Maisteri heinäpellolla

Eilen eduskunta hyväksyi hallituspuolueiden äänin historiallisen suuret leikkaukset ammatilliseen koulutukseen ja opintorahaan, mutta uutisissa tämä on sivuutettu korkeintaan pienellä maininnalla. Uutisoimatta jäi myös perintö- ja lahjaveron alennusten painottuminen suurituloisille. Eilisen tärkein uutinen oli pelkästään Suomen Pankin ilmoitukseen perustuva hehkutus laman taittumisella eli käytännössä hallituksen leikkausten ylistäminen.

Ammatillisen koulutuksen rahoja leikattiin  190 miljoonaa. Leikkaus heikentää koulutuksen laatua sekä ammatillista aikuisopiskelua ja vaikeuttaa koulutustakuun toteutumista. Leikkaukset vähentävät koulutuspaikkoja erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa, eikä koulutustakuu enää toteudu koko maassa.

Opintorahasta leikattiin 122 miljoonaa euroa eli jokaiselta opiskelijalta otettiin tukea pois yli 85 euroa kuukaudessa. Opintorahan määrä on leikkauksen jälkeen maksimissaan 250,28 euroa kuukaudessa. Lisäksi opintotukiaikaa lyhennettiin 10 kuukautta.

Opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin vie asumistuen kokonaan 50 000 opiskelijalta.

Hallituksen viesti on harvinaisen selkeä. Köyhien jälkeläisillä ei ole mitään asiaa opiskelemaan ainakaan yliopistoon, eikä ammatillinenkaan koulutus ole hallituksen ongelma. Opiskelkoot tai olkoot opiskelematta. Ilman tutkintoa olevista tehdään osallistavalla sosiaaliturvalla palkattominen työläisten armeija, sillä tekemätöntä työtä kyllä löytyy vaikka vain junan ikkunasta katsomalla.

Jos vanhemmilla on rahaa, niin asia on kunnossa ja paremman väen tyhmemmätkin jälkeläiset saavat säätynsä mukaisen koulutuksen. Eipähän ainakaan alempien kansankerrosten älykäs jälkikasvu vie heiltä opiskelupaikkoja ja tulevaisuuden yhteiskunnallista asemaa. Jo nyt ollaan tilanteessa, jossa 14 % vuonna 1987 syntyneiden ikäluokasta ei ole suorittanut peruskoulun jälkeen mitään tutkintoa. Monet nuo­rista tarvitsevat toimeen­tulotukea ja monilla on psykiatrinen diagnoosi ja psyykelääkitys jo ennen 25. ikävuotta.

Viime viikolla pääministeri hurskasteli perustamalla työryhmän pohtimaan syrjäytymisen ehkäisemistä. Toisella kädellä siis syrjäytetään nuoria ihan tietoisesti ja toisella perustetaan työryhmä muka pohtimaan ongelmaa. Minusta näyttää siltä, että työryhmän toimeksiantona on syrjäytymisen lisääminen.

Olemme luisumassa takaisin luokka- ja sääty-yhteiskuntaan pelottavan kovaa vauhtia. Jokainen pysyköön siinä säädyssä, johon on sattunut syntymään ja sittipörri pysyköön paskakikkareen alla. Joku kansan syvistä riveistä nouseva nero voi ihan kuriositeetin vuoksi tervata jalkapohjansa ja kävellä kerjätyt eväät tuohikontissa kaupunkiin opiskelemaan, mutta hänen on oltava harvinainen poikkeus.

Paremman väen jälkikasvu menee yliopistoon ja tulee kesäksi kotipuoleen ylioppilaslakki päässä. Häntä puhutellaan kunnioittavasti herra maisteriksi. Töihin hän osallistuu vain näön vuoksi ja päästäkseen vokottelemaan piikoja talkootansseissa. Palaamme Suomi-Filmin ihanneyhteiskuntaan.

sf

 

Kommentit
  1. 1

    Marko sanoo

    Tälle syrjäytymisen ehkäisemistä pohtivalle työryhmälle ilmainen vinkki. 90-luvulla iski Suomeen lama. Kaikesta karsittiin ja kaikesta leikattiin. Tuon ajan lapset ovat nyt 20-30v nuoria aikuisia. On mielenterveysongelmia, oppimishäiriöitä jne. Pääministeripuolueena Keskusta. Mitkä olivat leikkausten pitkäaikaiset vaikutukset?
    Vuonna 2016, pääministeripuolueena Keskusta, haluaa karsia ja leikata vähän kaikesta. Miltä siis näyttää Suomi vuonna 2040?

