Kenen ehdoilla?

– Minä olen yhden asian huomannut niissä kumminkin. Ne puhuu omista asioistansa aina niin kuin ne olisivat Suomen asioita: Meidän maanviljelyksemme ei kestä sitä. Suomen talous ei ole niin vankalla pohjalla. Kansamme toimeentulo ei salli työajan lyhentämistä. Teki niitten mieli mitä hyvänsä, niin se on maan etu, kansan etu, meidän yhteiskuntamme. No, kyllä ne siinä oikeessa ovat. Niitten yhteiskunta tää onkin ja niitten Suomi tää onkin.

Näin mietti Pohjantähden Akseli Koskela ennen sisällissotaa. Hänelle “ne” edustivat lähinnä pappilan herrasväkeä, mutta yleisemmin myös muita säätyläisiä ja niitä, joilla oli valta päättää asioista. Nämä päättäjät hän rinnasti ruokittaviin, pestäviin ja puettaviin ruotivaivaisiin, jotka irvistelevät ja sylkevät elättäjänsä silmille.

Nykyajan säätyläisten eli rahan äänellä puhuvien isäntien mielestä Suomen kansantalous ei mitenkään voi enää kestää työehtosopimusten yleissitovuutta eikä edes sitä, että työstä olisi saatava elämiseen riittävää palkkaa. Kansanedustaja ja liikemies Eero Lehti on laskenut ”ihan omassa päässään”, että  kustannukset yleissitovuudesta lähentelevät 10 miljardia euroa vuodessa. Tähän lukuun hän on päätynyt ottamalla työttömyyden suoriksi kustannuksiksi neljä miljardia ja arvioimalla loput menetetyn työpanoksen ja työttömyyden sosiaalisten ongelmien aiheuttamiksi kustannuksiksi.

Niinhän se menee kuten Akseli Koskela sanoi. Teki niiden mieli mitä hyvänsä, niin se on kansan etu, maan etu, meidän yhteiskuntamme. Yleissitova työehtosopimus nähdään oikeistossa pelottavana mörkönä, joka estää markkinoiden toimintaa ja rajoittaa sopimusvapautta. Kaikkein suurin mörkö ovat tietenkin työmarkkinajärjestöt, jotka näitä yleissitovia sopimuksia neuvottelevat.

Patruunat haluavat palata sellaiseen Suomeen, jossa ei tunneta yleissitovuutta eikä välttämättä edes työehtosopimuksia. Jokainen työntekijä neuvotelkoon itse itselleen työnantajan kanssa tasavertaisena osapuolena sellaisen sopimuksen kuin pystyy. Ääneen ei sanota, että niistä sopimuksista tulisi samanlaisia kuin Pohjantähdessä kerrottu torpparin sopimus: Aina on tultava töihin kun käsketään, tai torpasta pois.

Heidän Suomensa eli pankkitilinsä ei kestä pyhä- ja yötyölisiä, vanhempainvapaita, kesä- ja talvilomia, eläkkeitä, julkista terveydenhuoltoa, ilmaista koulutusta eikä mitään muitakaan vasemmiston ja ay-liikkeen saavutuksia. Se ei kestä edes sellaisen palkan maksamista, jolla tulisi toimeen. Heidän Suomessaan pitäisi vallita sellainen sosialismi, jossa palkanmaksu on sosialisoitu yhteiskunnalle, mutta työn tulos kuuluu omistajalle.

Yhteiskunnan säännöille nämä Suomen omistajat viittaavat itse kintaalla, kuten vaikkapa samainen Eero Lehti viittaa kintaalla rakennuslainsäädännölle. Turhaa sääntelyä, joutavaa byrokratiaa, joka ei saa häiritä Suomen omistajien liiketoimintaa ja elämää.

Samaan aikaan nykyajan Akseli Koskela miettii, että ellei kaikille voida maksaa elämiseen riittävää palkkaa tehdystä työstä, niin miten voidaan maksaa korkeita osinkoja keinottelusta? Miten on voidaan sallia osinkotulojen piilottaminen verottajalta veroparatiiseihin? Miten voidaan jopa valtion omistamissa yhtiöissä maksaa kymmenien tuhansien kuukausipalkkoja johtajille ja samaan aikaan irtisanoa suorittavan työn tekijöitä?

Jatkuva työmarkkinajärjestöjä ja yleissitovuutta vastaan suunnattu ryöpytys on nyt sitä luokkaa, että ennustan yleissitovuudesta luovuttavan muutaman vuoden sisällä. Myöskään mitään minimipalkkalainsäädäntöä ei tulla toteuttamaan ainakaan tällä hallituskaudella. Siinäpä sitten itse kukin voi miettiä kenen Suomi tämä on ja kenen ehdoilla täällä eletään.

good-old-days

 

 

Kommentit
  1. 1

    Pentti Untinen sanoo

    Saku on täsmälleen oikeassa, Suomen porvaristo haluaa palata torppariaikaan, ay-liike ei saa enää ajaa työläisten etuja ja Lex Kallio nurin.

  2. 2

    Markus Harmaala sanoo

    Jos suomalaisen johtajan ainoa keino saada liiketoiminta kannattavaksi on leikata palkkoja, ei ole hänellä rahkeita pelata markkinatalouden maailmassa. En käsitä miksi Suomessa tuetaan niin paljon kannattamatonta teollisuutta, vain siksi ettei johtajilla ole minkäännäköistä kykyä uudistaa toimintaa markkinoiden vaatimalla tavalla. Ameriikoissa naurettaisiin esimerkiksi Talvivaaran tekohengityksille. Mutta toisaalta tässä vain rahamiehet keräävät muilta takaisin heidän epäonnistuneen liiketoiminnan kulut. Se että näin annetaan tapahtua, naurattaa ympäri maailman.

    • 2.2

      Miikka Sivonen sanoo

      Olen Markus enimäkseen samaa mieltä, mutta Amerikkaa ei pidä mennä ihannoimaan. Siellä ollaan läpikorruptoituneen poliittisen järjestelmän ansiosta oikein mestareita vuotamaan verorahaa yritysmaailmaan ja vielä sellaisille tahoille jotka eivät minkäänlaista jelppiä tarvitsisi. Oligarkit siirtää vaurautta keskiluokasta ja köyhiltä rikkaiden taskuun ja molemmat puolueet ja media on pikku ”sijoituksilla” ostettu jo.

      Meidän oikeistohallitus naurettavalta nimeltään ”keskusta” unelmoi samasta systeemistä, joten varovainen kannattaa olla jenkkivaikutteiden kanssa.

