa sairauteensa kuin kuntouttavan työtoiminnan kautta raakaa työntekemistä. Noinhan ei saisi olla, mutta hädänalainen keksii mitä tahansa välttyäkseen houkutuksiltaan ja näin suostuu hyväksikäytettäväksi.

  12. 12

    Mikko R. sanoo

    Hyvä kirjoitus taas, kiitos. Pitkäaikaistyöttömien leimaaminen alkoholosteiksi tai muutoin ongelmallisiksi on juuri sitä, mihin tulee puuttua. Työttömyyden aiheuttama raskas taakka ei ole työttömän syy vaan yhteiskunnan.
    Työttömien huono itsetunto johtuu suorasta ja epäsuorasta syyllistämisestä ja halventavasta leimaamisesta. Siihen on hyvä puuttua ja kääntää asia oikeinpäin eli syyllistää yhteiskunnan viranhaltijoita epäinhimillisestä toiminnasta ja vaadittava että kaikki viranomaiset ja poliitikot puhuvat työttömistä heidän ihmisarvoaan kunnioittaen.
    Sen tulisi olla normi 2000-luvulla, kun joka paikassa puututaan koulu-, työpaikka- ja parisuhteiden epäsuoraan henkiseen aggressioon. Ja niissä käytettyihin hienovaraisiin aggressioihin.

  13. 13

    Johanna Laakso sanoo

    Monille se veroton 180€/kk on kuitenkin aika iso raha sen normaalin vajaan 500€ päälle, ja sen saa jo 4h työstä päivässä, ja se työ voi olla raskasta, mutta jos ei pysty raskasta tekemään, se voi olla hyvinkin kevyttä ja helppoa työtä. Tuon rahan päälle kun saa vielä asumistuen, jos ei ole työssäkäyvää puolisoa, niin kyllä ne tuet on ihan hyvät monekin mielestä. Ei sillä lapsia elätetä, mutta kyllä se monelle on parempi kuin ei mitään. Kuntouttavassa työtoiminnassa on monenlaisia ihmisiä, monenlaisista syistä, yleistäminen on tässä asiassa pahasta, ihan joka suunnasta katsottuna.

    • 13.1

      keke sanoo

      ”Monille se veroton 180€/kk on kuitenkin aika iso raha”

      No ei se ole ”aika iso raha”. Sillä vaan on tultava toimeen mitä on. Nyt puhutaan kumminkin aikuisista ihmisistä eikä mistään teineistä joilta näköjään olet oppisi ottanut valuutan arvosta.

      Itse olisin hyvin huolissani tilanteesta jossa aikuiselle ihmiselle suomen hintataoisessa maassa 180€ olisi iso raha. Jos tuolla saa ihmisen tekemään 8 tunnin työpäivää kuukaudeksi niin eipä tarvitse ihmetellä miksi ne järkevämmät työttömät alkavat tekemään hämäräbisnestä tai saadaan hieman isompia summia maksamalla tekemään jotain semmoista mitä aijemmin ei tullut ajatelleeksikaan.

    • 13.2

      Joni Pelkonen sanoo

      Tuo ”aika iso raha” on keskipalkkaiselle suomalaiselle reilun yhden päivän palkka. Keskipalkkainen tienaa *20-kertaisesti* tuon summan kuukaudessa. Päälle tulevat vielä kaikenlaiset rahassa mitattavat edut joita useimmat työnantajat palkollisilleen tarjoavat.

      • 13.2.1

        LL sanoo

        Juuri niin kuten Joni P sanoi. Normaaliin työsuhteeseen kuuluu muun muassa: työterveyshuolto, eläkekarttumat, sairasvakuutukset ja mahdollisesti myös hyvä työnantaja antaa muitakin etuja. Useimmiten antaa, koska hyvä työnantaja on parempi kuin huono.

        Olen tehnyt 9 euron/pvä töitä 3 kuukautta, tein työni hyvin ja työyhteisö oli ihan hyvä, mutta jos työpaikalla olisi sattunut jokin työtapaturma, niin mitä siitä olisi seurannut?

        (nämä 9 euron työt eivät koske vain miehiä, että siinä mielessä Sakun otsikko on kyllä hieman harhaanjohtava.)

    • 13.3

      sanoo

      ”Monille se veroton 180€/kk on kuitenkin aika iso raha sen normaalin vajaan 500€ päälle”

      Nimenomaan. Koko toiminnan pitäisi perustua vapaaehtoisuuteen. Silloin siihen voisivat osallistua ne, jotka katsovat siitä hyötyvänsä. Vapaaehtoista orjatyötä vastaan tuskin kenelläkään olisi mitään?

      • 13.3.1

        erkki sanoo

        No mutta, millä kunnat sen jälkeen sakkomaksuissa säästäisivät?

