Sortin sosialistit

Ajatus siitä, että ihminen saa toimeentulonsa sekä työstä että sosiaaliturvasta, eikä pelkästään sosiaaliturvasta, olisi syytä saada Suomessakin läpi. 

Näin sanoo työ- ja elinkeinoministeriön korkein virkamies, kansliapäällikkö Jari Gustafsson Kauppalehdessä. Hän siis sanoo ihan suoraan, että työstä saatavalla palkalla ei ole tarkoituskaan tulla toimeen. Hänen sanomansa voidaan kääntää toiseen muotoon sisällön muuttumatta.

Ajatus siitä, että ihminen saa toimeentulonsa sekä työstä että sosiaaliturvasta, eikä pelkästään työstä, olisi syytä saada Suomessakin läpi. 

Tässä ehdotetaan sosiaaliturvan antamista yrityksille, jotka saisivat yhteiskunnan ylläpitämää halpatyövoimaa. Tällainen ajatus herättää muutamia kysymyksiä, joihin en odotakaan vastausta.

Jos ihmiset eivät saa työstään toimeentuloon riittävää palkkaa, niin myös yhteiskunnan saamat verotulot laskevat. Kuitenkin juuri niillä verotuloilla olisi tarkoitus maksaa sosiaaliturvaa. Mistä taikaseinästä sitä rahaa tulee sosiaaliturvaan, kun samanaikaisesti yrityksille vaaditaan ja annetaan lisää verohelpotuksia?

Millä rahalla se matalalapalkkainen työntekijä ostaa itsensä ja muiden valmistamia tuotteita, jos hänen saamansa palkka ei riitä edes elämiseen?

Onhan Gustafssonilla tähän yksi vastaus:

Suomessa on paljon tärkeää tekemätöntä työtä, josta ei synny työpaikkoja, koska työn hinta on liian korkea suhteessa tuottavuuteen. Käsitykseni on, että markkinaehtoisemmin määräytyvät palkat yhdistettynä pienpalkkaisia auttaviin tulosiirtoihin johtaisi pienempiin tuloeroihin ja parempaan työllisyyteen.[…] Tulonsiirtojen rahoitus tulisi säästöinä työvoimapolitiikan ja työttömyysturvan menoista

Niin sanottua tuottamatonta tai huonosti tuottavaa työtä pitäisi siis voida teettää alle työehtosopimusten määräämien vähimmäispalkkojen. Tästä taisi eilisillan A-studiossa olla esimerkkinä yrittäjä, joka sanoi työntekijöidensä saavan suunnilleen yhden euron tuntipalkkaa. Minulle tuli tästä ensimmäiseksi mieleeni sanapari kiskonnatapainen työsyrjintä, mutta ilmeisesti juuri tämä on Gustafssonin mielestä sitä tuloerojen pienentämistä ja paranevaa työllisyyttä.

Todennäköisesti kyseessä on juuri sosiaaliturvan ja työnteon yhdistäminen, jota nykykielessä sanotaan työllistämiseksi. Käytännössä se tarkoittaa työn teettämistä pelkällä työttömyysetuudella ja yhdeksän euron päivittäisellä kulukorvauksella työkokeilun nimellä. Yhteiskunta maksaa sekä työttömyysetuuden että kulukorvauksen. Työnantaja ei maksa mitään, mutta saa työpanoksen. Hän saa myös työstä syntyvän voiton.

Miten tämä säästää työvoimapolitikan ja työttömyysturvan menoja, kun yhteiskunnalle aiheutuvat kulut työtä tekevää työtöntä kohti kasvavat yhdeksällä eurolla päivässä? Miten tämä pienentää tuloeroja, kun samalla työpaikalla samaa työtä tekevät rinnakkain pelkkää työttömyysetuutta saava ja TES:n mukaista palkkaa saava?

Yksikään työnantaja ei palkkaa työntekijöitä armosta, vaan tarpeeseensa. Jos yrityksen tuottamille tavaroille ja palveluille on kysyntää, niin silloin tarvitaan työntekijöitä ja heille maksetaan sellaista palkkaa, jolla tulee toimeen ja jolla voi myös ostaa niitä tavaroita ja palveluja. Jos ei ole palkkaa, niin ei ole kysyntää. Jos ei ole kysyntää, niin eivät työnantajat tarvitse työpaikoille joutilaina istuvia yhteiskunnan kustantamia työntekijöitä.

Ovat nämä sortin sosialisteja. Haluavat yhteiskunnan sosiaalietuuksilla ylläpitämää työvoimaa, jonka tekemän työn tuotto jää työnantajalle. Samaan aikaan sitten valitetaan tulonsiirtojärjestelmän kalleutta. Heidän harmikseen ei ole vielä keksitty sitä jo aiemmin kaipaamaani syömätöntä ja sontimatonta työvoimaa, jota voidaan säilyttää varastossa ja käyttää tarpeen mukaan.

Kommentit
  1. 1

    Markku T Koivisto sanoo

    Katsoin Areenasta tuon A-studion. EK:n tyypin jutut ovat sitä samaa, mitä aina. Tämä yrittäjä tuntui pitävän itseään oikein hyväntekijänä, kun maksoi jopa 1-2 euroa tunnilta. Pikkuhiljaa hivuttamalla tehdään Suomesta köyhien duunarien asuttama maa. Sopivasti 100-vuotisjuhliin. Onnea Suomi!

  2. 2

    Ritva Katainen-Mäkelä sanoo

    Hyvin kirjoitettu Saku. Kysynkin mielessäni, tietääkö esim. työministeri tällaisen päätöksen ( jos sellaiseen päädyttäisiin) seuraukset. Tiedän vastauksen jo kysyessäni.

  3. 3

    Anssi Keskiväli sanoo

    ”Todennäköisesti kyseessä on juuri sosiaaliturvan ja työnteon yhdistäminen, jota nykykielessä sanotaan työllistämiseksi. Käytännössä se tarkoittaa työn teettämistä pelkällä työttömyysetuudella ja yhdeksän euron päivittäisellä kulukorvauksella työkokeilun nimellä. Yhteiskunta maksaa sekä työttömyysetuuden että kulukorvauksen. Työnantaja ei maksa mitään, mutta saa työpanoksen. Hän saa myös työstä syntyvän voiton.”

    Älä unohda sitä 10,09€/pvä/työllistetty suoraan työllistäjälle.

  4. 4

    Angie sanoo

    Tämähän on juuri sitä sosialismia rikkaille ja kapitalismia köyhille -politiikkaa.

  5. 5

    Juha Aaltonen sanoo

    ”Miten tämä pienentää tuloeroja, kun samalla työpaikalla samaa työtä tekevät rinnakkain pelkkää työttömyysetuutta saava ja TES:n mukaista palkkaa saava”

    No pian kukaan ei saa TESin mukaista palkkaa.

    Mitäs, muuten, se YK:n ihmisoikeuksien julistus sanoikaan työstä…

    • 5.1

      Anssi Keskiväli sanoo

      Mitäs se YK on ylipäätänsä sanonut ORJAtyöstä? 😀

  6. 6

    Martin Glantz sanoo

    Sen verran tarkennan, että yrittäjä tarkoitti mainitsemallaan tuntipalkalla sitä eroa, jonka työntekijät saavat hyväkseen verojen jälkeen ollessaan hänellä töissä sen sijaan, että ovat kotona sosiaaliturvalla.
    Yrittäjä – kuten minä – myös ymmärsi samoissa kommenteissaan, että ei paljon kannusta.
    Jos saa peruspäivärahaa ja asumistukea Y euroa / kk ja töissä saa vaikkapa 170 t /kk työstä Y x 1,7 ja maksaa siitä verot ja menettää osan asumistuesta, voi hyvin käydä niin, että laskennallinen ero kuukausituloissa jää vaikka nettona 340 euroon eli 2 € /t.
    Tätä se yrittäjä tarkoitti, mutta välikö sillä. Saatiin taas syntipukki. En jaksaisi.
    Mitäs jos haluaisimme uudet vaalit, uuden hallituksen ja alvin pois kuudessa vuodessa: 4% /vuosi, joka kolmas kuukausi prosentti pois.
    Tervetuloa hallitusta vastustavaan Joukkovoima-mielenosoitukseen 3.9. Helsinkiin. Joukkovoima.fi ja Fb:ssä Joukkovoima

    • 6.1

      keke sanoo

      Aina se toinen väärin ymmärtää ja väärin laskee kun yrittäjä selittelee 1-2€/h tuntipalkkaa. Asumistuet huitelee tuhansissa ja toimeentulotukea maksellaan yli neljänsadan tileille. Sossupummi ei vaan ymmärrä vaikka kuinka paperilla toinen näyttää ja laskee miten rahavirrat hänen tililleen tulevat sekä miten se tuntipalkka siitä pitää laskea. Mutta verot alas niin sitten työtä on kunhan vaan varaton vaan viitsis edes hakea sitä duunia sekä tervehtiä oikein pomoa.

      • 6.1.1

        keke sanoo

        En edes katsonut koko A-studiota ennen kommentointiani mutta aika nappiinhan se perstuntuma meni. Siinä yrittäjä selittää että kyseli kuulemma työntekijöiltä että kumpi olis parempi eli ”1800€/kk palkkaa ja 300€ sossusta päälle vai 2000€/kk palkkaa” ja sitten näillä pohjilla sitä keskustelua käydään! Hellurei!

    • 6.2

      Pekka Rantamäki sanoo

      Esimerkissäsi työntekijä saa siis palkkaa luokkaa 1200 – 1300 euroa/kk, laskinko suurinpiirtein oikein? Työnantajallehan _saattaisi_ heikkona hetkenään pälkähtää päähän idea, että voisihan sille työntekijälle enemmänkin maksaa… jolloin ”huono kannustavuus” olisi sillä hoideltu. Mutta ei, työnantaja ruikuttaa mieluummin Suomen suuresta sosiaaliturvasta – vaikka sosiaaliturvahan on mitoitettu niin, että sillä juuri ja juuri elää! Eli ei taaskaan voi ymmärtää näitä samaan aikaan nälkäkuolemaa tekeviä ja hienoilla autoilla ajavia yrittäjiä…

      En myöskään ymmärtänyt tuota ALVin -poisto läppää. Onko tarkoitus poistaa ALV, että työntekijöille voisi maksaa vielä entistä hieman pienempää palkkaa? Näinhän työnantaja varmaan ajattelee: kun alvi poistetaan, maksavat tuotteet/palvelut vähemmän. kun tuotteet/palvelut maksavat kaupassa vähemmän, riittää kuluttajan rahat pidempään. omat työntekijänikin ovat kuluttajia. koska omien työntekijöideni rahat riittävät pidempään, miksi heille pitäisi enää maksaa niin korkeaa palkkaa? Näin on (taas) keksitty palkanlaskuautomaatti.

  7. 7

    Arja Paakkanen sanoo

    Olisipa A-studion toimittajana ollut Uuninpankonpoika, niin olisi käyty oikea keskustelu!