  3. 3

    Jorma lehikoinen sanoo

    Eero Lehden luvaton rakentaminen Sipoossa on tietysti MRL:n vastaista ja siitä pitäisi rangaista. Sipoo pyytää hakemaan rakennuslupaa jälkikäteen. Tällainen jousto siirrettynä minimipalkkalakiin antaisi yritykselle mahdollisuuden tiputtaa työntekijän palkkaa jälkikäteen. Eli jos firma ei tuota voittoa, niin se on osakeyhtiölain vastaista. Syyllisiltä haetaan palkka takaisin jälkikäteen niin, että yrityksen tulos tulee voitolliseksi.

    • 3.1

      yrjö perkko sanoo

      Mutta kun työntekijät on sanottu irti, niin johtajathan joutuisivat silloin vastuuseen. Ei käy.

  4. 4

    Jukka-Pekka Kiuru sanoo

    Riistokapitalismi on voittanut ja esim. sanat ’omanarvontunto’ ja ’empatia’ on päätetty poistaa Suomen kielen sanakirjasta äänin 6-5. Korvaaviksi sanoiksi on ehdotettu mm. ’Tuulimyllyä vastaan taistelu’ tai ’Toikin teki sen.’ Keskustelu jatkunee hamaan tulevaisuuteen…

  5. 5

    Terttu Lehtiaho sanoo

    Näinhän minäkin olen näitä tuumaillut ja ihmetellyt. Miksi vain oikeisto ja työnantajat vaativat, työntekijät, ay-liike ja vasemmisto eivät vaadi mitään, vain heikosti puolustautuvat.

  6. 6

    Olli Rantanen sanoo

    Minusta nykyaikaa voi hyvin luonnehtia ahneuden aikakaudeksi. Pohjsntähden alla riistäjät kuitenkin huolehtivat työväestä miten kuten: rakennettiin kouluja, urheilukenttiä jne. Nykyisin rahat siirtyy kipinkapin verottajan ulottumattomiin.
    Eniten riepoo entisten ja nykyisten valtionyhtiöiden johdolle maksettavat järkyttävän suuret palkat ja optiot. Ne maksetaan ihmisille työstä, jossa ri ole mitään riskiä tai vastuuta tuloksesta. Yksityisellä puolella on ihan sama mitä maksavat itselleen kunhan maksavat työntekijöilleen sopimuksen mukaista palkkaa ja kohtelevat työntekijöitään muutenkin asiallisesti.

  7. 7

    Pekka Potka sanoo

    Yleissitovuudesta voitaisiin kyllä luopua. Sen sijaan on saatava minimipalkkalaki, kohtuulliset minimitunnit ja kohtuullisuus vuokratyön teettämiseen. Työn luonne on isossa muutoksessa perusteollisuuden ulkopuolella. Se pitää tunnustaa ja toimia sen mukaan. Yleissitovuus on taakka, mutta sen poistaminen ei saisi johtaa kohtuuttomuuksiin. Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus on tärkein voimavaramme.

    • 7.1

      Anonymous sanoo

      Minimipalkka lailla säädettynä ei ole oikein hyvä ajatus. USA:ssa on käytössä sekä liittovaltiotason että osavaltioiden minimipalkkalait. Yhteistä minimipalkoille on, että palkka ei työntekijällä koskaan nouse ellei sitä lailla koroteta. Kun ei tarvitse, koska asiasta on laki. Harva myöskään tietää, että eräissä osavaltioissa tarjoilijoiden lähtöpalkka on pari dollaria tunnilta ja tippien kanssa voi mahdollisesti saada minimipalkan verran kasaan. Jos ei saa tippiä, niin työnantaja joutuu maksamaan erotuksen. Aika harva maksaa ja tarjoilija saa lähteä. Se tippauskulttuuri, jota suomalaisetkin osin ihailevat on melko ikävä asia.

      Kauas on tultu siitä kun USA oli mallivaltio mm. lapsityövoiman käytön kieltämisessä, antitrustilait tuntevat varmaan kaikki, mutta niitäkään ei enää oikein sovelleta vaikka aihetta olisi monopolien murtamiseen. Työsuojelu on myös virallisissa työpaikoissa esimerkillistä, koska tuomioistuimissa määrätään suunnattomia korvauksia työtapaturmista, jos se on laiminlyönnistä johtuva. Harmaassa työssä taas ei ole oikeastaan sääntöjä. Koska ilman työlupaa ei saa palkata, niin laittomat siirtolaiset pitävät pystyssä yhden hengen firmoja, jotka saavat urakkakorvauksen (firmoilta siis voi ostaa). Tuosta korvauksesta sitten maksetaan verot ym. ja lopuilla eletään.

      Suomalainen palkkaussysteemi on loppupelissä aika hyvä. Kansantalous hyötyy enemmän sellaisesta että raha laitetaan matalapalkkalaisten toimesta kiertämään, kuin ylisuurien palkkojen tai eläkkeiden jemmaamisesta ties minne. Wahlroosillekin voisi muistuttaa, että ns. kympit ovat vähissä ja kuolo korjaa 10-20 vuoden päästä. Rahaa ei voi syödä (tai voi, mutta tulee maha pipiksi), eikä helvetissä tarvitse.

  8. 8

    Merja Nurmi sanoo

    Niinpä niin. Rahaa kyllä on, mutta mitä sillä tehdään?

  9. 9

    Pekka Virtanen sanoo

    Mitenkäs yleissitovuudesta voi luopua kun se on kahden osapuolen välinen sopimus? Tietysti EK voi ilmoittaa ettei uusi sopimusta mutta tällöin menetetään työrauhavelvoita. Työehtosopimuksella työnantaja saa työrauhan ja työntekijä yleissitovuuden muut sopimuksen edut. Tuo työrauha pykälä on se ainoa syy miksi EK suostuu mitään sopimuksia tekemään. Tietysti jos lakko-oikeutta rajataan lainsäädännöllisillä keinoilla niin tilanne muuttuu. Jos laki määrää ettei lakkoon saa ryhtyä niin EK:lla ei ole syytä solmia sopimuksia.

    Toisaalta olen aistivinani nuoressa polvessa tiettyä ärtyneisyyttä. Tämä sukupolvi asuu yli 20-vuotiaana kotona kun rahat ei riitä omaan asuntoon. Tämä sukupolvi todennäköisesti niin sanotusti vittuuntuu jossakin kohtaa ja lakko oikeuden rajaaminen edes lainsäädännön kautta voi mennä vaikeaksi. Jossakin kohtaa tämän vittuuntumisen luulisi näkyvän myös äänestystuloksissa.

    • 9.1

      Ossi Saresoja sanoo

      ”Mitenkäs yleissitovuudesta voi luopua kun se on kahden osapuolen välinen sopimus?”