  14. 14

    Pera sanoo

    ”Monille se veroton 180€/kk on kuitenkin aika iso raha sen normaalin vajaan 500€ päälle,”

    Ja monilta tuosta vaan vastaava rahamäärä otetaan pois toimeentulotuesta, että hyvä varmaan vähävaraisen päjkäämisessä arjessa on, kun sosiaalivaranomainen vie 180 €/kk pois kunnan kasssaan.

    • 14.1

      Johanna Laakso sanoo

      No ei kaikki työttömät saa toimeentulotukea, ja moni ei halua sitä saada. Aika moni työtönkin tienaa mielummin työllään senkin 180€ kuin nöyristelee siellä sossun luukulla. Aika kummallinen luulo että kaikki työttömät ovat automaattisesti sekä sossun asiakkaita että saavat asumistukea. Suurella osalla työttömistä on kuitenkin työssäkäyvä puoliso, joten asumistukea tai sossutukea on turha mennä edes pyytelemään.

      • 14.1.1

        Joni Pelkonen sanoo

        Ensinnäkin, se ei ole työtä. Toiseksi, jos ”et halua sosiaalitukia”, yritätkö todella maksaa vähintään 20 % vuokrasta (koska asumistuki kattaa enintään 80%) – siis esimerkiksi 150 euroa kuussa -, sähkölaskun (esim. 40 euroa kuussa), matkat ”kuntouttavaan työtoimintaan, puhelinkulut, työvaatteet, lisäksi hammashoidon, lääkärilaskut, mahdolliset lääkkeet jne. siitä 180 euron jättisummasta? Pulloja keräämälläkö erotuksen hankkisit? Et taida oikein ymmärtää mistä edes kirjoittelet.

        • 14.1.1.1

          LL sanoo

          Yksinasuvalla työmarkkinatukea saavalla asumiskulun enimmäismäärä on – vähän paikkakunnasta riippuen – 400 ja 500 euron paikkeilla. Siitä 80% maksetaan, loppuosa on maksettava itse.

          Työmarkkinatuki on ilman lapsikorotuksia (tai muita korotuksia) nettona 522,56. Tämä on toki suuri yllätys aina kaikille: työtön maksaa 20% tuloveroa ja verotuksessaan korotettua sairasvakuutusmaksua.

          Jos tuntee yhtään vuokratodellisuutta, tietää kyllä ettei tuki välttämättä kata kuin ehkä noin puolet todellisista kuluista.

          Miksi hyvin moni ei hae tt-tukea?
          Ei siksi ettei halua hakea vaan siksi, että tt-tuki hakuprosesseineen on todella monimutkainen ja useimmat eivät selviä siitä. Toimeentulotukea myönnettäessä myöntäjä/päätöksentekijä voi käyttää harkintaansa (kuten myös työmarkkinatuen kohdalla alle 55-vuotiailla).Harkinnanvaraisuus tarkoittaa sitä, että tuki voidaan evätä virkamiehen päätöksellä.

          Lisäksi kannattaa ymmärtää ja tietää, että tt-tukea saa ainoastaan kun ei omista mitään. Jos hakijalla on mitä tahansa omaisuutta, niin melkeinpä kaikki on myytävä ennenkuin on mitään asiaa tt-asiakkaaksi.

          Pitkäaikaistyöttömistä 85 % on yli 50-vuotiaita (viimeisten tilastojen mukaan liki 200.000) jotka eivät ole olleet koko elämäänsä työttöminä. Kukaan ei ole koko työelämäikäänsä työtön. Heille on kertynyt, ainakin osalle, vähäistä omaisuutta.

          • 14.1.1.1.1

            LL sanoo

            Lisäänpä vielä, että yksineläjälle voi käydä myös näin:

            Kun ansiosidonnainen työttömyysturva päättyi tämä ihminen sai odotella Kelan työmarkkinatukipäätöstä yli kuukauden. Asumistuki oli ainoa tuki jota hän sai. Hän haki tt-tukea joka virkamiehen päätöksellä sidottiin sihen, että tt- tuki otetaan pois tulevasta työmarkkinatuesta. Näin myös tapahtui. Hän sai jatkossa ”leikattua” työmarkkinatukea. Hän siis ”maksoi” takaisin tt-tuen.

            Hänen tilanteensa huononi, joten hän luopui kokonaan tt-tuen hakemisesta. Aika erikoista viranomaistoimintaa ihmistä kohtaan joka asuu vuokra-asunnossa ja jolla ei ole mitään omaisuutta.

    • 14.2

      Kepuli sanoo

      Kulukorvaus ei vaikuta toimeentulo tukeen. Tähän päälle tulee esim. itsellä 100 metrin työmatkalle 55 euron matkakorvaus kuukaudessa.