    • 7.1

      Jyrki sanoo

      Heh, oikeaa keskustelua kyllä 🙂 Se on paha alkaa kyllä oikeaa keskustelua käymään henkilön/henkilöiden kanssa, joiden mielestä palkkaa pitäisi tulevaisuudessa jatkaa sosiaaliturvalla ja se pitää muuttaa tulevaisuudessa pysyväksi palkan osaksi mielellään ainoaksi palkaksi.

      Toisaalta on sanottu, että maailman rikkain sakki ei ole mitään ruudinkeksijöitä. Toki niitäkin siinä sakissa on, mutta häviävä pieni osa. Jotta niille voisi kertoa, että peiton lyhentäminen ja jatkaminen toisesta päästä ei vaan toimi.

      Mutta toisaalta tässä täytyy tietää sekin, että tämäkin sakki haluaa voin poimia rusinat pullasta. Joten tässäkään sakissa ei ole yhtään mitään sen ylevämpää kuin kuulemma siinä sohvan nurkassa KELA ja sen sellaisilla rahoilla päivät pitkät kaljaa kittaavassa arkkityyppi työttömässä, syrjäytyneessä jne.

      Toki on se aina tai ainakin toistaiseksi vielä raflaafaa kertoa tätä sossupummi tarinaa joka kerta kun palkan maksaminen työstä, jolla työntekijä tulisi toimeen on tervanjuontia. Tai sitten jostain syystä tai lienee samasta syystä sen työntekijän saaminen firmoihin ei onnistu kovin helpolla. Syystä että kun on työnantajat kovin mielellään kertomassa näistä sossupummeista ja nostamalla sillä tavalla itseään ylemmäksi ja paremmaksi hyväntekijäksi suorastaan välillä. Sillä kuka nyt haluisi olla tekemisissä tahojen kanssa, jotka haluaa solvata pokkana päin naamaa ja/tai selän takana. Oli se firma, harrastus porukka jne.

      • 7.1.1

        Joonas Mustonen sanoo

        Uuninpankkopojan ”Haluavat yhteiskunnan sosiaalietuuksilla ylläpitämää työvoimaa, jonka tekemän työn tuotto jää työnantajalle.” – kommentti tavallaan unohtaa, että Suomi ei enää ole suljettu maa: työnantajan kannalta on aivan sama maksaako hän saman palkan puolalaiselle vai suomalaiselle. Joku ekonomisti voi sitten laskea, että onko Suomen kansantaloudelle parempi, että yrittäjä palkkaa suomalaisen 5e/tunti ja työntekijä saa perustuloa sen päälle vai että yrittäjä palkkaa puolassa puolalaisen ja suomalainen jää työttömyyskorvauksen varaan.

        Minä olen ainakin käsittänyt ”ISON KUVAN” asian niin, että globalisaation myötä ”samasta työstä sama palkka” on laajentunut koko maailman alueelle: eli ”perus duunari” töistä on koko ajan vaikeampaa maksaa moninkertaista palkkaa kuin tismalleen samasta työstä vaikka Puolassa (se työ vaan muuttaa Suomesta ulos). Kansainvälisesti työtehtävien palkkatasot pikku hiljaa tasaantuvat, koska yrityksille on todella helppoa ostaa työpanos halvemmasta maasta. Myös automaatio vie kiihtyvää vauhtia tulevaisuudessa töitä.

        Mitä näille työttömäksi jääville ”perus duunareille” sitten pitäisi tehdä? Käytännössä kaksi vaihtoehtoa:
        1. Työntekijä kouluttautuu uudestaan alalle jossa kansainvälinen palkkataso on riittävän hyvä myös Suomessa elämiseen.
        2. Kaikille maksetaan perustulo tms. jolla myös huonopalkkaisia töitä kannattaa tehdä Suomessa.

        Mitä useampi pääsee 1 vaihtoehtoon sen parempi, mutta jos ollaan realistisia, niin aika harva 50-v levyseppähitsaaja pystyy kouluttautumaan vaikkapa Fullstack koodariksi. Sen takia täytyy etsiä joku tasapuolinen, yksinkertainen ja taloudellisesti järkevä tapa, jolla voidaan huolehtia, että kaikille riittää työtä ja riittävä elintaso.

        Hyviä ehdotuksia otetaan vastaan.

        • 7.1.1.1

          Joonas Mustonen sanoo

          Ja siis nykyisen kaltaiset työllistämistuet yms. härpäkkeet jossa osa palkasta maksetaan valtionkassasta yrityksille, on kyllä loistava esimerkki kuinka asian voi järjestää tarpeettoman monimutkaisesti ja epäreilusti.

          – Työntekijän täytyy täyttää jotkin kriteerit, jotka arvioi tunnetusti epäjohdonmukainen TE-keskus/Kela tms. Virastot eivät juttele keskenään ja tulkinnat ovat varsinainen sotku
          – Yrittäjän täytyy päästä byrokratiaviidakon läpi, jossa sanojen muotoilulla on merkittävä merkitys myönnetäänkö tukea vai ei.
          – isommilla yrityksillä on paljon paremmat mahdollisuudet käyttää aikaa byrokratia viidakossa.
          – Työntekijä joutuu tuhlaamaan aikaa edes takaisin lappujen lähetämisessä eri virastoihin.
          – Tulee julkisuudessakin esillä olevia yrityksiä, jotka hyväksikäyttävät järjestelemää häikäilemättä. Toisaalta suuri osa yrityksistä joutuu maksamaan täyttä palkkaa -> markkinat vääristyy eli käytännössä valtio sponsoroi joillekin yrittäjille ilmaiset isot voitot.

          Paljon parempi olisi olla selkeä ja kaikille tasapuolinen järjestelmä ilman ”tempputyöllistämistä”, jossa työttömien ei tarvitsisi luovuttaa elämäänsä virkamiesten oikuille. Esim. perustulo.

        • 7.1.1.2

          Jarkko sanoo

          Joonas Mustonen ”Mitä useampi pääsee 1 vaihtoehtoon sen parempi, mutta jos ollaan realistisia, niin aika harva 50-v levyseppähitsaaja pystyy kouluttautumaan vaikkapa Fullstack koodariksi. Sen takia täytyy etsiä joku tasapuolinen, yksinkertainen ja taloudellisesti järkevä tapa, jolla voidaan huolehtia, että kaikille riittää työtä ja riittävä elintaso.”

          Hitsarin ammatin vetäminen esiin oli siinä mielessä huono esimerkki, että se homma on tällähetkellä yksi parhaiten palkattu duunari ammatti. Ammatti miehille maksetaan noin 4000€ kuussa ja siihen päälle tulee vielä verottomat kilometrikorvaukset ja päivärahat joten nettona tienestit on huomattavasti paremmat kun mitä keskiverto kooderit tienaavat omasta hommastaan.

          Tosin hitsarin homma on vittumaista ja raskasta matkaduunia ja talouden suhdanteiden armoilla olevaa hommaa, mutta enemmän siinä hommassa ainakin tällä hetkellä tienaa kuin vaikkapa sähkömiehenä tai kirvesmiehenä ainakin ammattimies.

          • 7.1.1.2.1

            Joonas Mustonen sanoo

            Joo niin varmaan oli. En jaksanut alkaa sen tarkemmin googlailemaan, että missä työssä huonoiten menee, koska se ei ollut argumentin kannalta oleellista. Mutta vaihdetaan siihen tilalle vaikka joku yleinen toimistotyö niin olet tyytyväisempi 😉

          • 7.1.1.2.2

            Jarkko sanoo

            Hitsarin hommasta maksetaan hyvin alan luonteesta johtuen, koska jos jonkun ydinvoimalaitoksen huollot on pakko tehdä maksoi mitä maksoi tai muuten laitoksen seisottaminen maksaa sata kertaa enemmän. Sama pätee elintarviketehtaisiin jos laitos seisoo miljoonien eurojen raaka-ainevarastot pilaantuvat.

            Koodareilla taas jotka vääntävät jotain tietokantauudistusta voidaan sanoa, jos he vaativat liikaa palkkaa, että ok emme sitten teekkään uudistusta jos vaativat liikaa rahaa. Hitsareille taas ei voida sanoa, että pyöritämme tätä ydinvoimalaitosta vuotavilla putkilla jos vaaditte liikaa palkkaa tai elintarvike tehtaassa, että emme tee huoltoja ja sitten miljoonien litrojen maitovarastot pilaantuvat.

            Tästä syystä ammattitaitoinen ammattikoulupohjainen hitsari tienaa enemmän kuin keskiverto maisterikoulutettu koodaaja. Siinä ei ole mitään reilua, mutta näin maailma toimii. Silkka oppurtunismi sen suhteen minkälaiset vahingot tulevat jos joku homma jää tekemättä vaikuttaa palkanmääritykseen paljon enemmän kuin se kuinka paljon koulutusta joku homma vaatii.

            Itse olen miettinyt näitä juttuja mikä oikeasti määrää palkkatason milläkin alalla pääni puhki, koska koko elämäni meinasi mennä pilalle sen takia, että minulle nuorena huijattiin, että työ kun työ on saman arvoista ja sitten koko elämä meni sen takia pilalle, että menin hommaan joka oli täysin suojaton globalismissa.

          • 7.1.1.2.3

            Joonas Mustonen sanoo

            Niin. Palkkaaminen on ostamista ja myymistä (työntekijä myy työpanostaan, työnantaja ostaa työpanosta), joten siihen pätee kysynnän ja tarjonnan laki niinkuin kaikkeen muuhunkin kauppaan.

            Eli jos tarjontaa on vähän ja kysyntää paljon niin hinta (=palkka) nousee, jos tarjontaa on paljon niin hinta vastaavasti laskee. Tai toisinpäin ajateltuna: jos myyjä nostaa hintaa niin kysyntä laskee.

            Ammattitaitoisia hitsareita tarvitaan paljon, mutta tarjontaa on rajallisesti, jolloin hitsareista ollaan valmiita maksamaan enemmän. Toisaalta taas varastomieheksi osaamista tarvitaan vähemmän, jolloin tarjontaa on paljon ja palkka paljon huonompi.

            Koska monimutkaiset työt tarvitsee yleensä pitkää erikoistumista, niin erikoistuneita ihmisiä on vähän ja palkkakin siksi usein korkeampi.

            Ylärajan palkalle määrittää työn tuottavuus (firma ei maksa enempää palkkaa kuin työpanos tuottaa) ja alarajan kysyntä ja tarjonta (tai minimipalkka; kumpi onkaan korkeampi).

          • 7.1.1.2.4

            Jarkko sanoo

            ”Koska monimutkaiset työt tarvitsee yleensä pitkää erikoistumista, niin erikoistuneita ihmisiä on vähän ja palkkakin siksi usein korkeampi.”

            Ei se ihan noin yksinkertaisesti mene. Esim. Ahtaajan homma vaatii 2 vuotisen ammattikoulun palkka on silti keskimäärin 5000€ kuussa ja suurin osa työsuhteista pitkään kestäviä vakituisia töitä. Ahtaajille maksetaan, jotta he eivät pysäytä 90% Suomen ulkomaankaupasta johon heille on annettu laillinen oikeus pysäyttää 90% suomen ulkomaankaupasta. Monet paljon pitempää koulutusta ja kokemusta vaativista töistä taas ei saa lähellekään tuota palkkaa ja työsuhteetkin ovat usein pätkätyötä.