      Yleissitovuus tarkoittaa sitä, että yleissitovaksi julistettu TES sitoo myös niitä alan työnantajia, jotka eivät sopimukseen ole osallistuneet. Normaalisitova TES taas sitoo vain sopimukseen osallistuneita työnantajia. Yleissitovuus on mahdollista ainoastaan siitä määräävän lain kautta, ja siitä voidaan siis lakimuutoksella luopua. Mikään lakko-oikeuden rajaaminen ei ole yleissitovuuden poistamiseksi tarpeen.

  10. 10

    Mika Pajari sanoo

    Jos työntekijät suostuisivat tekemään töitä ruokapalkalla, niin parin viikon kuluttua työnantajat valittaisivat että kuinka työläiset kehtaavat syödä niin paljon.

  11. 11

    Pirkko Aura sanoo

    Tilanne Euroopan laitamailla on hàmmennyttàvàn samanlainen. Alan jopa epàillà àànestystuloksia.
    Vallassa ovat vihatut ja epàpàtevàt narrit, jotka tekevàt kaikkensa saadakseen demokraattisesti ilmaistun kansantahdon ja jo saavutetut oikeudet poljettua lokaan.
    On tàytàntòònpanossa tàsmàlleen se mità J.P.Morgan on ilmaissut haluavansa.

  12. 12

    Juha sanoo

    Työllistämisestä on Suomessa tehty rikos. Jokainen työntekijä vastaa vuosipalkkansa arvosta yritysriskiä. Tämä johtuu siitä, että suurten yritysten ehdoilla neuvotellut yleissitovat työehtosopimukset ovat pienille yrityksille todella suuri haaste. Suurten yritysten palkanmaksuvara on yleensä sellainen, että pienet suhdannevaihtelut eivät aiheuta välitöntä konkurssiuhkaa. Pienelle yritykselle työntekijän palkkameno saattaa aiheuttaa sen, ettei yrittäjällä ole varaa maksaa palkkaa itselleen lainkaan.
    Jos työntekijän palkkaminen olisi edes maksimissaan kahden kuukauden palkan suuruinen yritysriski, olisi työllistäminen selvästi kiinnostavampaa.
    Meh tiedämme kaikki, että tekevälle töitä aina riittää. Ongelma on vain siinä, että jos tiedän yrityksestä löytyvän töitä vaikka kolmeksi kuukaudeksi, en silti uskalla palkata työntekijää kaiken sen byrokratian vuoksi mitä työehtosopimukset tuottavat. Tai tiedän, että ihan siihen määrään en kykene palkkaa maksamaan, mitä yleissitova työehtosopimus edellyttää. Työntekijä jää palkkaamatta. Onko tässä järkeä? Olisiko mahdollista neuvotella sopimus niillä edellytyksillä, mikä yrittäjälle on mahdollista?
    Työntekijäjärjestöjen pitäisi pysyä kohtuudessa. Viime vuosina suuret yritykset ovat järjestään siirtäneet työt halvempiin maihin koska Suomen työmarkkinat eivät ole pysyneet mukana kansainvälisessä kilpailussa. Uusia työpaikkoja Suomessa ovat synnyttäneet pääasiassa pienet ja keskisuuret yritykset. Niille pysyminen Suomessa on usein ainoa vaihtoehto. Ne ovat myös tarpeeksi ketteriä sopeutuakseen markkinatilanteiden muutoksiin.
    PK-yrityksissä olisi mahdollista työllistää vielä enemmän, jos paikallinen sopiminen olisi mahdollista. Pienistä yrityksistä voi kasvaa suuria, jos meillä kaikilla olisi halua antaa niiden kehittyä.

    • 12.1

      Vesa Nikula sanoo

      Et ole kovin tarkkaan tainnut siihen työehtosopimukseen tutustua? Siellä on kyllä vaikka kuinka paljon mahdollisuuksia paikallisesti sopia asioita.

    • 12.2

      Simo Tamminen sanoo

      Juha sanoo asian niinkuin minäkin ymmärrän. Pienet mikroyritykset ottavat samalla konkurssiriskin kun ottavat sen ensimmäisen tai toisen työntekijänsä. Tiedän lähipiiristäni useita pienyrittäjiä jotka ovat joutuneet tekemään ratkaisun olla palkkaamatta. Jos kuitenkin ovat palkanneet henkilön niin tuloksena on ollut, että yrittäjälle on jäänyt itselle vain noin puolet siitä mitä palkkaamansa henkilö on saanut ja nyt on ollut kysymyksessä vain yleissitovuuden alarajoille suhtautuva palkkaus. Joku porrastettu yleissitovuus voisi olla kohdallaan ja se ei koskisi esim. mikroyrityksiä ( 1-4 henkilöä ). Yleissitovuus voisi olla täytenä kohdallaan niillä yrityksillä joita se ei hetkauta. esim. pörssiyhtiöt ja sinne pyrkijät. Minua suoraansanoen korpeaa yleinen yleistys jossa kaikki yrittäjät, koosta riippumatta, niputetaan keinottelijoiksi ja riistäjiksi. Uskon, että maamme paristasadastatuhannesta pienyrityksistä yli 95% on ihan samassa veneessä palkansaajien ja meidän eläkeläisten kanssa.

    • 12.3

      Miikka Sivonen sanoo

      Progressiiviset verot korkealle, kansalaispalkalla taattu toimeentulo kaikille, työajat alas ilman minimipalkkaa, että saadaan liikkuvuutta siihen jatkuvasti vähenevään työvoimaan mitä tarvitaan, kun kokoajan tehokkaammat robotit ja automatiikka tulevat viemään jokatapauksessa lähes kaikki tuotantotyöpaikat ja monet palvelualalta myös. Koulutuksen ja työllistämisen fokus tieteeseen ja sosiaalityöhön, sekä ihmisten oma-aloitteiseen käsityöhön, joka tulee riistomaiden halpatavaran kanssa kilpailukykyiseksi, kun tekijällä on jo perustoimeentulo. Ihmisillä enemmän aikaa perheelle ja ystäville, sekä itsensä kehittämiselle, niin henkisesti, kuin fyysisestikin, eikä huolta toimeentulosta, niin johan alkaa mielenterveysongelmat karisemaan. Turha työ ja planeetan resurssien hukkaaminen karsiutuu ja tuloerot tasaantuu.

    • 12.4

      sanoo

      Alle 20 hengen yritykset eivät ole yhteistoimintalain piirissä, joten niissä on huomattavasti helpompi irtisanoa työntekijöitä tuotannollis-taloudellisista syistä. Kaikkein pienimmät yritykset, joissa työskentelee vain muutama henkilö, kannattaa järjestellä mieluummin niin, että kaikki ovat osakkaita ja siten yrittäjän eikä työntekijän asemassa. Kyllä sen kokoisessa yrityksessä pitäisi olla läpinäkyvää kaikille sieltä leipänsä saaville, että viivan alle pitää jotakin jäädä.