    • 1.1

      liisa hirvonen sanoo

      Keskustapuolue (ja myös muut hallituspuolueet) sekä Sipilän uskonsisaret ja -veljet ovat kuin Venäjän oligarkit tai Italian mafiasuvut. Kansalaisilta otetaan rahat ja omaisuus, ne jaetaan sisäpiirin tuttavien ja sukulaisten kesken.

      Tuotot piilotetaan verottajan ulottumattomiin. Kähvelletään valtion rahat, yhteiseyt varat, vain oman yksityisomaisuuden kartuttamiseksi. Sote -uudistuksen alkuperäinen lähtökohta (laadukkaat palvelut kaikille koko maassa) on SOS hallitukselle yhdentekevää, kun useita miljardeja on nyt jaossa.

      Sipilän iltarukous on: ”Herra, tee minusta miljardööri”. Ja koska kansalaiset voivat tämän estää, niin meitä hallitaan pelolla ja uhkakuvilla, kurituksella ja herrojen nuhteilla. Pääministerin omaisuuden ja sukulaissuhteiden kautta olevia taloudellisia sidonnaisuuksia eivät saa enää toimittajat tutkia tai puhua niistä julkisesti. Toimittajien ajattelun- ja sananvapaus on viety. Yleisradio on valjastettu hallituksen äänitorveksi ja Julma Juha I:n mykäksi palvelijaksi.

      Kansalaiset maksavat.

  2. 2

    Markus Hämäläinen sanoo

    Opiskelijoilta ei oikeasti vain poisteta asumistukea niin kuin monista lähteistä saa lukea vaan opiskelijat siirretään yleisen asumistuen piiriin. Monille tämä tarkoittaa tuen lisääntymistä. Tuet laskevat vain jos samassa taloudessa asuu töissäkäyvä. Itsellä tuet laskevat n. 20€ kuussa, joten ei tässä nyt olla tuhoamassa kaikkien mahdollisuuksia opiskeluun. Itse olen pieneltä kylältä kotoisin ja yliopistossa opiskelen lainan turvin niin kuin melkein kaikki muutkin. Vähän oli Saku taas yltiödramaattista tekstiä.

    • 2.1

      Saku Timonen sanoo

      Sanoin, että 50 000 opiskelijaa menettää asumistuksensa ja osoitin sen todeksi linkillä. Mikä siinä ei pidä paikkaansa? Jutun pääpointti ei kuitenkaan ollut asumistuki, vaan opintotuen ja ammatillisen koulutuksen leikkaukset sekä yleinen yhteiskunnallinen kehitys.

      • 2.1.1

        Markku Hänninen sanoo

        Jotta asumistuki häviää kokonaan niin ruokakunnan tulot kahdella aikuisella meinaa että bruttotulot ruokakunnassa n. 3000 euroa.

        Tämä laskettu Jyväskylässä asuvalle pariskunnalle, 700e vuokralla johon ei kuulu vesi eikä sähkö.

        Vielä esim. 2600e bruttotuloilla asumistukea tippuu 70 euroa. Että ei tässä nyt ihan köyhimmästä menosta ole kyse.

      • 2.1.2

        Olavi Hillgren sanoo

        En nyt suoralta kädeltä ole vakuuttunut Soste ry:n luvuista; enemmänkin väite lienee laskettavissa ”edunvalvontapolitiikan” piikkiin. Myöskään opintotuen pienentäminen ei ”työläisperheen” yliopisto-opintoja estä. Valtion takaaman opintolainan enimmäismäärää kasvatettiin. Ja mikäli opinnot tulee suoritettua kohtuullisessa ajassa valtio suorittaa merkittävän osan lainan pääomasta valmistuneen maisterin puolesta.
        Luen mielenkiinnolla blogiasi ja samalla kateellisena tuotteliaisuudestasi. Mutta ehkä hieman vähemmän asenteellisuutta; SDP:n arvoilla, jos niitä edes nykyään enää onkaan, nykyisessä globaalissa maailmassa ei suomalaisten hyvinvointia pelasteta. Ratkaisu ei ole työtätekevien tai perinnönsaajien entistä ankarampi verottaminen vaan työ sosiaalitukien sijaan.