            ”Ylärajan palkalle määrittää työn tuottavuus”

            Ei vaan ylärajan palkalle määrittää työntekijä tasolla se kuinka suuret vahingot tulee jos työt jäävät tekemättä. Se sama määrittää myös kuinka hyvät työehdot alalla on. Jos tuottavuus on iso, mutta lakkoilu ei juurikaan aiheuta vahinkoja pomot ja firman omistajat ottavat tuottavuuden kasvun omaan taskuunsa vain ilmoittamalla, että minun työni arvo on miljoona euroja ja ensivuonna kymmenen miljoonaa euroa.

            Esim. ydinvoimalaitoksissa ei hirveän monta liene olevan töissä joiden palkka on alle 4000€ kuussa, koska jos työt jäävät tekemättä tai tehdään huonosti vahingot ovat mittaamattomat kun ydinvoimalaitos ei tuota sähköä tai pahimmillaan ampuu ydinjätteet ympäristöön. Sama pätee ahtaajiin kun se miljardiluokan ulkomaankauppa pysähtyy.

          • 7.1.1.2.5

            Joonas Mustonen sanoo

            Jarkko: Ahtaajilla on korkea palkka tuon hyvän TESin takia (tuo minimipalkka josta mainitsin). Sanoin tarkoituksella ”usein”, koska se ei aina pidä paikkaansa. Me emme siis ole asiasta eri mieltä.

            Ja tuo ”kuinka suuret vahingot tulee jos työt jäävät tekemättä” on eri tavalla sanottuna sama asia kuin työn tuotto. Eli siis ilman että joku tekee työn niin tulos on X, mutta jos joku tekee sen työn niin tulos on X + Y = Z, jolloin Y on siis sen työ tuottama lisäarvo. Tai jos tämän kääntää noin päin kuin sinä sen esitit niin tulos kun työt tehdään on Z, ja ne vahingot jos sen jättää tekemättä on Y ja tulos on silloin Z-Y=X. Taas ollaan asiasta samaa mieltä 😀

        • 7.1.1.3

          Teemu Toiviainen sanoo

          Erinomainen kiteytys Joonas! En olisi paremmin osannut sanoa itsekään. Globalisaatio tulee muuttamaan elinolosuhteita täällä meilläkin todella nopealla tahdilla. Jos ei kiinnosta olla muita askeleen edellä ja luoda uutta lisäarvoa, täytyy tyytyä samaan osaan, kun muutkin tämän maapallon perusduunarit. Älä anna näiden putkinäköisten sosialistien lannistaa. Eivät he ilkeitä ole, he eivät vain seuraa uutisia ja ajattele ihan itse.

          • 7.1.1.3.1

            Jarkko sanoo

            Suomen suurimmat sosialistit löytyvät kaikkein rikkaimmista suvuista, koska heidän esi isänsä siirsivät nykyarvossa miljardien eurojen arvoiset luonnonvaraomaisuudet täysin vastikkeettomasti oman sukunsa edustajille ilmaiseksi perustuloksi ns. Tsaarin perintötiloina ja maina. Eivät suinkaan köyhien joukosta, jotka vaativat kaikille köyhille edes vaatimatonta elämää, jossa ei tarvitse kuolla pakkaseen tai nälkään.

            Kun Suomi itsenäistyi niin diktaattoreiden kanssa tehdyt sopimukset luonnonvarojen omistuksista ja niiden tuotoista laillistettiin sellaisinaan eikä niihin juuri tehty muutoksia.

            Kaikkein köyhimpiä vastaan hyökkäleminen ei kerro mistään muusta kuin täydellisestä sivistymättömyydestä ja typeryydestä, koska valtiot yrittävät epätoivon vimmalla sosiaaliturvalla korjata kaikkia valuvikoja jotka aiheutuvat diktaattoreiden kanssa luoduista järjestelyistä, jotka valitettavasti säteilevät vielä nykypäiväänkin. Muuten valtiot romahtavat. Muuta vaihtoehto ei näet ole.

          • 7.1.1.3.2

            Teemu Toiviainen sanoo

            Eikö globalisaatio tee juuri tätä? Isot ennen valtaa pitäneet korporaatiot kaatuvat maailmanlaajuisessa vapautuneessa kilpailussa? Toki edelleen pääomat jatkavat keskittymistään/kasautumistaan, mutta pääsuuntaus on hyvä. Pitäisi ymmärtää, että meidän hyvinvointimme on karrikoiden ponnistanut kehittyvien maiden riistosta. Nyt, kun äärimmäinen köyhyys alkaa maailmasta huveta ja elintasot kasvaa, tulee kilpailua markkinoille eksponentiaalinen määrä. Eli sen saman elintason – edun muuhun maailman nähden – säilyttäminen tuleekin olemaan merkittävästi vaikeampaa ja vaatimaan moninkertaisia ponnisteluita. Tietysti ihmisiä – erityisesti kouluttamattomia – harmittaa tämä tilanne, mutta ei sitä pääse pakoon neliraajajarruttamalla. Ainoa keino on sopeutua. Ainoa keino on pysyä kehityksen huipulla, joka vaatii jatkuvaa ponnistelua, ei laakereillaan makailua ja itsensä hyväilyä. Tämä edellä mainittu siis taloudellisesta näkökulmasta. Kokonaan toinen asia on, mitä on hyvä elämä ja kuuluuko siihen jatkuva itsensä ylittäminen konemaisessa yhteiskunnassa. Yhteiskunta kuitenkin pyörii rahalla ja sen riittävä saanti on turvattava.

          • 7.1.1.3.3

            Jarkko sanoo

            ”Eikö globalisaatio tee juuri tätä?”

            Kontrolloimattomassa globalisaatiossa kauppiaat, jotka omistavat logistiikkareitit ja tuotannon koneet ottavat pikkuhiljaa vallan ja myyvät muiden tekemiä tuotteita, palveluita ja innovatiioita niin että hinnoittelevat oman työnsä arvon miljooniin ja muiden työnarvon lähelle nollaa. Lopulta niillä ketkä tekevät kaikki työt, tuotteet ja palvelut ei jää omasta työstään mitään palkkaa, koska kauppiaiden täysin hallistemilla markkinoilla työlle ei hinnoitella juuri mitään arvoa.

            Ne samat suvut jotka olivat rikkaita 1000 vuotta sitten ovat rikkaita edelleen.

            http://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/raha-tulee-rahan-luo-milta-tuntuu-kun-on-kerannyt-700-vuotta-perintoa-6577245

            ”Ainoa keino on pysyä kehityksen huipulla, joka vaatii jatkuvaa ponnistelua, ei laakereillaan makailua ja itsensä hyväilyä. ”

            Siitä ponnistelusta ei vain makseta mitään niin kauan kuin pieni joukko rikkaita hallitsee kauppiaina kaikkia logistisia reitteja ja tuotantokoneita. Voit vain ponnistella itsesi hengiltä kuten monet kehitysmaissa tekevät saamatta siitä mitään taloudellista korvausta, koska työsi arvo hinnoitellaan sillä tavalla.

          • 7.1.1.3.4

            Joonas Mustonen sanoo

            Jarkko: ei kauppiailla ole valtaa hinnoitella töitä. Työn hinta määräytyy markkinoilla niinkuin kaiken muunkin.

  8. 8

    Rauno Jääskeläinen sanoo

    Minulla on lukematta kansliapäällikkö Jari Gustafsson ajatus sosiaaliturvan ja työn yhdistämisestä. Siksi juttua ei pitäisi minun edes kommentoida. Positiivisena immeisenä ajattelen siitä näin, että yhdistämällä työttömyysturva osaksi aikaa palkkaan saataisiin lisää ihmisiä työhön ja tekemään sitä heikosti kannattamatonta työtä näin kunnon palkalla. Olen varmaan lapsellinen ja naivi tässä ajattelussa, mutta tottahan on, että joutilaisuuden (työttömyyden) maksamiseen menee miljardisotalla rahaa. Aina parempi olisi jos silläkin rahalla syntyisi jotain tuottavaa, mutta ei tietysti sillä pelkästään. Tuosta kun vääntää kuitenkin sen Sakunkin kaipaamaan ostovoiman sitten esiin, niin jospa se näin sitten toisi lisää tekemistä.
    Ajattelin asiaa oman kunnan työttömien määrällä 300 hlöä x 40e/pv x 21pv= kuukaudessa rahaa kuluu 252 000 euroa, jos tuohon maksettaisiin toinen puoli palkkaa olisi aluetulon suuruus puoli miljoonaa euroa. Se olisi sitten jo jotakin, vaikka en työn tuottamaa lisäarvoa edes laske.

    Olen samaa mieltä Sakun kanssa, että sosiaaliturvalla työnteettäminen on ihmisoikeuden vastaista ja orjayhteiskunnan paluuta.

    • 8.1

      Kennett Ylitalo sanoo

      Kun työtä ei ole kaikille, ilmaistöitten teettäminen on haitallista pitkässä juoksussa. Työpaikkoja ei synny jos ostovoima ei kasva, ostovoima ei kasva jos työstä ei saa palkkaa. Työhn ei kannata palkata jos saa ilmaiseksi. ON miljoona hommaa jossa menestyy jos noudattaa eri sääntöjä; jos ei tartte maksaa palkkaa, on automaattisesti paremmassa asemassa kuin muut, palkka kun on suurin yksittäinen meno-erä joka firmassa. Tästä halutaan eroon, materiaalikustannukset halutaan siihen korkeimpaan pykälään koska se ratkasee monta muuta onkelmaa firman tuloksen suhteen. Palkat katoaa maailmalle, materiaalikustannukset menevät kaverille joka sitä materiaalia myy ja voi näin sijoittaa takasin, raha keirtää taskusta toiseen: Palkkojen muodossa se leviää niin laajalle ettei yksittäinen palkka näy yhtään missään. Tarkotus on että raha on ja pysyy niin korkealla ettei siihen tavallinen ihminen enää yletä. Palkat ei oo noussu 20 vuoteen vaan laskenu.

      • 8.1.1

        Pekka Rantamäki sanoo

        Harvassa yrityksessä ne palkat ovat suurin kuluerä..

      • 8.1.2

        Angie sanoo

        Kennett kirjoittaa asiaa!
        Ihmettelen niitä yrittäjiä, jotka tarjoavat palveluita tai tuotteita kotimarkkinoille, ja valittavat liian suurista palkoista. Jos omistan kampaamon, minun etuni on se, että ihmisillä on ostovoimaa (ts. hyvät palkat), jotta he voivat käydä kampaamossa vaikkapa 12 kertaa vuodessa 2 sijaan. Mikään taho täällä yhteiskunnassa ei valita kuin suomalainen yrittäjä. Ja nyt yhteiskunnan pitäisi jopa maksaa palkat yrittäjän puolesta. Ja työntekijän pitäisi tehdä se työ ja tulos ilmaiseksi yrittäjälle.