      Sen sijaan kun yritys kasvaa, on oikein, että sen vastuuta työntekijöistä lisätään. Tällöin yksittäiselle työntekijälle ei enää ole näkyvissä yrityksen taloudellinen kokonaisuus ja kannattavuus samaan tapaan, jolloin työntekijöiden edunvalvontatehtäviin kannattaa valita luottamusmies tai luottamusvaltuutettu.

  13. 13

    Juha Toivoniemi sanoo

    Eihän tässä ole muusta kyse kuin ahneudesta. Ahneudella ei rakenneta hyvinvointia joka maassamme on ollut sodan jälkeen. Kaikki on rakennettu oikeuden mukaisuuden ja sosiaalisen inhimillisyyden avulla. Tämä tuntuu unohtuneen maamme eliitiltä ja ahneilta. Periaate on että kaikki mulle ja muille ei mitään on levinnyt aika pelottavaa vauhtia ja kaiken takana on vain turhamainen ahneus.

  14. 14

    sanoo

    Yleissitovuudesta kyllä joutaakin luopua, se oli alunperinkin huono idea. Mitä järkeä on siinä, että jotkut järjestöjyrät sopivat keskenään kaikkien suomalaisten työsopimuksista, halusivat nämä tai eivät? Liittoihin kuulumattomilla ja pienyrittäjillä ei ole edes edustajaa neuvotteluissa.

    Ei ihme, että tuloksena tulee sopimuksia, jota sopivat kyllä hyvin suurille teollisuusyrityksille, mutta joiden kanssa pienyrittäjät ovat helisemässä. Joskus 70-luvulla tuo vielä toimi joten kuten, kun suurin osa oli töissä teollisuudessa ja vaikka palkkoja nimellisesti korotettiin miten reippaasti, ne voitiin aina devalvaatiolla laskea takaisin entiselleen.

    Eiköhän olisi kuitenkin reilumpaa niin, että järjestöt neuvottelevat ainoastaan omien jäsentensä sopimuksista, siihen heillä on mandaatti. Muut saisivat sitten valita, liittyvätkö järjestöön ja noudattavat sen neuvottelemaa sopimusta, vai neuvottelevatko mielummin itse itselleen paremmin soveltuvan sopimuksen.

    Ruotsissahan mitään yleissitovuutta ei ole ja aika vähän sieltä tuntuu tulevan porukkaa Suomeen parempien työehtojen houkuttelemina, tuppaa menemään pikemminkin toisin päin.

    • 14.1

      Jyrki sanoo


      Eiköhän olisi kuitenkin reilumpaa niin, että järjestöt neuvottelevat ainoastaan omien jäsentensä sopimuksista, siihen heillä on mandaatti. Muut saisivat sitten valita, liittyvätkö järjestöön ja noudattavat sen neuvottelemaa sopimusta, vai neuvottelevatko mielummin itse itselleen paremmin soveltuvan sopimuksen.

      Tähän täytyy lisätä sitten myös se, että ne ketkä neuvottelee itse omat sopimukset. Niin heitä ei koske samat karenssi ja rangaistussäännökset ja muut kyykytykset mitä nyt ollaan ja on säädetty työttömiä kohtaan ja tullaan vielä säätämään. Ja näin myös taataan sille heikommalle osapuolelle selkänoja millä käydä neuvotteluja palkoista lomista jne. Ilman, että tarvii pelätä miten tulla toimeen jos ei ajatukset mene kohdalleen mahdollisen työsuhteen ehtojen suhteen.

      Ja tottakai tasapuolisuuden vuoksi myös firmojen omistajat saa työttömyysturvan selkänojakseen jos firma menee nurin kun työehtoneuvottelut ei menneet nappiin.

      Eli olisiko tämä nyt se perustulo juttu vaiko laitetaanko nimeksi neuvottelukorvaus, missä rahaa tulee kuulemma tekemättä yhtään mitään? Vaikka itse näen silloin, että voitkin tehdä oikeastaan mitä vaan saadaksesi vielä enemmän rahaa. Mutta tulosi ei tipu koskaan niin pieneksi, että ei voisi jotenkin kitua hengissä. Toki mieluummin niin, että rahaa on elää kunnolla.

      Tähän voisi myös sitten liittää lisäbonus järjestelmän yritteliäisyydestä. Eli jos saat vaikka myytyä jotain tavaraa netin kautta pienelläkin voitolla saadaksesi lisää rahaa. Niin valtio voisi maksaa yritteliäisyys lisää. Mutta ei.

      Nyt tällä hetkellä tehdään työttömistä varoittavia esimerkkejä ja sirkuseläimiä, jotka esittelee parempi osaisille vanhoja ja kohta myös uusia temppuja sirkuksessa nimeltä työttömyys. Ohjelmanumeroita on muun muuassa, kuntouttava työ, työkokeilu, kuulustelut, karenssit ja kaikki 9e/pvä orjatyöt jne.

      Kun PALKKAtyö ei enää huvita parempi osaisia…

      • 14.1.1

        sanoo

        Ehdottomasti samaa mieltä, että mitään karensseja tai muitakaan rangaistuksia ei pitäisi tulla jos työstä kieltäytyy tai irtisanoutuu. Sen verran toki täytyy työntekijän neuvotteluasemaa parantaa, että huonosta sopimuksesta voi kieltäytyä tarvitsematta pelätä tukien menetystä. Tuonkin suhteen nykyhallitus menee tismalleen väärään suuntaan.

        Perustulo toki olisi paras ratkaisu sekä työntekijän että yrittäjän kannalta, silloin molempien toimeentulo on turvattu kaikissa tilanteissa ja yhteistyötä tehdään vain, jos siitä on aidosti molemmille hyötyä.

    • 14.2

      Olli Turunen sanoo

      Ruotsin käyttäminen esimerkkinä tässä yhteydessä on ihan naurettavaa, koska siellä about 90 prosenttia työntekijöistä on työehtosopimusten piirissä ja palkkahajonta Euroopan pienimpiä. Sopimusten kattavuus on siis suurempi kuin meillä ja palkkahajonta pienempi.