  15. 15

    Mårran sanoo

    ”…että ihminen tuntee voivansa vaikuttaa omaan elämäänsä.”

    Palkattomaan työhön rangaistuksen uhalla pakottaminen onkin erinomainen tapa saada ihminen tuntemaan, että hän voi vaikuttaa omaan elämäänsä.

  16. 16

    veli-matti karém sanoo

    Itse olen ollut kuntouttavassatyötoiminnassa jo 3,5vuotta ja olen suhteellisen tyytyväinen asioiden tilaan omalta kohdaltani.Olen kärsinyt huonosta selästä jo 30vuotta ja jäyn siellä siksi,että jokillainen rasitus selälleni on ihan hyvä ja meillä voi pitää lepotauon jos on kipuja.Työ ei ole kovinkaan raskasta ja mitä taluspuoleen tulee niin 9egee on kuitenkin aina 9gee sillä saa ruuan ainakin joka päivä.
    Ja miten päättäjät suhtautuu siihen olenko 9euron mies niin mulle se on aivan sama,ei tuo loukkaa jos ei juuri mairittelekkaan.

  17. 17

    SHU sanoo

    Niin, se on merkillistä, että kun yksi pitkäaikaistyötön on jotain, niin sitten kaikki pitkäaikaistyöttömät ovat samaa. Kun työttömistä on kyse, leimakirves heiluu. On vain niin, ettei normityöttömän rahat paljoon juopotteluun riitä, työssäolevilla on toisin.

    Pitkän työurani aikana näin enemmän ja vähemmän juoppoja työtovereita, ihan hyvässä asemassakin olevia. Olen jopa luottamushenkilönä ohjannut hoitoonkin.

    Tai muistellaanpa erästäkin juoppoa. Hän oli työpaikan parempaa kastia. Ei aina jaksanut tulla aamusta töihin, kun oli tullut niin rankasti juotua. Ja päällikkö vain naureskeli tilanteelle. Olihan kyseessä saman koulutuksen saanut hyvin palkattu työntekijä, joka tosin oli sitä mieltä, että työn vaativuustasoon nähden liian huono palkka. Hänen kohdallaan päällikön hermo petti vasta sitten, kun tämä juoppo tuli kerran noin klo 19 aikaan (olisi pitänyt tulla aamulla) päivän töihin ja humalapäissään laukaisi hälytyksen koko talossa. Kun talossa sijaitsi muitakin valtion paikkoja, päällikkö ei voinut enää peitellä asiain tilaa.

    Ja näitähän riitti. Eri työpaikoissa.

    Mutta vain työttömät ovat juoppoja…

    Olisiko kuitenkin työttömien juopoksi leimaamisella jokin muu tavoite kuin työttömien auttaminen. Vaikkapa se, että halutaan perustella palkaton orjatyö jollain.

  18. 18

    ...... sanoo

    … alkoholismi on raju, kuolemaan johtava sairaus. Sen naureskelu ja vähättely johtuvat silkasta tietämättömyydestä.
    Hoidetaanko syöpää tai sepelvaltimotautiakin ”kuntouttavalla” pakkotyöllä? Hullu ajatus vai mitä.
    Kukaan ei parane, mutta olen nähnyt AA:n kokousten auttavan muutamaa onnekasta, joilla on tarpeeksi rehellisyyttä.
    Muut ovat kuolleet.

    • 18.1

      erkki sanoo

      Iso osa on toki niitä, jotka raitistuvat omalla tahdonvoimallaan ilman ulkopuolista apua. Näitä arvellaan olevan melko paljonkin, joskin mitään dataa näistä ei ole saatavilla, koska nämä eivät tilastoihin päädy.

  19. 19

    Nina sanoo

    Siis jos kulukorvaus ei vaikuta toimeentulotukeen…
    Käsittääkseni palkasta, pienestäkin lähtee osa, kun tt-tukea lasketaan. Vai onko tämä muuttunut? Jos nimittäin lähtee osa esim. 150 euron palkasta, kannattavampaa on olla ”kuntoutettavana” kuin satunnaisessa keikkatyössä.

    Toivottavasti palkkaakin voi tienata johonkin summaan asti menettämättä tt-tukea. Miten tämä on nyt?

    • 19.1

      keke sanoo

      Kulukorvaus ei vaikuta TT-tukeen.

      ”Käsittääkseni palkasta, pienestäkin lähtee osa, kun tt-tukea lasketaan.”
      Juurikin näin. Tosin jos poliitikolta asiaa kysytään niin näin ei käy, koska TT-tuki on harkinnanvarainen tuki ja se voidaan edelleen maksaa vaikka tuloja olisi tullut. Tätä ei käytännössä koskaan tapahdu mutta lain harkinnanvaraisuus antaa hyvät väistöliikkeet poliitikolle väittää vastoin normaalia käytäntöä.