    • 8.2

      Jarkko sanoo

      Ainoa vain, että pelkkä työn teettäminen työn itsensä takia on lähinnä vain haitallista, koska se sairastuttaa ihmisiä ja lisää riskejä, sekä kuluttaa resursseja hukkaan. Tuottavuus taas on sitä, että pyritään tekemään asiat mahdollisimman pienellä työmäärällä eikä väkisin pyritä tekemään yhtään enempää kuin on pakko tehdä.

      Suurin ongelmahan tässä nykykapitalismissa ja globalisaatiossa, sekä vapaakaupassa on se, että kun hommat saaadaan tehtyä kokoajan pienemmällä määrällä työntekijöitä ja hyöty siitä valuu muutamille rikkaille, jotka omistavat koneet ja logistiset reitit ja voivat siten hinnoitella oman osuutensa aina sen suuruiseksi, että kaikki tuottavuuden kasvu valuu rikkaiden taskuihin.

      Hyvin kuvaavaa nykytilanteessa on se, että asuntolainat eivät enää kelpaa ihmisille vaikka niitä tarjotaan nolla korolla ja pankit jopa maksavat satoja euroja siitä, että joku ottaisi asuntolainan, koska negatiiviset korot syövät pääomia joka tapauksessa. Siitä huolimatta ensiasunnon ostajien määrä vain tippuu.

  9. 9

    Tuomas Tirkkonen sanoo

    Oikeiston ja EK:n projekteihin näyttää tällä hallituskaudella selkeästi kuuluvan se, että on luotava työmarkkinat halpatöille. Ehkä sellaisista kuukaudessa maksettava palkka olisi hieman enemmän kuin mitä työmarkkinatuki ja 9 euroa päivässä yhteensä ovat, mutta joka tapauksessa reilusti alle nykyisten työehtosopimusten mukaisen tason. Jos ja kun tällaisella palkalla ei tule toimeen, on työntekijän haettava toimeentuloonsa täydennystä esimerkiksi asumis- tai toimeentulotukena. Sitten päästään (kuten Kelan Hyssälä sunnuntain Hesarissa) valittamaan, kuinka tukimenot ovat nousseet sietämättömän korkeiksi. Tällä voidaan sitten aikanaan perustella se, että tukia täytyy leikata.

    Nyt harjoitetaan, ja ollaan entistä voimakkaammin ajamassa läpi, sellaista politiikkaa, jonka seurauksena varsin suuri osa ihmisistä (myös työssäkäyvistä) joutuu jatkuvaan taloudelliseen ahdinkoon. Se, millaisia yhteiskunnallisia seurauksia tällä voi olla, ei näytä esimerkiksi kansliapäällikkö Gustafssonia suuresti huolettavan. Toki hänen esittämänsä näkemykset ovat kuvaava esimerkki siitä, kuinka röyhkeiksi ja ylimielisiksi jotkut erittäin kovapalkkaiset, hyväosaiset ja turvatusta toimeentulosta nauttivat ihmiset ovat tässä maassa alkaneet tulla.

    • 9.1

      Jarkko sanoo

      Byrokraatteja tarvitaan ainakin lisää jos palkanmaksujärjestelmä muodostuu nykyistä monimutkaisemmaksi, jossa osa tienesteistä haetaan sosiaaliturvasta eri tukimuodoista ja osa maksetaan palkkana. Voi sitä hakemusrumbaa ja papereiden pyörittämistä usealle eri luukulle työnantajalle, asiakkaalle ja virastoihin.

      Oma lukunsa on se, että myös asumistukea ollaan muuttamassa monimutkaisemmaksi missä lisätään nykyisten laskusääntöjen päälle erilaisia tilastoista laskettavia keskiarvo vuokria eri asuinalueiden mukaan. Varmaa on, että taas tarvitaan lisää virkamiehiä tilastoja laatimaan ja hakemuksia käsittelemään.

      Toivottavasti järjestelmästä saadaan edes järkevä eikä sellainen, että palkkansa pienistä puroista sieltä täältä saavat joutuvat odottelemaan rahantuloa vaikka tulot muutenkin ovat pienet kun viranomaisilla on ruuhkaa tai paperit solmussa.

      Sitten on vielä se, että miten näitä sosiaalietuudella tuettua työtä tekevillä onko heillä oikeus mennä esim. lakkoon saadakseen paremmat työehdot ja palkat vai onko lakko oikeus vain niiden oikeus, jolla on ”oikea” työpaikka jossa palkan maksaa työnantaja pelkästään? Vai teeskennelläänkö vain, että kaikki ovat samanveroisia vaikka osa ei voi mennä lakkoon ja osa voi?

      • 9.1.1

        keke sanoo

        ”Sitten on vielä se, että miten näitä sosiaalietuudella tuettua työtä tekevillä onko heillä oikeus mennä esim. lakkoon saadakseen paremmat työehdot ja palkat vai onko lakko oikeus”

        On. Se ”oikeus” lakkoilla on saavutettu laittomasti lakkoilemalla. Oikeus liittyä ammattiliittoon on taas saavutettu siten että on liitytty laittomiin ammattiyhdistysliikkeisiin sekä mm. lakkoilemalla. Työehtosopimukset taasen on saatu yhdistelemällä näitä laillisia ja laittomia toimia.

        Oikeus ja laki eivät ole sama asia

        • 9.1.1.1

          Jarkko sanoo

          Oikeuksien toteutuminen vaatii säästöjä ja rahaa jos niitä ei ole ei ole oikeuksiakaan, koska lakkoilu maksaa ja kaikilla ei ole varaa edes lakkoilla.

          Kaikkein köyhimmillä ei yleisesti ottaen ole varaa lakkoilla, koska jos palkka on yhtä suuri kuin vuokra joutuu nopeasti vaikeuksiin jos ne mitättömät tulot joutuvat katkolle kuukaudeksikin ja todennäköisesti viranomaiset ja yritykset tekevät rahan saamisesta mahdollismman hankalaa kun palkka tulee monesta eri purosta osa sosiaalitukina ja osa palkkana.

          Ahtaajat 5000€ palkoillaan heillä on varaa lakkoilla ja vaatia vielä lisää lisäksi heille on pakko maksaa paljon, koska muuten miljoonien eurojen konttinosturit särkyvät ”vahingossa”. Eipä silti kyllä sitä pientäkin palkkaa saavat voivat ”vanhingossa” särkeä jotain. Joten kyllä halpatyön teettämisestä tulee myös muitakin kuluja kuin pelkkiä palkkakuluja vaikka palkat hilattaisiin kuinka mitättömiksi euron tunti palkoiksi.

          Vain kaikkein yksinkertaisimpia töitä pystyy teettämään vastentahtoisella halpatyövoimalla ja sittenkin pitää olla iso määrä johtajia ja vartijoita kokoajan kyttäämässä halpatyövoimaa. Muuten nämä hups vanhingossa hajotin jutut yleistyvät. 😀

          • 9.1.1.1.1

            keke sanoo

            Mitäs jos tehdään niin parahin ”Jarkko” jos minun sanomisissani on jotain mikä ei pidä paikkaansa että puhutellaan sitten niitä paskapuheita eikä mennä minnekkään ”kaikkein köyhimmien” taakse. Kiitos!

      • 9.1.2

        liisa hirvonen sanoo

        Jarkko, Kela asumistuki muuttui vuoden 2015 alusta paikkakuntakohtaiseksi.

    • 9.2

      Angie sanoo

      Prrrrrrrr tähän kohtaan rummunpäristyksiä! Tuomas Tirkkonen kirjoittaa asiaa. Teen täällä koneen ääressä aaltoja sulle.

      Näiden röyhkeiden ja ylimielisten kovapalkkaisten hyväosaisten käytös on siksikin törkeää, koska he LUULEVAT, että oma menestys on VAIN omaa ansiota. He eivät koskaan miellä, että ovat itse saaneet hyvinvointivaltiolta kaiken tuen omalle menestykselleen, aina sikiöiästä ja äitiysneuvolasta lähtien, puhumattakaan ilmaisesta korkeakoulutuksesta jne…

      • 9.2.1

        Jarkko sanoo

        ”He eivät koskaan miellä, että ovat itse saaneet hyvinvointivaltiolta kaiken tuen omalle menestykselleen, aina sikiöiästä ja äitiysneuvolasta lähtien, puhumattakaan ilmaisesta korkeakoulutuksesta jne…”

        Puhumattakaan siitä, että jonkun perheen isä ja äiti ovat kasvattaneet lapsensa 18 vuoden ajan nöyriksi hallintoalamaisiksi sinne rikkaiden firmoihin tekemään kaikki hommat hyvin vaikka eivät saaneet siitä lasten kasvattamisesta mitään palkkaa. Hyvien hallintoalamaisten työpanoksella syntyy niin paljon jaettavaa, että rikkaat pystyvät sen varassa rikastumaan.

        Ihan yhtä hyvin isä ja äiti olisivat voineet kasvattaa lapsensa valtiota ja rikkaita vihaaviksi raivoanarkisteiksi, pummeiksi tai sossupummi maahanmuuttokriitikoiksi jotka eivät edes halua ikinä tehdä mitään mikä hyödyttää rikkaiden firmoja. Kun kerran lasten kasvattamisesta hyviksi hallintoalamaisiksi ei makseta mitään ja menestyskin on vain itse ansaittua ja lasten kasvattamisesta hallintoalamaisiksi ei makseta mitään eli se on arvotonta.

  10. 10

    sanoo

    Jari Gustafsson on ollut Kokoomuksen toimitsijana ja suurlähettiläänä Pekingissä. Kosketus suomalaisen työttömän todellisuuteen puuttuu varmaan täysin.
    Ja ilman sitä tuottamatonta työtä, josta ei pitäisi maksaa palkkaa, ei Jari Gustafsson ja me muutedes oltaisi elossa (kätilö, hoitajat, mahdollinen päivähoito, opetus, siivoojat, tienpitäjät….)

    • 10.1

      Kyllästynyt luokkavihan lietsontaan. sanoo

      ”ja ilman sitä tuottamatonta työtä…”

      Miksi muuten se on aina se suurituloiseksi mielletty, jonka pitäisi olla nöyrä, ja painaa päänsä yhteiskunnan tuottamien palveluiden ikeen alla? Valittaminen verojen tasosta, huonoksi kodetuista palveluista ja väärin kohdennetuista resursseista yritetään aina painaa sen alle, että olet niin paljon saanut, älä valita vaan maksa.

      Miksi ei samalla tavalla tuomita esimerkiksi työttömiä, sairaita, opiskelijoita, leppoistajia tai välivuotta pitäviä siitä kuinka he nyt tarkalleen ottaen ovat saaneet yhtä lailla yhteiskunnalta kuin suurempituloisestkin, ja nyt he eivät luovu omasta edustaan maksaakseen yhteiskunnan kuluja?