      Meille on vain sattunut joitakin taloustieteilijöitä ja politiikkoja, jotka fiksoituneet tähän kysymykseen ja höpöttäneet siitä ihan mitä sattuu.

      http://www.labour.fi/ty/tylehti/ty/ty42015/pdf/ty42015Kauhanen.pdf

  15. 15

    Päivi Tyni sanoo

    Juha, sanot ”Meh tiedämme kaikki, että tekevälle töitä aina riittää.”
    Voin kertoa, että emme kaikki tuota tiedä. Tai juu, töitä kyllä löytyy, mutta ei palkkaa. Itsekin kahteen kertaan ammattiin kouluttautuneena (kirjapainotyöntekijä, tutkija) teen tällä hetkellä työttömänä vapaaehtoistyötä Pirkanmaan vasemmiston Vasen Kaista -verkkolehdessä. Tosi esim. Helsingin Sanomat propagoi vahvasti juuri tuota sinunkin nielemääsi näkemystä väittämällä, että on viisi ja puoli miljoonaa työpaikkaa ”jotka eivät täyty”. Otin asiaan kantaan Vasen Kaistan toimittajan ominaisuudessa.
    http://www.vasenkaista.fi/2016/10/helsingin-sanomat-ja-lukijan-vastuu/

  16. 16

    Juha sanoo

    Toivoniemi on oikeassa! Myös ammattiliitot ovat saman synnin vallassa. Ahneita, ahneita.
    Sen sijaan, että itketään ahneista yrittäjistä olisi syytä muistaa, että yrittäminen on sallittua kaikille. Silloin saa kukin olla yrittäjä ja juuri niin ahne kuin haluaa, ilman että jäisi kadehtimaan niitä, jotka ovat ottaneet usein suurenkin riskin ja kiinnittäneet kotinsa kivijalkaa myöten yritystoimintaa varten.
    TE-keskukset avustavat mielellään yritystoimintaa aloittavaa henkilöä töiden alkuun.
    Kadehtimiseen kuluva energia kannattaa mieluummin laittaa tuottamaan!

    • 16.1

      Venla P. sanoo

      TE-keskukset ehkä auttavat yritykset alkuun, mutta entäs sitten? Juuri yrittämisen vaikeus tekee sen, ettei suomessa ole työpaikkoja. Tukiverkosto on joustamaton ja yrityksen nurin meneminen tietää pitkää ”kakkua” ex. yrittäjälle. Perustulolla saataisiin moni ihminen yrittämään, sillä jonkinlainen toimeentulo on taattu myös huonoina aikoina. Pienyrittäjällä ei tällä hetkellä ole varaa ”huonoihin aikoihin”. Parempi olla yrittämättä mitään.

  17. 17

    urpo sanoo

    Suomesta on tehty utopia, joka ei kestä. SF todella tarkoittaa sovjet finland, kuten ennen ulkomailla sen katsottiin tarkoittavan.
    Alkaa olla tilanne, että yhtä työntekijää kohti on yksi joka ei ole töissä. Samaan aikaan meillä on maailman korkeimpia verotuksia, korkein työväestön palkkataso, sopimusvapautta ei ole työmarkkinoilla yleissitovuuden tähden eikä meillä investoida käytännössä lainkaan, koska pääomille ei näissä olosuhteissa saa samaa tuottoa kuin kilpailijamaissa. Samaan aikaa meillä ruikutetaan siitä, että lehti se rakentaa luvattoman mökin? Riistäjäkapitalisti! Tiedän lehtien kaltaisten toimeliaitten ja riskiä ottaneiden ihmisten tuoneen valtavasti hyvinvointia ympäristöönsä. Heidän toimiensa ansiosta suomea silti työllistetään. Yhteiskunta ei ole se, jolta varat hyvin vointiin tulevat vaan se kuluttaa niitä varoja, jotka yrittämällä ja toimeliaisuudella saavutetaan. Kun tämä varojen siirto yrittämisestä yhteiskunnalle lakkaa, lakkaa hyvinvointi. Sitä kohti mennään vääjäämättä, mikäli tätä ei ymmärretä.

  18. 18

    Kim Polamo sanoo

    Olen lukenut Sakun blogeja jonkin aikaa ja asiaahan ne ovat olleet kaikki. Itse lähestyisin ahneuden ja empatiakyvyn puutteen ongelmaa, joka tässäkin taitaa olla taustalla, kasvuympäristön ja oppimisen näkökulmasta -opettajana se on luonnollinen tulokulma. Mikä on pääministerin ja muiden nykyajan isäntien tie siihen harhaan, että enemmän omistamalla voi korvata jotain muuta paljon tärkeämpää? Mistä heitä on lapsena palkittu, mistä rangaistu? Mitä he ovat oppineet muiden ihmisten tarpeista tai kunnioituksesta lapsuuden kodissa mallioppimalla tai opettamisen kautta? Kun tulos on tämä, ahne ja empatiakyvytön ihminen. Katsokaa Sipilää ja muita hallituksen ministereitä eduskunnassa, voisko tympeämpää näkyä olla -kehonkieli kertoo, että muiden kuin oman ja viiteryhmän edut ei TODELLAKAAN kiinnosta, ja jonka mielestä jokainen on oman onnensa seppä ja se, kuka ehtii kahmikoon niin paljon kuin ehtii. Esimerkkinä SOTE ja monikansalliset veroparasiittiyhtiöt, jotka valmistautuvat vetämään välistä -mahdollisesti eduskunnasta tuevan sisäpiiriteidon avulla.

    Mikä on siis lapsen kasvuympäristön merkitys ja voisiko sille tehdä jotain Suomessa, jotta näitä itsekkäitä oman edun tavoittelijoita ei tulevissa sukupolvissa enää olisi?

    • 18.1

      urpo sanoo

      Empatiaa? Empatialla ei saa ostettua ruokaa. Empatiaa vaati myös se, että on valmis hyväksymään sen, että toinen voi olla ahkerampi, rohkeampi, saa enemmän aikaan, on valmis ottamaan riskejä, on valmis panemaan likoon kaiken. Mihin siinä empatiaa vaaditaan? No siihen, että sallitaan tämän ehkä jossain vaiheessa saada myös taloudellista hyvää tästä hyvästä ilman, että häntä syyllistetään riistokapitaliksi tms. On koomista seurata punaviheriön äänenpainojen nousevan, esim. vaikka tämän lehden mökin suhteen. Kun vaikkapa vvo vedättää yhteiskunnalta täysin perusteetta miljoonia ja jakaa sen ay-jyrille, ei se ole mitenkään väärin. Ja missään vaiheessa ei ole otettu mitään riskiä, kaikki on rakennettu verovaroin, bisnes on rakennettu täysin yhteiskunnan varoilla ja sieltä saatavan tuen varaan. Itse ollaan päättämässä rakoikeuksista, toimialalle maksettavista tuista sekä vielä vuokralaisille maksettavista asumistuista joiden ansiosta vuokrat saadaan vedätettyä taivaisiin. Eikä euroakaan makseta veroina takaisin. Kun tämä veroparatiisi on olemassa, en ainakaan minä suostu tuomitsemaan ketään muutakaan. Hävetkää! Vvo on rikos, josta tulisi rankaista.

