Uuninpankkopoika Saku Timonen
Uuninpankkopoika Saku Timonen

Yhdeksän euron miehet

Kuten jo torstaina mainitsin, niin saimme viime tiistain kunnanvaltuustossa selonteon kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä. Sinänsä asiallisesta ja onnistuneesta tilaisuudesta jäi kuitenkin muutama asia kaivelemaan mieltäni.

Ensin sosiaalijohtaja kertoi lyhyesti lainsäädännöstä ja mistä koko kuntouttavassa työtoiminnassa on kysymys. Hänen jälkeensä toiminnasta käytännön tasolla vastaava työnsuunittelija aloitti oman osuutensa sanomalla välittävänsä pitkäaikaistyöttömistä enemmän kuin koko valtuusto yhteensä. Osoittaahan tällainen tokaisu tietysti kiitettävää sitoutumista omaan työhön, mutta joku minua helpommin nokkiinsa ottava voisi pitää sitä myös valtuuston ja valtuutettujen vähättelynä.

Sitten työnsuunnittelija lähti yleistämään pitkäaikaistyöttömiä jo ikävän tutuksi tulleella tavalla. Hän sanoi näiden kavereiden tulevan suorastaan anelemaan pääsyä kuntouttavaan työtoimintaan saadakseen juopotteluputken poikki.

Tämä suuntasikin koko keskustelun väärille urille. Valtuustolle kerrottiin  ihan selkein sanoin, että pitkäaikaistyöttömät ovat juoppoja ja että kuntouttavaa työtoimintaa käytetään heidän parannuskeinonaan. Ihan yhtä hyvin jossain toisessa tilaisuudessa olisi voitu julistaa kaikkien punatukkaisten olevan noitia, jotka parannetaan polttamalla heidät roviolla.

Tiedän pitkäaikaistyöttömien joukossa myös meillä olevan alkoholiongelmaisia. Heitä on ihan yhtä lailla missä tahansa ihmisjoukossa, jotkut punatukkaisetkin ovat varmasti alkoholiongelmaisia. Koko suuren joukon leimaaminen muutamien perusteella on kuitenkin ikävän tavallista yleistämistä, joka yllättävän usein johtaa myös haluttuun tulokseen. Työnsuunnittelijan yleistyksen jälkeen monet valtuutetut nostivat esille juuri tämän alkoholiongelman.

Tähän kiinnitin itse huomiota yhdessä omassa puheenvuorossani. En tiedä menikö perille, kun sanoin lain edellyttävän sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevien ohjaamista saamaan niitä palveluja niin pitkäksi aikaa, että he ovat kuntoutuneet riittävästi osallistuakseen kuntouttavaan työtoimintaan. Kuntouttava työtoiminta ei saa olla mikään kroonisten alkoholistien hoitokeino ja on suorastaan edesvastuutonta laittaa vieroitusoireissa tärisevä käyttämään raivaussahaa.

Toinen kaivelemaan jäänyt asia oli työnsuunnittelijan suuri närkästys siitä, että valtuustossa on sanottu kuntouttavassa työtoiminnassa olevia yhdeksän euron miehiksi. Nimitys kuulemma on raivostuttanut kaikki työtoiminnassa olevat niin pahasti, että he eivät enää tule äänestämään sanontaa käyttäneitä.

On siitä joku saattanut oikeasti närkästyäkin, vaikka kukaan ei ole sanonut sitä halventavassa mielessä. Itse asiassa olen kuullut juuri kuntouttavassa työtoiminnassa olevien puhuvan itsestään yhdeksän euron miehinä. Pitkäaikaistyöttömät ovat tavallisia ihmisiä, joilla jokaisella on myös yksilöllinen huumorintaju.

Yksilöllinen on myös heidän äänestyskäyttäytymisensä. Sitä ei määrää työnsuunnittelija, vaan he osaavat ihan itse ajatella mikä on halventavaa. Sekö, että heitä joskus sanotaan yhdeksän euron miehiksi? Vai sittenkin se, että heillä oikeasti teetetään raskasta työtä viiitenä päivänä viikossa työmarkkinatuella ja yhdeksän euron päivittäisellä kulukorvauksella?