      Miksi ulkomaille muutto on nuorelle ammattilaiselle, kuten sairaanhoitajalle tai rakennusmiehelle, kannatettava, omaa elämää eteenpäin vievä ratkaisu, kun samalla tuomitaan ehdottomasti kaikkien omaisuutta omistavien siirtyminen muille markkinoille? Miksei kukaan koskaan laske kuinka paljon se Sari Sairaanhoitaja on saanut suomalaiselta yhteiskunnalta vetääkseen Norjassa 500€ enemmän kuukaudessa käteen?

      Homma ei pyöri sillä, että keskitytään syyllistämään niitä, jotka nyt jo maksavat suuren osan yhteiskunnan menoista. Jokainen on jossain vaiheessa saanut yhteiskunnalta paljon, ja tulee voida keskustella myös siitä missä menee tukien nauttimisen suhteen kohtuus. Olisiko esimerkiksi toimeentulotuen tai asumistuen osittainen korvaaminen halvemmalla asunnolla jostain kauempaa kohtuutonta? Asuinpaikan valinta myös tulojen mukaan on arkipäivää työssäkäyvillekin.

      • 10.1.1

        Angie sanoo

        Kyllä se on kuule niin, että nämä hyvätuloiset ovat kurkkusuorana vaatimassa muilta palkkojen alentamista ja työttömien risusavottoja jne. Se jos mikä on sitä luokkavihan lietsontaa.

      • 10.1.2

        miko kivelä sanoo

        asumistuen korvaaminen halvemmalla asunnolla? mikset ehdota keskitysleirejä samantien?

  11. 11

    Mattila sanoo

    Eihän tässä ole muusta kyse kuin pienen eliittiporukan loputon ahneus. Mitä tulee tuon kansliapäällikkö Jari Gustaffsonin asiasisältöön, niin se on kovin helppoa antaa mitä sylki suuhun tuo – lausuntoja sieltä omasta verovaroin kustannetusta suojatyöpaikasta käsin. Gustaffson ei ilmeisesti itse ymmärrä sitäkään, että hän ja kaltaisensa ns.turhanpäiväiset virkamiehet ovat vain valtiolle kuluerä ja rasite.

  12. 12

    Jyrki sanoo

    Ode sanoo (http://www.soininvaara.fi/2016/08/14/markkinatalous-pitaa-uudistaa/)
    ”Vaikka tarvitsemme työnantajan silmissä suurempia palkkaeroja, emme tarvitse suurempia tuloeroja. Kannustimia ajatellen Suomessa on riittävän hauskaa olla hyväosainen ja riittävän kurjaa olla huono-osainen. Suuremmat tuloerot ovat oikeudenmukaisuuskysymys, mutta ne heikentävät myös taloudellista kasvua ja lukitsevat ihmiset köyhyyteen. Pienten tuloerojen yhteiskunnat toimivat jokseenkin kaikilla tasoilla paremmin kuin suurten tuloerojen yhteiskunnat.”

    Voisiko tuossa ajatuksessa ”että ihminen saa toimeentulonsa sekä työstä että sosiaaliturvasta, eikä pelkästään sosiaaliturvasta, olisi syytä saada Suomessakin läpi.” olla kyse samasta asiasta? …siis että pienipalkkaisia tuetaan tulonsiirroilla.

    Yrittäisin katsoa asiaa sekä oikealta että vasemmalta (mutten keskustasta :))

    • 12.1

      liisa hirvonen sanoo

      Osmo Soininvaaran päähän pitäisi porata reikä, jotta reaalitodellisuus, ihmisten todellinen arkielämä menisi siitä aukosta sisään. Niiden ihmisten arki, joiden jääkaapin sisältö kiihottaa häntä sekä hänen blogikamujaan ihan valtavasti.

      1. Meillä on soviteltu päivärahasysteemi olemassa. Siinä palkkatulo ja päiväraha sovitellaan. Se on ollut käytössä jo ties kuinka kauan (ainakin neljännes vuosisadan). Se edellyttää, tietenkin, että työsuhde noudattaa työelämän normikäytäntöjä ( työsopimus, normipalkka, työsuhdeturva yms.) Jos on ansiosidonnaisella, kummastakin kertyy eläke, ellei niin vain työsuhteesta.
      2. Meillä on palkkatuettu työmalli. Nykyinen porvarioikeistolainen hallitus leikkasi reippaasti palkkatukimäärärahoja. Siinäkin noudatetaan alakohtaisia työsopimuksia ja työntekijällä kertyy eläke.
      3. Meillä on 300 euron suojaosuus/kk jonka alle menevä tulo ei leikkaa päivärahaa eikä asumistukea. Palkasta kertyy eläke.
      4. Meillä on paljon pienituloisia, jotka eivät tule toimeen palkallaan vaan joutuvat turvautumaan mm asumistukeen ( näin etenkin pääkaupunkiseudulla).

      Niin, ja mikähän se Soininvaaran ehdotus oli: ”että ihminen saa toimeentulonsa sekä työstä että sosiaaliturvasta.”
      Mikään pelkkä Työ ei anna toimeentuloa, ellei siitä saa palkkaa joka riittää elämisen kustannuksiin. Vain palkkatyö on toimeentuloa. Sosiaaliturva ei kerrytä eläkettä eikä se ole millään tavalla rinnastettavissa palkkatuloon, jota saa vain työsuhteesta.

      • 12.1.1

        Joonas Mustonen sanoo

        Olen aika samalla linjalla Osmon kanssa.

        Liisa Hirvonen:

        En nyt ihan ymmärrä mitä kritisoit Soininvaaran ajatuksissa? Kuvailet ensin (kohdat 1-3) kuinka jo nyt ihmisillä osa tuloista muodostuu sosiaalituista, mutta sitten lyttäät Soininvaaran ehdotuksen ”että ihminen saa toimeentulonsa sekä työstä että sosiaaliturvasta.”?

        Jos perustulo saadaan suomeen, niin työttömien tulot eivät katkeaisi hetkeksikään, töissä käyminen olisi aina kannattavaa ja kaikki pääsisivät eroon työkkärin luukulla juoksemisesta (apua voitaisiin edelleen tarjota sitä haluaville).

        Otetaan esimerkiksi vaikka tuo palkkatuettu työmalli (numerot päästä keksittyjä).
        Nykytilanne:
        – Valtio maksaa: Palkkatuki yritykselle: 500e/kk
        – Yritys maksaa: 1000e/kk (+ sivukulut)
        – Työntekijä saa: TES mukainen palkka 1500e/kk

        Mahdollinen tulevaisuus:
        – Valtio maksaa: perustulo ihmiselle: 500e/kk
        – Yritys maksaa: 1000e/kk (+sivukulut)
        – Työntekijä saa: 1500e/kk

        Lopputulos ihmisen kannalta siis aivan sama. Ero on siinä, että nykytilanteessa tuetaan tiettyjä yrityksiä, joilla on halua ja resursseja paperisotaan. Ihmiset on eriarvoisessa asemassa ja työtä jää syntymättä.

        • 12.1.1.1

          liisa hirvonen sanoo

          Sitä vaan, että hyvin monille suomalaisille Soininvaaran ”idis” on jo arkea, ollut jo kauan ja pitkään. Kutakuinkin joka 5. suomalainen elää jo köyhyysrajalla tai sen alittavilla tuloilla.

          Lopputulos ei ole sama tuossa 1500 euron duunissa. Kas, kun perustulosta ei kerry eläke. Semmonen ero. Lisäksi perustulon tulee olla riittävä, ettei kenenkään tarvitse ottaa vastaan alipalkattua työtä. Työssäkäyvien pitäis kustantaa veroillaan julkiset palvelut ja infra.
          Perustulo korjaa joitain nykyongelmia, mutta ei se ole mikään taikalaatikko josta putkahtelee työpaikkoja, eikä ratkaise leipäjono-ongelmaa. Muistutan, että Suomi on EU tarkkailussa liian alhaisen sosiaaliturvan vuoksi. Se pitää korjata.

          • 12.1.1.1.1

            Joonas Mustonen sanoo

            ”Lopputulos ei ole sama tuossa 1500 euron duunissa. Kas, kun perustulosta ei kerry eläke. Semmonen ero. Lisäksi perustulon tulee olla riittävä, ettei kenenkään tarvitse ottaa vastaan alipalkattua työtä. ”

            1. Perustuloa ei ole vielä niin tarkasti kehitetty, että eläkkeiden kertymisestä olisi mitään päätetty. Voihan sen niinkin toteuttaa?
            2. Perustulon taso: täytyy päättää mikä on se minimielintaso jonka valtion täytyy turvata. Nyt se on opiskelijalla ≈500e/kk ja työttömällä jotain 800-1000e välissä.
            3. Valtio voisi vaikka säätää myös minituntipalkan, niin alipalkkauksesta päästään eroon.

            Joo perustulo ei todellakaan ole mikään taikalaatikko ja toteutustavoissakin on niin valtavat erot, että pelkkä ”perustulo” ilman tarkempaa määrittelyä ei ole toimiva argumentti mihinkään suuntaan. Täytyy katsoa nykyjärjestelmän ongelmat sekä rehellisesti yrittää arvioida mihin maailma tulevaisuudessa menee, jotta voidaan kehittää toimiva järjestelmä.

          • 12.1.1.1.2

            liisa hirvonen sanoo

            Joonas, käännetäänpä tämä asia sinun saamaasi sosiaaliturvaan, eikä puhuta niistä toisista tai muista.
            Kuvitellaanpa, että siirtyisimme yhdenvertaisesti aivan kaikkien osalta yhteiskuntaan, jossa sosiaaliturva on palkan osa. Suostuisitko omalta osaltasi siihen, että kun saat jotain sosiaaliturvaetuutta, niin se laskisi palkkatuloasi kyseisen etuuden verran. Verotus pysyisi ihan samana palkkatulossa ja etuudessa (jälkimmäistä verotetaan kovemmin)? Etuudesta ei luonnollisesti karttuisi eläke.

          • 12.1.1.1.3

            Joonas Mustonen sanoo

            Miten niin ”siirtyisimme”? Lähes kaikki Suomalaiset saavat jotain tulonsiirtoja.

            ”Suostuisitko omalta osaltasi siihen, että kun saat jotain sosiaaliturvaetuutta, niin se laskisi palkkatuloasi kyseisen etuuden verran.” En ymmärrä mitä tarkoitat?

            Näin ymmärsin kommenttisi: jos vaikka saisin nyt (nettona) 1500e palkkaa ja 500e jotain tukea niin tulevaisuudessa tuosta palkasta verotettaisiin tuo 500e pois jolloin käteen jäisi 2000e sijaan 1500e ja samalla eläkekertymäni pienenesi?

            Tämä on tietysti paljon huonompi lopputulema eikä sitä kukaan tietääkseni ole ehdottanutkaan? Mitä ymmärsin nyt väärin? :/

      • 12.1.2

        Jarkko sanoo

        Liisa Hirvonen: ”1. Meillä on soviteltu päivärahasysteemi olemassa. Siinä palkkatulo ja päiväraha sovitellaan. Se on ollut käytössä jo ties kuinka kauan (ainakin neljännes vuosisadan). Se edellyttää, tietenkin, että työsuhde noudattaa työelämän normikäytäntöjä ( työsopimus, normipalkka, työsuhdeturva yms.) Jos on ansiosidonnaisella, kummastakin kertyy eläke, ellei niin vain työsuhteesta.”