      • 18.1.1

        Kim Polamo sanoo

        Juurikin näin, olisi kiinnostavaa tietää mistä täydellinen empatian puute kumpuaa, mitkä tapahtumat kasvuympäristössä aiheuttavat sen. Kun tehdään kaikkia kansalaisia koskevia päätöksiä, olisi kaiketi hyväksyttävä että olemme erilaisia erilaisine tarpeinemme ja taustoinemme. Joku päivä tämän päivän menestyjä voi tarvita apua tai olla esim. työtön -sen ymmärtämiseksi tarvitaan myös empatiaa eikä vain kovia päätöksiä. Tietenkin voi olla eri mieltä ja olla tuntematta empatia muita kuin itseä ja kovaa kohtaloaan kohtaan (esim. Wahlroos:”en ole riittävän rikas-tarvitsen useampia miljoonia euroja omiin perustarpeisiini, ihmisten pitää tehdä minulle työtä alle toimeentuloon riittävällä palkalla”) -sitähän nykyhallitus juuri tekee. Heti mulle kaikki ja vielä enemmän, muista viis, kuolkoon nälkää. Olenhan ahkerampi, viisaampi ja kauniimpi ja paremmasta taustasta.

        • 18.1.1.1

          urpo sanoo

          Tästä empatiapuheesta en tunnista empatiaa muita, kuin samoin ajattelevia kohtaan. Valheita ladellaan niiden päälle, joita vastustat. Olen täysin vakuuttunut siitä, että nykyinen hallitus ei todellakaan ole jättämässä suomessa ketään kuolemaan nälkään. Viha puhetta tämä on, ei mitään muuta. Samoin vaalruusista, laitatko lähteen, missä hän puhuu omista miljoonatarpeistaan. Kiitos.

  19. 19

    Kaisu Iisakkila sanoo

    Mua kiinnostaisi mitä tuo karu kuva esittää. Ovatko työmiehet jossain kaivoshississä vai missä?

    • 19.1

      sanoo

      Tuohan on otettu viime viikolla Ruotsissa. Siellä (kuten suurimmassa osassa muitakaan länsimaita) työehtosopimukset eivät ole yleissitovia, ja tämä on vääjäämätön lopputulos mitä siitä seuraa. Siksi kaikki kynnellekykenevät yrittävät epätoivoisesti muuttaa Ruotsista Suomeen töihin parempien työehtojen perässä.

  20. 20

    Rintsu sanoo

    Tuskinpa kukaan pienyrittäjää mitenkään kadehtii.
    Se, että tahtoo palkan työstään ei ole kadehtimista.

    Muistan myös joskus lukeneeni pienyrittäjille tehdyn kyselytutkimuksen siitä mitkä ovat työntekijän palkkaamisen suurimmat esteet. Palkka ei siinä ollut läheskään kärkipäässä vaan muistaakseni kärkipää täyttyi asioilla joita voidaan kuvata sanalla ”byrokratia”.

    Ja jos oikein tarkkaan miettii niin parinkymmenen tonnin urakkahinnassa on herttaisen yhdentekevää onko työntekijän palkka 2400 vai 2600. Mutta firman ei pidä hakea kannattavuutta sillä, että ”palkka” olisi työmarkkina- ja asumistuki ja työ tehtäisiin tekemisen ilosta.

    Aloittaessaan Sipilän hallitus puhui byrokratian purkutalkoista. Se on toistaiseksi rajoittunut parkkikiekon ulkoasuun. Työllisyyspolitiikkaa tässä maassa on viimeksi nähty ajalla jolloin presidentit olivat Kekkosia. Tällä vuosituhannella on nähty vain työttömien päähänpotkimispolitiikkaa. Eikä PK- yritysten toimintaedellytyksille olla tehty mitään, ainakaan niiden edistämiseksi.

    Joten jospa sovitaan, että milloin yrittäjä kantaa riskin, tarjoaa työvälineet ja -tilat ja maksaa asianmukaista palkkaa niin minä lupaan olla kadehtimatta yrittäjää vaikka firmansa tahkoaisi miljoonia. Ne rahat eivät ole minun eikä tapoihini kuulu kadehtia toisten rahoja.
    Asiallisessa firmassa minä tarvittaessa joustan. Sen sijaan jatkuva ja jokapäiväinen jousto ei ole asiallista. Eikä se, että firman tulos on kiinni siitä paljonko palkkaani ja työehtojani poljetaan.

    Yrittäminen on sallittua kaikille mutta mahdollista harvalle.
    Siinä tarvitaan toimiva liikeidea, osaamista ja pääomaa. Pidempään työttömänä olleella yleensä ainakaan viimeksimainittua ei ole.

    • 20.1

      urpo sanoo

      Puhut ihan viisaasti. Ongelmana on se, että sinunlaisiasi vastuuntuntoisia ei oikein kantaväestössä enää ole.

      Suurin este kaikenlaiselle kehitykselle on se, että yksilön vastuu on siirretty kasvottomille yhteisöille ja varsinkin yhteiskunnalle.
      VVO verosuhmurointeineen ja korruptioineen on tästä räikein esimerkki.

      Vertauskuvallisesti se näkyy nyt klovni-ilmiönä. Naamari päässä lähdetään kiusaamaan ketä tahansa. Sama ilmiö on anonyymi ja kiakkovierashommassa. Eli yksilö siirtää vastuunsa kelle tahansa, saadakseen itse pitää vain oikeutensa ja tehdäkseen vain sen mikä itseä sattuu milloinkin kiinnostamaan.