      ”Jos nimittäin lähtee osa esim. 150 euron palkasta, kannattavampaa on olla ”kuntoutettavana” kuin satunnaisessa keikkatyössä. ”
      Kyllä omalla kohdallani 150€ kuussa palkkatuloa tarkoittaisi negatiivista tulosta lomapakon kohdalle ja lisäksi lisäisi paperityötäni.

      ”Toivottavasti palkkaakin voi tienata johonkin summaan asti menettämättä tt-tukea”
      Edelleenkin laki mahdollistaa tämän, koska toimeentulotuki on harkinnanvarainen tuki eli sitä voitaisiin maksaa. Käytännössä näin ei asianlaita ole, koska TT-tuki tulee kunnan pussista ja kunnat ovat aikamoisella säästökuurilla joten mikäli löytyy jokin peruste olla maksamatta sitä TT-tukea tai alentaa sitä se tehdään. Tämä tietenkin on johtanut monella ihmisellä jotka pieniä keikkahommia tehneet rumbaan KELA/sosiaalitoimisto ja muutaman kk vuokrarästeihin kun rahaa ei ole tullut koska päätökset viipyvät. Yleensä ihmiset ovat kerran tätä kokeilleet ja tulleet siihen lopputulokseen että ei kannata.

      Niin joo naurussahan oli pitäminen kun hallitus uudisti tätä työttömyyskorvaus systeemiä että miten 300€/kk voi tehdä töitä ilman pelkoa tukien menetyksestä. Siinähän jäi mainitsematta tämä TT-tuki kokonaan joka koko kaameidessaan on juurikin se suurin este pätkähommien tekoon. Fiksuimmat vaativat sen poistamista kokonaan(+ asumistuen poistamista) ja hieman työttömyyskorvausta pienempään perustuloon siirtymistä jolla kuulemma ratkotaan tämä ongelma. Itse nyt kumminkin olisin sitä mieltä että kannattaisikohan tähän TT-tuen epäkohtaan puuttua ja nostaa vaikka se työttömyyskorvaus sen verta korkeaksi että tarve siihen TT-tukeen loppuisi ja katsottaisiin sitten miten niitä pätkähommia kantsis meikämannenkin ottaa vastaan taloudellisesti ja pienemmällä byrokratiarattaalla. Mutta vissiin olen sitä tyhmempää sakkia kun perustulo ainakin näillä nykyisillä esityksellä ei oikein nappaa.

  20. 20

    sanoo

    Nythän on niin, että koko homma on sumutusta. Itse uskoin meneväni auttamaan muita pitkäaikaistyöttömiä, ideoimaan yhdessä jne.
    Todellisuus oli se, että kunsuunnittelimme itseohjautuvia ryhmiä, nousivat palkatut ”ohjaajat” takajaloilleen.
    Kyllä asia on niin, että työttömät, kukin heistä, tuntee alansa parhaitemn ja eri aloja yhdistämällä syntyy – jos on syntyäkseen – synergiaa, jota voidaan ’myydä’ eteenpäin.
    Tietenkin joku yhdistys tai vastaava tarvitsee yhden henkilön, jonka vastuulla on talous ja viestittely viranomaisten suubntaan, muttei työttömät tarvitse mitään kontrollia ryhmän ulkopuolelta.
    Jos joku ei halua – hän voi mennä.
    Enivei; kaikki ideat, jotka syntyvät ajatuksesta ”Mitä voimme/osaamme tehdä” tulee viedä kunnanvaltuustolle päätettäväksi, koska toki mikä tahansa työ maksaa.
    Ja tässä tullaankin ydinkohtaan; kannattaako työtä tehdä ilman palkkaa?
    Yleensä ei, mutta on myös töitä, joita kannattaa tehdä ilmaiseksi – toistensa opettaminen. Esim. tietsikkaoppia tarvitaan nykyään melkein kaikissa töissä. Kielet on myös asia, joka ei ainakaan heikennä työnhakijan mahdollisuuksia.
    Mutta puistojen kunnossapito yms. on selkeästi hommaa, josta tulee saada palkkaa. Ja lain mukaan on kiellettyä teettämästä työttömäällä sellaista työtä, jota yleisesti tehdään palkattuna työnä.
    Repikää siitä!
    Koko järjestelmä on luotu, jotta työttömyystilastoja voidaan kaunistella, eli siihen ei kannata mennä mukaan, jos ei hyöty ole ilmeinen kaveriporukan sisällä. Tämä, koska kansa ei herää, kun sille jatkuvasti syötetään ’tuunattuja’ työttömyyslukuja.