        Yritin joskus aikoinaan tätä sovitella päivärahaa ja mainosten- sekä lehdenjakoa yhteen ja lopulta se johti siihen, että en saanut senttiäkään rahaa mistään moneen kuukauteen, koska Kela ei saanut selvää monimutkaisista palkkakuiteista, jotka kieltämättä olivat sekavat ja vaativat monisivuiset tulkintaohjeet. Lisäksi työnantaja muutteli palkanmaksu perusteita useaan kertaan ja alan ammattiliitot aina hyväksyivät muutokset kumileimasimena (koska siihen aikaan työnantaja nimitti lehden ja mainostenjako alalla myös työntekijöiden edustajat työehtosopimusneuvotteluihin). Jos sait homman hetkeksi rullaamaan hetken päästä palkkakuitit ja maksuperusteet muuttuivat ja taas olit kusessa kun työttömyysturvapäätökset jätettiin kokonaan tekemättä palkkakuittien tulkinta ongelmien takia.

        Huomasin nopeasti, että ketään ei kiinnosta pätkääkään vaikka minulta menisi luottotiedot ja vuokrat jäisivät maksamatta, koska mitään tuloja ei ole, niin päätin, että ei koskaan enää tuota rumbaa. Melkein kaikki ylimääräinen tulo mitä työstä sai upposi niihin kuluihin kun joutu kirjastossa monistamaan kymmeniä sivuja palkkakuitteja kelalle ja sitten kalliilla julkisilla kiertämään eri luukkojen väliä ihmettelemässä moneen kertaan miksi asiat eivät taaskaan etene.

        • 12.1.2.1

          liisa hirvonen sanoo

          Totta puhut. Raskas hallinto estää, ei mahdollista.

  13. 13

    Joni Pelkonen sanoo

    Ovathan ihmiset jo huomanneet, ettei oikeistohallitus oikeasti ole kiinnostunut työllisyysasteen nostamisesta, vaan ainoastaan valtion työttömyyskorvausmenojen laskemisesta, eikä oikeastaan siitäkään, vaan rikkaiden veroasteen laskemisesta, johon päämäärään on otettu käyttöön jo kaikki keinot.

    Nimittäin kyllä Suomessa on melkoinen joukko, vähintään kymmeniä tuhansia, työtätekemättömiä ihmisiä. He eivät tosin nosta työttömyyskorvausta, koska elävät vanhempiensa (eli valtion tukiais-) rahoilla maatilan peräkammarissa, tai nostavat joka kuukausi osakesijoituksistaan mukavan summan, tai joiden puolisolla on niin korkeat tulot ettei mitätöntä 500 euron työttömyyskorvausta tarvitse edes hakea. Monikin näistä kykenisi työhön muttei sinne hakeudu – aidosti laiskuuttaan.

    Mutta ei nykyhallitus näistä oikeasti laiskoista ole kiinnostunut. Sille sopii oikein hyvin että on kasvava joukko ihmisiä jotka irrouttautuvat valtion rakenteista.

    Oikeistohallituksen kiihkoilu työttömyydestä on oikeasti moraalisaarnaan kaapuun verhottua huolta siitä, että rikkaat joutuvat osallistumaan koko yhteiskunnan ylläpitoon, sen sijaan että keskittyvät sen peräkammarissa asustelevan vanhapojan tai minkkiturkkiin pukeutuvan edustusvaimon elintasoon.

    • 13.1

      Jarkko sanoo

      ”Mutta ei nykyhallitus näistä oikeasti laiskoista ole kiinnostunut. Sille sopii oikein hyvin että on kasvava joukko ihmisiä jotka irrouttautuvat valtion rakenteista.”

      Muistelisin lukeneeni jostain, että Suomessa on 20 000 – 30 000 ihmistä jotka elävät työvoiman ulkopuolella pelkästään osakesalkkujensa osinkotuottojen tai muiden pääomatulojenvarassa, jotka eivät ole työsuhteessa mihinkään tahoon. Kukaan ei tiedä ihan tarkkaa lukemaa, koska tällä tavalla elävien ei tarvitse rekisteröityä mihinkään virastoon samalla tapaa kuin vaikkapa työttömien tai opiskelijoiden pitää. Virallisesti heidät rekisteröidään työvoiman ulkopuolisiksi.

      Toisaalta jokainen voi kysyä itseltään, että menisittekö itse töihin jos joka kuukaisi saisitte osakesalkustanne ja sijoitusasunnoistanne osinkotuottoa nettona noin 2000€ kuussa ns. laiskaa rahaa tai enemmän jopa enemmän kuin tuo tekemättä juurikaan mitään?

      Tosin kukaan ei oikeasti tiedä paljonko tälläisiä osakesalkkunsa varassa elätettäviä on, koska he voivat rekisteröidä omaisuutensa anonyymeihin hallintarekistereihin ja asua veroparatiisissa eikä heitä pakoteta rahat saadakseen edes olemaan minkään viraston kirjoilla toisin kuin on työttömien kohdalla.

    • 13.2

      Angie sanoo

      Toi moraalisaarna-näkökulma on tosi hyvä pointti Joni. Mitä hittoa on aina esiintyvä palkkamalttipuhekaan? Puhuuko kukaan, lempiprofessoria lainatakseni, osinkomaltista, optiomaltista tai sijoitusten tuottomaltista? Eikös nekin ole ihan relevantteja maltteja tässä tilanteessa?

    • 13.3

      teemu tuomaala sanoo

      Minun mielestäni hallituksen ei pidäkään olla niinkään kiinnostunut Joni Pelkosen lanseeraamista ”oikeasti laiskoista” (etenkään jos he eivät edes elä tulonsiirroilla) ainakaan niin kauan kun on mahtavat ihmismäärät työttömiä työhaluisia.

  14. 14

    Rintsu sanoo

    Kun olin nuori oli sanonta ”Verot valtion maksettavaksi”. Se ymmärrettiin vitsiksi.
    Nyt taas yhteiskunnan huipulta huudetaan ”Palkat valtion maksettavaksi” – ilman minkäänlaista vitsiä.
    O tempora o mores.

  15. 15

    Jaakko Lautaoja sanoo

    Onhan se yrittäjien suuri märkä päiväuni, että valtio maksaisi palkat. Sen he unohtavat, että sekin säästö siirtyisi lopulta hintoihin. Lopputulema olisi, että taas he parkuisivat jostain, minkä takia ei kannata.
    Ei yritys myy todellisuudessa tuotetta, vaan siihen käytettyä aikaa. Jos se halpenee, halpenee tuotekin. Yrittäjälle kuuluu tietty osuus saadusta hinnasta ja jos hinta on pienempi, pienenee osuuskin. Jos hinta puolittuu, olisi myytävä kaksinkertainen määrä, että saisi sen, mitä ennenkin. Mikä on hyöty, ellei sillä tullut ennenkään toimeen?
    Viisaampaa olisi jatkuvasti kysyä, miten tuotteelle saisi sellaista lisäarvoa, josta asiakas maksaisi enemmän. Se taas vaatii aivotyötä, valitettavasti. Silti parin euron pumpulipaidasta tulee viidentoista euron paita, kun siihen kirjoittaa vaikka ”Iron Maiden”.
    Se muuten opetetaan yrittäjäkurssilla ensimmäisenä päivänä, että jos ainoa kilpailuvaltti on hinta, kannattaa jättää homma siihen.

    • 15.1

      Joonas Mustonen sanoo

      Ehkä Suomessa ongelmana on innovatioiden puute vaikka tasaisesti kaikissa kansainvälisissä mittauksissa kärkeen sijoitutaankin. Tai sitten ongelma on siinä, että pienestä ja pääomaköyhästä Suomesta on vaikea lähteä kilpailemaan? Tiedä häntä.

      Joka tapauksessa viisas yrittäjä ostaa niin raaka-aineensa, kuljetuksensa, toimisto- ja tuotantotilansa kuin työntekijänsä sieltä mistä koko paketin parhaimpaan hintaan saa. Suomalaisten pörssiyritysten viimevuosien tulosta ja käyttäytymistä katsoessa näyttää siltä, että parhaimpaan hintaa sitä pakettia yhä harvemmin saa Suomesta.

      Yritysten tehtävänä on tehdä mahdollisimman hyvää tulosta; valtioiden tehtävänä on huolehtia, että ihmiset saavat töitä eli että yritykset haluavat tehdä tuloksensa suomalaisella työllä.

  16. 16

    Kaija Laine sanoo

    Hallitus haluaa parantaa tuottavuutta ja lisätä työllisyyttä muun muassa leikkaamalla sosiaaliturvaa, pidentämällä työuria korottamalla eläkeikä, alentamalla palkkoja, lyhentämällä kotihoidontuen kestoa ja leikkaamalla opiskeluun käytetyistä varoista.
    Suurin osa näistä toimista lisää työpaikan tarvitsijoita, esim. matalapalkkaisten on tehtävä useampaa työtä ja vanhempainvapaalla olevan sijaisen työsuhde lyhenee.
    Miten tämä parantaa työllisyyttä, sitä en pysty ymmärtämään.
    Kun tutkijat ja poliitikot selittävät miten on pakko hyväksyä palkkojen aleneminen tuottavuuden nimissä ja miten olemme jälkijunassa tämän suhteen, miksi kukaan ei tuo lukuja pöytään siitä millaiset ovat elinkustannukset halvan työvoiman maissa ja millä keinoilla niitä aletaan alentaa meilläkin palkkojen laskiessa??

  17. 17

    Marko Rantaiso sanoo

    Olen hämmästynyt julkisesta keskustelusta koskien pieniä palkkoja. Palkka on kuitenkin aina parempi kuin palkaton orjatyö. Itse lähtisin korjaamaan verotusta sellaiseen suuntaan, että pienet tulot, olivatpa ne tällä hetkellä verotettavista perusturvatasoisista sosiaalietuuksista saatavaa tai työstä saatavia tuloja, olisivat verottomia esim. 1000 euroon asti. Tälläkin hetkellä tehdään pimeänä työtä, koska niitä ei kannattaisi tehdä verokirjalla. Tämä on taivahan tosi.

    • 17.1

      Joonas Mustonen sanoo

      Luulen, että se saattaisi hetken aikaa auttaa, mutta palkkaerot on maailmanlaajuisesti niin isot, että se ei pitkään riittäisi. Keskipalkka itä-euroopassa on 600-700e niin ymmärtäähän sen että työ valuu pikkuhiljaa sinne. Ja kestää vielä aika kauan (50-100v?) ennenkuin länsieuroopan elintaso saadaan koko maailmassa kiinni. Siihen päälle vielä automaatio joka vie ison osan työpaikoista jo ihan 10-vuoden tähtäimellä.

      Siinä välissä pitäisi keksiä, että mitä tehdään ihmisillä, joiden nykyinen osaaminen ei riitä parempipalkkaisiin töihin. Perustulo/työttömyys/nykyinen tukityöllistämis sekamelska täytyy ottaa pohdintaan.