      Työelämässä tämä ilmenee siten, että ”en minä vaadi, mutta se pitää saada mitä on kirjaan kirjoitettu”. Kun sitä ei aina eikä kaikissa tilanteissa kuitenkaan olisi eikä ole mahdollista saada, puhumattakaan, että jokainen ei sitä todellisuudessa edes ansaitse.
      Isäni opetti minulle aikoinaan ihan viisaasti, ”huonolle miehelle maksetaan aina liikaa ja hyvälle ei koskaan sitä mitä hän ansaitsisi”
      Tessit ovat liian raskaita opuksia globalisaatiossa kantaa. Suomalaisen työn palkan syö ulkolainen, olivatpa he sitten täällä tai jossain toisessa maassa. Se kongretisoituu sillä, että suomaliset yritykset siirtyvät ulkolaiseen omistukseen ja suomessa tehtävän työn tekevät ulkolaiset työntekijät. Miksi? Ulkomailla on yrityksissä inhimillisempi verotus sekä sijoitetun pääoman tuottologiikka on otollisempi ja ulkolainen työntekijä jotenkin kummasti vaan pärjäävät täällä pienemmillä tuloilla. Heille riittää suomalainen turvallinen asuinympäristö, ilmainen koulutus ja päivähoito lapsille ruokailuineen. Eivät he ole vailla ilmaisia ajokortteja tms jne vaan ne heille annetaan ilman muuta niin kauan, kuin vain on varaa. Se tulee loppumaan aika pian. He ovat kiitollisia siitä, että saavat tehdä työtä ja elää rauhassa. Tunnen heitä monia. Osa heistä tulee olemaan suomen suurimpia veronmaksajia ja vastuunkantajia. Lapsemme näkevät suomessa värillisen presidentin. Edellyttää että suomi niminen pläntti vielä täällä silloin on. Kantaväestön kohtalo on kuolla ”reservaateissa” viinaan, kuten jo ameriikassa intiaaneille on käynyt. Mieluummin he makaavat kotona ja kritisoivat hallitusta ja laativat valituksia naapurin riistoporvarin rakennusluvasta kuin ottaisivat vastaan matalapalkkaista työtä, pisa-tutkimuksen mukaan korkeasti koulutettuja kun ovat. Se on tulevaisuus, ellei täällä ymmärretä, että kaikilla ei todellakaan ole yhteiskunnan piikkiin varaa saada jakuaaria, jonka takapenkillä on kuulemma mukavampi rakastaa kuin lähiökaksion olohuoneen suomisoffalla. Suomeksi sanottuna, jokaisen on ymmärrettävä paikkansa. Mikäli ei kykene tai ei ole mahdollista pyrkiä ja päästä taloudellisesti parempaan, on silloin tyydyttävä siihen missä on. Toisen kustannuksella ei voi elää kuin tiettyyn rajaan saakka. Se raja alkaa suomessa olla katsottuna. Huoltosuhde on vain hiukan yli yhden. Olemme auttamatta katkolla, juuri nyt.

  21. 21

    Rintsu sanoo

    Äskeisen piti mennä vastauksena Juhalle, mutta blogialusta teki tepposet.

  22. 22

    MarkusP sanoo

    Hivenen närästää tämä yritysten ja yrittäjien syyllistäminen ahneudesta ja ties mistä. Jos itsellä on se näkemys, että omasta osaamisesta ei makseta reilua korvausta, voi jokainen vapaasti yrittää myydä sitä osaamistaan yrittäjänä. Suomessa yrityksen tai toiminimen perustaminen käy helposti. Samalla saa ensikäden kokemusta siitä, miten sitä taloudellista kasvua ja työpaikkoja luodaan. Saa myöskin käsityksen niistä riskeistä, joita yrittäjäksi ryhtymiseen sisältyy. Yrittäjäksi ryhtyminen ei kaikille sovi, se on selvä, mutta sen kokemuksen jälkeen maailma ja sen lainalaisuudet näyttävät kyllä hiukan erilaisilta.

    • 22.2

      Jyrki sanoo

      Miksei siis hallitus ja eduskunta luo järjestelmää kokeile yrittäjyyttä vaikka 2-3 vuotta täysin riskittömästi periaatteella. Tämä mahdollisuus taataan myös toimiville firmoille, jotka syntyneet ennen tätä kokeilu mahdollisuutta. Riskittömyys tarkoittaa, että verovelkaa ei voi kertyä, mokaillakin saa, byrokratia on käytännössä nolla jne. Mutta firmaa vastaan otettuja lainoja ei taata verovaroista tai ehkä voidaan taatakin kaikille johon rajaan asti. Ja ainoastaan jos systeemiä käyttää hyväksi miten se sitten olisikaan mahdollista tai rikollisella tavalla, niin sitten tulee keppiä.

      Tuona 2-3 vuoden aikana voit koska vain lopettaa yrittämisen ja pudottautua takaisin sosiaaliturvan varaan. Uusi yrityskerta tulisi sitten mahdolliseksi samalla tavalla vaikka 1 vuoden päästä. Tuo yksi vuosi siksi, että sinä aikana voi miettiä miksei homma toiminut ja mitä sitten tekisi jos vielä yrittäminen kiinnostaa.

      Lisäksi se kaikkein tärkein seikka. Sinulle maksetaan vaikka sitten sama työttömyyskorvaus yrittämisen aikana kuin mitä saisit vaikka sitä kaljaa juomalla sillä kuuluisalla sohvalla KELA-rahoilla. Voit siis toki perustaa sohvallesi myös kaljanjuonti firman jos niin haluat. Jos sillä alkaa tulee rahaa korvausten lisäksi niin hienoa.

      Mitä tässä yhteiskunta voisi siis hävitä tässä konkurssissa enää? Joka tapauksessa nyt ainakin häviää ja paljon ja aivan koko ajan. Samalla luo rajusti katkeruutta, vihaa ja niitä 9e/pvä orjatöitä, hyväksikäyttöä, eriarvoisuutta, kuulusteluja jne. Mutta se onkin kait tarkoitus.

      • 22.2.1

        MarkusP sanoo

        Olisi varmasti paikallaan miettiä keinoja, joilla yrittämisen aloittamisen riskejä voitaisiin pienentää, esimerkiksi juurikin (aloittelevan) yrittäjän sosiaaliturvaa parantamalla. Se on nimittäin hätkähdyttävä hetki kun ymmärtää olevansa sosiaaliturvan ulottumattomissa tai kun pankki kieltäytyy myöntämästä asuntolainaa, yrittäjyyden takia. Kuitenkaan itse yrittämisen riskiä ei voi pienentää – se on mitä se on. Ellei asiakkaalta saadut tulot kata lähtökohtaisesti ja pitemmällä aikavälillä menoja, niin homma on lopetettava kannattamattomana, sopeutettava toiminta vastaamaan tuloja tai hankittava myyntiä lisää. Kaikki muu on tölkin potkimista eteenpäin. Koskee sekä pienempiä että isompia yrityksiä, nuoria ja vanhoja. Blogin kirjoittaja otsikoi tekstinsä ”kenen ehdoilla?”. Minusta vastaus tähän on ”maksavan asiakkaan ehdoilla”.

  23. 23

    Sonofhades sanoo

    Surullisinta on, että nämä samaiset herrat itkevät kovaa palkkatasoa ja verotusta. Tosiasiassa yrityksen maksamat verot ovat 0 – ja sama koskee niitä osinkoja tai muuta pääomatuloa saavaa tahoa.

    Nämä verot maksetaan rahoista, jotka asiakkaat ovat maksaneet tuotteiden hinnassa. Kukaan fiksu yrittäjä ei maksa veroja omasta pussistaan, vaan laskee tuotteen hinnan kaavalla: ostohinta + yhteisövero + muut kulut + alv = myyntihinta. Näin ollen kaikki yritykset verottaa omistavaa luokkaa johtavat väistämättä siihen, että tuotteiden hinta nousee.

    Ongelmaksi muodostuukin se, että nämä herrat ovat nykyisellään unohtaneet Henry Fordin neuvon siitä, että työntekijän tulee kyetä ostamaan tuotteita / palveluita, joita firma tuottaa. Jos näin ei ole, käy tuotteiden / palveluiden tuottaminen hyödyttömäksi.

    Kulutusyhteiskuntamme onkin länsimaissa törmännyt tähän esteeseen. Oli ”hieno” liikku siirtää tuotanto hinkuvintiaan ja valmistaa tuotteet entistä halvemmalla, mutta myydä yhtä kalliilla länsimaissa. Kun ostovoima tippui, myyntimäärät eivät olleetkaan hetken päästä yhtä suuria kuin ennen, mutta voittoa ropisi tilille ennätysmääriä. Kun tarpeeksi kauan jatkettiin, tultiin tilanteeseen missä olemme: Valtavan suurella osalla ei ole enää varaa ostaa MITÄÄN sellaista, jota ilman tulee toimeen. Siihen päälle vielä KonMari – uskonto, joka saa naiset lopettamaan mm. vaatteiden ostamisen, niin á vot. Itketään sitten kun 500 miljoonan edestä jää vaatteita vuosittain myymättä ja selitellään sitä verkkokaupankäynnillä.

    Kun 8 vuoden ajan asuntojen myyntimäärät tippuu, kirjoitetaan kirkuvia otsikoita kun määrä kääntyy lievään nousuun. Unohdetaan mainita, että käytännössä ainoat kaupaksi käyvät asunnot ovat pieniä 1-2 huoneen asuntoja, jotka menevät asuntosijoittajien kautta vuokramarkkinoille. Tilannehan on oikeasti katastrofaalinen. Ilman yhteiskunnan alati kasvavaa tukea vuokraloordeille (asumistuen muodossa) asuntotuotanto olisi maassamme pysähtynyt.

  24. 24

    Ossi Saresoja sanoo

    Ei Suomi yleissitovuuteen suoranaisesti kaadu, mutta kyllä siitä mielestäni pitäisi luopua. Matalasuhdanteessa palkkojen pitää pystyä joustamaan myös alaspäin. Muuten seuraa vain tarpeetonta työttömyyttä ja koko yhteiskunta on sitten sen vuoksi köyhempi.

    • 24.1

      Rintsu sanoo

      Työehtosopimukset kaatuvat jos ne eivät ole yleissitovia.
      Sen jälkeen mikä tahansa firma voisi vain ilmoittaa, että ”emme allekirjoita”.

      Sen jälkeen eduskunta joutuisi säätämään minimityöehto- ja palkkalait.Ja lakien säätäminen asiassa joka voidaan hoitaa neuvotteluteitse on hölmöläisen hommaa.

      Mitä palkkojen joustamiseen alaspäin tulee, niin koskas ajat olis niin hyvät, että palkat joustaisivat sit myös ylöspäin? Ja milloin vuokra tai asuntolainan maksuerä joustaisi alaspäin joustaneen palkan mukaiseksi?

      • 24.1.1

        Ossi Saresoja sanoo

        Voihan nytkin työnantajaliitto ilmoittaa: ”emme allekirjoita”.

        Sen koommin yleissitovuutta kuin minimipalkkalakia ei ole ainakaan Kyproksella, Tanskassa, Italiassa eikä Ruotsissa.

        Heikommin ansaitsevista pitää toki huolehtia, mutta, jos sen kustannukset yrittää keskittää heidän työnantajillee, se vain tekee osasta työttömiä. Lienee tehokkaampaa jakaa kustannus verojen kautta laajemmin.

        Jos katsot historiaa, niin huomaat, että palkat tuppaavat keskimäärin liikkuman ylöspäin, koska työn tuottavuus nousee teknologian kehittyessä. Nousu vain ei ole tasaista.

        • 24.1.1.1

          töytön sanoo

          Suomessa tosin keksitty ”kuntouttava” työtoiminta ja työkokeilu. Aivot ja vittuilunki hienon taidon omistavat ”normaalit” ihmiset joutuvat noihin puuhiin. Saresoja voi ottaa 10€/päivä valtiolta rahaa per se työtön toimissaan teki se mitä tahansa, tai palkata tessin mukasella palkalla. Aika moni valitsee ensimmäisen vaihtoehdon.

          • 24.1.1.1.1

            Ossi Saresoja sanoo

            No kuntouttava työtoiminta onkin sitten aivan toinen asia.

  25. 25

    Juha Louhelainen sanoo

    Eero Lehtikin varmaan luulee että esim rakennusalan Tessissä määrätään tuntipalkaksi 70 euroa jota hän maksaa hölmöyttään miehilleen. Tessissä erittäin kokeneen raksamiehen liksa on alle 20 euroa tunti. Netissähän nuo yleissitovat tessit ovat tosin kenen tahansa luettavissa, ja palkat ovat tosi olemattomia.

    • 25.1

      urpo sanoo

      Tuossa on perää, mitä sanot. Toki on myös niin, että ahneuven rietas se vaivaa myös duunariakin. Firmaa vaihdetaan vuosittain, ja joka välissä palkkaa nostetaan.
      Pyysin tässä vastikää huoltoliikettä huoltamaan taloni iv järjestelmää. Kysyin, mitähän se maksaa. Sanoivat, että tuntityönä, 72€/h. Kysyin, mitä se kokonaisuudessaan maksaa, kertoivat, että n. 2h, eli reippaan 200€. En ymmärtänyt. Selittivät, että min. veloitus on 2h. Edelleenkään en käsittänyt. Kärsivällisesti kertoi, että sen verran on varattava aikaa kokonaisuudessaan, matkoihin jne. No en silti saa 2×72€ kuin 144€? No siihen tulee vielä matkakulua 1,6€/km ja toimistomaksu 6,5€. Mistä se toimistomaksu tulee, työhän tehdään täällä meillä? No laskutuksesta…
      Ja argumentti miksi voin nämä kaikki maksaa, olis lopulta se, että vakuutus korvaa kyllä kuvailemani vian.

      En tilannut työtä. On niin paljon kertoimia jo, että en millään hyväksynyt tätä laskutusperustetta.

      Tähän on tultu. Kun maksajana on joku muu, sumeilematta hyväksytään vaikka kuinka korkeat kustannukset ja ne vaaditaan maksettavaksi!

      Jokaisen tulisi olla kriittinen kaikissa kuluissa, vaikkei niitä itse maksaisikaan. Vain sillä saadaan esim hintojen kohtuuton nousu pysähtymään.

  26. 26

    Kysyn vaan sanoo

    Onkohan juristilla varmasti käyttöoikeus meemikuvaan? Vai saako vetää mutkia suoraksi niissä kohtaa kun itselle on suotavaa?

    • 26.1

      Saku Timonen sanoo

      Jos tiedät kuka tuon vuosia Facebookissa kiertäneen meemikuvan on tehnyt, niin kerro minullekin, että voin pyytää luvan.