  18. 18

    sanoo

    Vähän, mutta vain vähän asian sivusta. Kun ostovoimaa vähennetään, eikä kunnon palkkaa työstä makseta, olisi siitä laajassa mitassa haittavaikutuksia kansantaloudelle. Henry Ford aikoinaan lyhensi työpäivää (9>8 h)ja nosti pyytämättä yli tuplaksi työntekijöidensä palkan. Pidettiin hulluna mutta kaikki hyötyivät. ”But Ford had an even bigger reason for raising his wages, which he noted in a 1926 book, Today and Tomorrow. It’s as a challenging a statement today as it as 100 years ago. “The owner, the employees, and the buying public are all one and the same, and unless an industry can so manage itself as to keep wages high and prices low it destroys itself, for otherwise it limits the number of its customers. One’s own employees ought to be one’s own best customers.”

    It might have been just another of Ford’s wild ideas, except that it proved successful. In 1914, the company sold 308,000 of its Model Ts—more than all other carmakers combined. By 1915, sales had climbed to 501,000. By 1920, Ford was selling a million cars a year.

    “We increased the buying power of our own people, and they increased the buying power of other people, and so on and on,” Ford wrote. “It is this thought of enlarging buying power by paying high wages and selling at low prices that is behind the prosperity of this country.”

    In 1919, Ford raised his minimum wage again, this time to $6.00 a day. Again, the wage hike produced higher production numbers. Ford told Garrett, “The payment of five dollars a day for an eight-hour day was one of the finest cost-cutting moves we ever made, and the six-dollar-a-day wage is cheaper than the five. How far this will go we do not know.””

    http://www.saturdayeveningpost.com/2014/01/03/history/post-perspective/ford-doubles-minimum-wage.html

    • 18.1

      Joonas Mustonen sanoo

      Niin – aika oleellinen tässä on nimenomaan, että päätös oli Fordin oma. Jos taas valtio tms. ulkopuolinen taho päättäisipalkkojen nostosta, niin mikä estäisi yrityksiä siirtämään tuotannon muihin maihin?

      Yrityksen täytyy olla vähintään yhtä kannattava kuin kansainväliset kilpailijansa tai yritys kuolee. Tästä saadaan, että työn ostaminen Suomesta pitää olla vähintään yhtä kannattavaa kuin sen ostaminen jostain muualta.

      Joko Suomessa halutaan säilyttää kaikenlaiset työt, joka tarkoittaa että kokonaiskustannukset suomalaisessa valmistuksessa täytyy olla samat kuin muutenkin maailmalla tai luovutaan töistä joista ei voi maksaa suomalaisen elintasonmukaista palkkaa ja toivotaan, että mahdollisimman moni pystyy oppimaan itselleen tuottavamman työn.

      Haaveajattelu siitä, että Suomessa voisi pitkällä tähtäimellä maksaa samasta työstä 5-kertaista palkkaa kuin Romaniassa, on aivan turhaa. Kuinka se voi olla ihmisille niin vaikea ymmärtää että siitä samasta työstä kilpailee muutkin kuin muut suomalaiset.

      • 18.1.1

        Angie sanoo

        Suomalaisten yritysten kannattaa globaalissa kilpailussa ehkä keskittyä johonkin muuhun kuin sellaisiin aloihin, jossa kilpaillaan vain palkkakustannuksilla. Kiinassa toki tehdään maailman halvimmalla pyykkipoikia ja muoviämpäreitä. Niitä ei varmaankaan kannata suuremmassa määrin täällä valmistaa. Voimme vaikka suunnitella ja valmistaa maailman parhaimpia hissejä, joita ei tehdä maailman huonoimmilla palkoilla tai voimme suunnitella ja valmistaa maailman kalleimpia luksusristeilijöitä.

        Meillä on myös kotimarkkinat. Kun käyn kampaajalla, en lähde Kiinaan, vaikka hinnat olisivat halvemmat.

        On se kumma, että nämä oikeistolaiset taloushörhöt luulevat aina omaa ideologiaansa joksikin faktaksi.

        • 18.1.1.1

          Joonas Mustonen sanoo

          Aivan juuri niinkuin sanoit: ”Kiinassa toki tehdään maailman halvimmalla pyykkipoikia ja muoviämpäreitä. Niitä ei varmaankaan kannata suuremmassa määrin täällä valmistaa. Voimme vaikka suunnitella ja valmistaa maailman parhaimpia hissejä, joita ei tehdä maailman huonoimmilla palkoilla tai voimme suunnitella ja valmistaa maailman kalleimpia luksusristeilijöitä.”
          Tähän vielä päälle, että meillä on huutava pula mm. osaavista koodareista.

          Ongelma tulee siinä, että Suomi on nyt täynnä sellaisia yrityksiä ja töitä jotka olisi kannattavampaa tehdä jossain toisessa maassa. Esim. yleis-toimistotyön yritykset ovat enenevissä määrin siirtäneet itä-Eurooppaan. Samoin valmistusta siirretään ja laajennetaan Suomen ulkopuolella. Yritykset siirtävät toimintojaan aina sinne missä se on kannattavinta tehdä (pitkällä tähtäimellä).

          Suomessa kannattaa nimenomaan tehdä mm. suunnittelutyötä, hitsaamista, jne. mutta se ei paljon työttömäksi jäänään johdon sihteerin sydäntä lämmitä. Sen takia täytyy keksiä joko tapa kouluttaa se työntekijä sellaisiin töihin joita suomessa kannattaa tehdä tai säilyttää olemassa olevat työt tukemalla työntekijää rahallisesti.

          Tässä ei ole mitään oikeisto-vasemmisto taloushörhöilyä. Mielelläni jatkan keskustelua, jos mielestäsi ajatuksessani on jokin virhe.

          • 18.1.1.1.1

            Angie sanoo

            Jatkuva keskustelu siitä, että Suomen taloustilanne vaatii palkkojen alentamista, on oikeistopropagandaa, jolla pyritään muokkaamaan mielipiteitä. Sillä pyritään heikentämään työehtosopimusten yleissitovuutta jne. Muissa Pohjoismaissa ei esiinny vastaavaa palkat alas- keskustelua

      • 18.1.2

        sanoo

        Fordin idea kai oli, että myös työläisillä olisi varaa T-Ford ostaa. Näin ainakin kai kävi. Kun nyt työttömien armeija on pysyvä (kun työpaikkoja on vähemmän kuin työhön haluavia/pakotettavia) ja suuri, on kansantaloudellista merkitystä sillä mikä on tämän väen ostovoima.
        Jokaisesta vähän kuluttavasta työttömästä jää suuret lovet eläkekassaan, stm-kassaan, kunta- ja valtioverotuoloihin sekä siis ennen kaikkea valtion ALV-tuloihin.

        Vaikka tämä vähän kuulosta ”säädetään verot valtion maksettavaksi”-jutulta niin…kun nuo kaikki puuttumaan jäävät rahat yhdistettäisiin, niin sillä summalla voisi maksaa (julkisella sektorilla) ainakin minimipalkkaa?

  19. 19

    Pekka Korhonen sanoo

    Miksi Suomessa ei palkalla elä? Mikä on suurin palkoista maksettava kustannus?

    Jos vaikkapa pääkaupunkiseudun hintataso (40-60% palkasta) pudotettaisiin samalle tasolle kuin koko maassa keskimäärin (30% palkasta) niin reilusti yli miljoonalle ihmiselle jäisi 20% yksikköä enemmän palkasta kulutukseen. [https://www.taloustaito.fi/Koti/Asuminen/asuminen-syo-yha-isomman-osan-tuloista/]
    Joku ekonomisti voi sitten laskeskella paljonko tuolla kulutuksen lisäyksellä syntyisi työpaikkoja, paljonko valtio säästäisi työttömyyskorvauksia sekä pienentyneitä asumistukia.

    Rakentaminen itsessään ei ole pääkaupunkiseudulla sen kalliimpaa kuin muuallakaan Suomessa. Hinta ero asunnoissa syntyy niukkuudesta eli keinottelusta. Toisin sanottuna asumisen hintatason alentaminen on poliittisesta tahdosta kiinni!

    Mitäs jos palautettaisiin vaikkapa vuokrasääntely?

    • 19.1

      Joonas Mustonen sanoo

      Asuntojen korkea hinta tosiaan johtuu niukkuudesta, mutta ei vuokrasääntely niukkuutta mihinkään poista; Ainoastaan riittävä asuntotuotanto. PK-seudulla ollaan pahasti jäljessä asuntojen kaavoituksessa.

  20. 20

    Markku Martiskainen sanoo

    Justiisa juu,käsitykseni mukaan aletaan olla Isänmaassamme siinä tilanteessa jossa aletaan kysyä:Toverit missä jaetaan kiväärit!

  21. 21

    töytön sanoo

    Se ahneus ja ylimielisyys.

    Kohta varmaankin alkaa se tuttu jokasyksyinen narina viime vuosilta, että työttömät puolukoita keräämään työttömyyskorvausta vastaan. Kukahan poliitikko tänä syksynä vuorossa..

    • 21.1

      töytön sanoo

      Eipä siinä, hyvin näyttää puolukkaa tulevan, käydä keräämässä myyntiin urakalla 🙂

      • 21.1.1

        Jarkko sanoo

        Olen kärännyt mustikkaa ja vadelmaa kaksi isohkoa pakastinta täyteen ja parille huonokuntoiselle sukulaiselleni 10l mustikkaa pakastimeen. Työkseni en kyllä rupea keräämään marjoja. Joten veikkaan, että enemmän marjoja olen tänäkin vuonna kerännyt kun nämä työttömät marjoja keräämään ehdottelijat itse ovat keränneet. 😀

        Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomen kansalaisella on oikeus valita millä elinkeinolla itsensä elättää ja itse en halua elättää itseäni kausiluonteisella marjan poiminnalla. Itselleni ja muutamalle lähimmälle sukulaiselle voin poimia kohtuullisen määrän.

        Huvittavaa muuten on sekin, että nykyisenä terveysruoka buumina tutkimusten mukaan esim. nuoret keräävät enemmän marjoja kuin aikaisempi sukupolvi keräsi samoin muut ihmiset. Silti aina nämä työttömät marjoja keräämään puheet pomppaavat kuin korkki pintaan aina uudestaan.

    • 21.2

      Joonas Mustonen sanoo

      Nykyisestä palkkatuki / työllisyyskurssi / ilmaistyö kyykytyksestä täytyy päästä eroon. Se on työttömien ihmisarvoa alentavaa eikä mitenkään ole tehokkain keino työllisyyden parantamiseen.

      Järjestelmän parantaminen ei kuitenkaan voi lähteä tosiasioiden kieltämisestä: kaikki ihmiset eivät pysty saamaan TESin mukaista työtä (muutenhan meillä ei palkkatukea tarvittaisi ja kukaan ei olisi työtön). Pitää vain miettiä, että kuinka saataisiin luotua järjestelmä joka olisi:
      a) kaikille tasapuolinen
      b) pienentäisi yrityksen kynnystä työllistää
      c) poistaisi työttömien ”kyykytyksen”
      d) tekisi työmarkkinoista joustavammat
      e) takaisi kaikille vähintään nykytasoisen toimeentulon

      • 21.2.1

        Jarkko sanoo

        Joonas Mustonen pitkäaikaistyöttömiä syrjitään työmarkkinoilla sen takia heitä pitää tukea. Suurin osa työpaikoista ei koskaan tule avoimeen hakuun vaan menee pelkästään suhteilla ja jos olet ollut pitkään poissa työmarkkinoilla eikä sinulla ole olemassa suhteita et voi edes hakea suurinta osaa työpaikoista kun ne menevät sukulaisille, tutuille, kavereille tai entisille työkavereille.

        Ei työpaikkoja jaeta Suomessa ihan sillä tavalla kuin netto trollit ja nettien työelämästä mitään tietämättömät Late-Petterit netissä väittävät yleisenä ”totuutena”. Suomessa on monia aloja jonne on mahdoton päästä töihin jos sinulla ei ole ennestään alalla sukulaista tai tuttua töissä. Kyseleppä vaikka asiasta entisiltä paperimiehiltä tai ahtaajilta, että pääsekö niihin hommiin paremmin pystymetsästä vai sillä, että sukulaisesi tai parasystäväsi on ennestään niissä hommissa?

        Sen takia yhteiskunta pyrkii tukemaan pitkäaikaistyöttömiä, koska yhteiskunta toimii siten, että kaikki yhteiskunnan haitat kasataan samojen henkilöiden niskaan ja hyödyt toisten henkilöiden niskaan jos asiaan ei puututa mitenkään.

  22. 22

    Jeremias Tampio sanoo

    Joonas Mustoselle!

    Vihreiden ja Osmo Soininvaaran ajama 500 €:n perustulo on täysin riittämätön. Riittämätön se on heille, jotka eivät saa siihen mitään muuta tuloa päälle. Ja heitä on paljon, koska työtä ei enää ole. Perustulon pitää olla vähintään 1000 €., jotta sillä on köyhyyttä alentava vaikutus; ja siitä pitää kertyä myös eläke.

    Soininvaara on uusliberalismin mannekiini, joka uskoo kuin haruspeksi siihen, että lisäämällä työn tarjontaa syntyy työpaikkoja. Ei synny, koska työlle ei ole kysyntää!

    Koko markkinatalous voi romahtaa seuraavaan maailmanlaajuiseen pankkikriisiin, joka johtaa valtaisaan varallisuusarvojen romahtamiseen ja kaaokseen. Mm. Thomas Piketty Robert Krugman ovat varoittaneet tästä.

    • 22.1

      Joonas Mustonen sanoo

      Joo – jossain näin jonkun ekonomistin arvioin, että perustulon pitäisi nimenomaan korvata mahdollisimman paljon nykyisiä tukimuotoja, jotta vaikutukset olisivat parhaat koko yhteiskunnan kannalta ja ihmisillä olisi enemmän valtaa mihin rahansa käyttää (esim. asumistuki: ihminen ei menettäisi tukia, jos mieluumin asuisi halvemmassa kämpässä ja käyttäisi säästyneen rahan mieluummin harrastuksiin).

      Eniten perustulossa itseä kiehtoo se, että aktiivinen työn etsiminen ei vie heti tukia. Järjestelmän pitäisi nimenomaan kannustaa ihmisiä ottamaan lyhyitäkin työrupeamia sieltä mistä sitä saavat ilman että täytyy käydä nykyinen tukityöllistämis ”kyykytys” operaatio työkkärin kanssa. Nykyinen järjestelmä myöntää että kaikille ei ole saatavilla kokoaikaista työtä tai työtä täyteen hintaan (sitä ne työllistämistuet on), mutta ei myöskään luota ihmiseen edes sen pätkän vertaa, että ihminen saisi tällaista työtä ottaa itse ilman että joku virkamies ensin pyörittää papereita ympäriinä kovalla palkalla.

    • 22.2

      Marketta Elmgren sanoo

      Minunpa eläkeläisen pitää tulla toimeen juuri tuolla 500 eurolla kuussa, ja siitä menee vielä verot pois. Enkä ole ainoa. Ja ei, kukaan muu ei elätä minua.
      Jep, saan asumiseeni tukea muutamia euroja. Ja kyllä, säästääkseni ruokamenoja, käyn sienessä ja marjassa ja näin syksyisin pakastin on kohta täynnä.

  23. 23

    Mikko Kesonen sanoo

    ”Käytännössä se tarkoittaa työn teettämistä pelkällä työttömyysetuudella ja yhdeksän euron päivittäisellä kulukorvauksella työkokeilun nimellä. Yhteiskunta maksaa sekä työttömyysetuuden että kulukorvauksen. Työnantaja ei maksa mitään, mutta saa työpanoksen. Hän saa myös työstä syntyvän voiton.”

    Tämä on vähän mutkat suoriksi kuvaus kuntouttavasta työtoiminnasta. Nythän on niin, et sosiaalitoimi ja TE tyrkkäävät kaikki kuntien järjestämään kuntouttavaan työtoimintaan. Jopa ihmiset jotka eivät ole edes kykeneväisiä tekemään minimiä. 4h yhtenä päivänä viikossa. TE ja sosiaaliviranomaiset tekevät aktivointisuunnitelmia joissa on yleensä statuksena ”kuntouttavatyötoiminta”. Kunnat ovat purjeessa. Koska esim työmarkkinatuki on vastikkeellista pitkäaikaistyöttömälle. Helpointa on tyrkätä ko henkilöt kuntien riesaksi. Hyvin pieni osa kuntouttavassa työtoiminnassa olevista tekevät todellista rahallista hyötyä tuottavaa työtä. Toki kunnan puistonpenkkien maalaus ja polkupyörien korjas jonkun euron tuottaa.

    Ja seuraan tätä hyvin läheltä arjessani.

    • 23.1

      Joonas Mustonen sanoo

      Tämä juuri on se mikä Suomen nykyjärjestelmässä on vialla:
      – Toisaalta pidetään verot korkealla ja työllistäminen yrityksille kalliina ja samaan aikaan työkkärissä annetaan kaiken maailman risusavottafirmoille hirveästi tukea, jotta nämä palkkaisivat työttömiä.

      – Toisaalta ei anneta ihmisille vapautta sopia itse työehdoista, joilla pääsee töihin, koska ””työntekijöitä ei saa kyykyttää” ja sitten työkkäri jälleen kyykyttää työttömiä missä lie ”kuntouttavassa työtoiminnassa”.

      Päättäkää nyt, että mitä mieltä olette asioista! Vai onko kyse pikemmin siitä, että työkkärissä nähdään mitä se todelisuus on: työtä saa jos alentaa hintapyyntöä, mutta poliitikot eivät sitä vaan kehtaa myöntää.

      Pitäisi miettiä tapa, jossa ensinnäkin hyväksyttäisiin se, että kaikki eivät heti TESin mukaisilla palkoilla töihin pääse. Sitten mietittäisiin, miten näille kuitenkin turvattaisiin riittävä tulotaso siitä huolimatta. Lopuksi pitäisi vielä varmistaa, että mitkään riistofirmat eivät pääsisi käyttämään järjestelmää hyväkseen, kuten nyt tapahtuu.

      Se vaatii sen, etttä järjestelmä on suunniteltu niin, että sekä yritysten että työntekijöiden insentiivit ohjaavat toimimaan halutulla tavalla. Mikään määrä valvontaa ei korvaa huonoa suunnittelua.

  24. 24

    Petri Leinonen sanoo

    Kaikki sovitellut päivärahat, erikoiset työllistämistuen yrittäjille ym. ovat käytännössä este, ei mahdollisuus. Toimeentulon rajoilla tsemppaavana pienyrittäjänä olen heittänyt nuo kaikki pois ajat sitten, kun tavoitteena ei ole optimoida avustuksia vaan yrittää tehdä sitä työtä. Perustulo ja vapaasti määräytyvät palkat ovat kyllä sitä palkka+tulonsiirto -toimeentuloa, mutta olen vakuuttunut, että tuo combo toisi aivan uutta dynamiikkaa ja tekemisen iloa kaikkiin töihin. Tietysti runsaasti asian tiimoilla pyöriviä virkahenkilöitä ja edunvalvojia joutuisi tuottaviin töihin, mutta käännetään sekin mahdollisuudeksi.

  25. 25

    Angie sanoo

    Lukekaapas kaikki, liian suurista palkoista nillittävät, tämä taloussanomien analyysi tältä pävältä.
    http://www.taloussanomat.fi/porssi/2016/08/24/tuloerojen-kasvu-on-ongelma-eika-ratkaisu/20168776/170

    Ennestään pienien palkkojen leikkaaminen lisäisi matalapalkkatyötä ja tuloeroja, mutta ei parantaisi talouden anemiaa. Investointilama johtuu ennemmin palkkaeliitin ahneudesta kuin pienituloisen palkoista. Kautta maailman arvostettu ranskalainen talousprofessori ja -nobelisti Jean Tirole pureutuu talousprofessori Roland Bénaboun kanssa laatimassaan tutkimuksessa tuloerojen talousvaikutuksiin. Tutkimuksen otsikko vihjaa, kummassa palkkahaitarin päässä on ongelmia: Journal of Political Economy -aikakauskirjan julkaisua odottavan tutkimuksen otsikko on Bonus culture: Competitive Pay, Screening, and Multitasking.

  26. 26

    Toni sanoo

    Eikös perustulossa ole ideana juurikin tämän tyyppinen tulonsiirtojen ja palkkatulojen yhdistäminen. Osa ihmisen elannosta tulee siis sosiaalitukena ja tarpeen mukaan ihmisellä on sitten mahdollisuus tämän tulonsiirron päälle tienata myös palkkatuloja. Verotuksen progressiivisuus sitten jossain vaiheessa syö tuon tulonsiirron pois nettotuloista ja pääsee jälleen maksumieheksi.

    Itse ainakin pidän perustuloa huomattavasti joustavampana ja järkevämpänä ratkaisuna kuin nykyistä kankeaa sosiaaliturvaa jossa olet joko töissäkäyvänä tukien ulkopuolella tai sitten saat tulonsiirtoja mutta pahimmillaan sanktioiden uhalla sinulta kielletään kaikenlainen toiminta, joka saattaisi jotain lisätuloja poikia

  27. 27

    Tero Paananen sanoo

    Jaaha. Kuuden kuukauden kuluttua saamme sitten varmaankin kuulla kuinka Walmart on aloittamassa liiketoimintaa Suomessa. Yrityksenhan toimintatapa on aivan Sakun kertoman mukainen. Uutista tietenkin saatetaan miljardien uusien tyopaikkojen luonnilla. Sopivasti jatetaan kertomatta kuinka Walmart maksaa 0 euroa, ja Suomi maksaa 2 euroa tunnilta. Voitot menee Arkansasin osavaltioon. Verojahan yritys ei tietenkaan maksa, koska sai kunnalta verovapautuksen 99 vuodeksi palkinnoksi miljardien tyopaikkojen luonnista.

    /sarkasmia