        • 2.1.2.2

          Jouni Hämäläinen sanoo

          Mä en ihan oikeasti tajua tätä opintolainan hehkuttamista. Ymmärrättekö ihmiset, että se raha otetaan YKSITYISILTÄ lainanantajilta? Lainalle maksetaan korkoa ja ne korot menee yksityisiin taskuihin. Ja ihan takuuvarmasti ’verosuunnitellaan’ pois tämän valtion käytöstä. Valtio voi maksaa lainasta suuren osan (tai olla maksamatta), mutta se maksu suoritetaan yksityisille rahoituslaitoksille. Näin se raha joka voisi jatkossakin pyörittää valtion taloutta, valuu suurelta osin jonnekin teille tietymättömille.
          Mun kannalta katsottuna tämä on äärimmäisen typerää taloudenhoitoa ja uskon ihan oikeasti ettei ole koskaan ollut tarkoituskaan tehdä tätä valtion, ja kaikista vähiten opiskelijoiden, tulevaisuutta ajatellen. Kyse on pelkästään tulonsiirrosta yksityisille rahoituslaitoksille pakkovelkaannuttamalla niitä joilla ei ole vaihtoehtoa. Ei mistään muusta.

      • 2.1.3

        Juha Hälikkä sanoo

        Jos hallitus pakottaa opiskelijat asumaan työssäkäyvän puolisonsa siivellä, niin lienisi vähintään kohtuullista katsoa myös verotettavaa tuloa talouden eikä yksilön näkökulmasta. Talous jossa molemmat tienaavat 2000e/kk maksaa aika eri tavalla veroja kuin talous, missä toinen ei tienaa mitään ja toinen 4000e/kk.

        Tuota nopeaa valmistumistakaan en ole ikinä ymmärtänyt. Yleensä opinnot viivästyvät työssäkäynnin takia ja monilla aloilla tämä harjoittelijoina työtä tekevien opiskelijoiden edullinen työpanos on elintärkeää. Lisäksi valmistumisen jälkeinen työllistyminen korkea-asteen koulutuksella voi olla todella vaikeaa ilman oman alan työkokemusta.

  3. 3

    Jesse Heinonen sanoo

    Saas nähdä miten omien opintojen kanssa käy kun jo nyt joutuu vähän laskeskelemaan mitä voi syödä…

    • 3.1

      Joni sanoo

      Se onkin tärkein oppi, mitä voit syödä, mitä opit opiskeluaikana. Sillä tiedolla on käyttöä ’työelämässä’

  4. 4

    Tosi on... mutta ei KOP KOP. sanoo

    Kepu pettää aina, siinä nyt ei ole mitään uutta. Uuninpankopoika puolestaan syyllistyy tuossa kirjoituksessaan älylliseen epärehellisyyteen olemalla ottamatta kokonaisuutta huomioon. No, ainakin aiemmin on tehty tiettäväksi että suurimmalla osalla opiskelijoista asumistuki nousee kun opiskelijat siirretään yleisen asumistuen piiriin. Sen sijaan mikäli omat tai puolison tulot ovat huomattavat ei tukea enää myönnetä. Mitä yllättävää siinä sitten puolestaan on? Mahdollisuus saada 80% tukea myös Helsingin (ja esim. Jyväskylän) keskustojen pikku yksiöistä ei ole oikein mutta millä noissa tapauksissa tuen piiristä rajaa opiskelijat poiskaan.

    Vai mikä allaolevassa ei pidä paikaansa?
    http://yle.fi/ylex/uutiset/opiskelijoiden_asumistuki_muuttuu_rajusti__osa_hyotyy_150_euroa_kuukaudessa_toiset_haviavat_jopa_tuplasti/3-8808458

    • 4.1

      Saku Timonen sanoo

      Sanoin, että 50 000 opiskelijaa menettää asumistuksensa ja osoitin sen todeksi linkillä. Mikä siinä ei pidä paikkaansa? Jutun pääpointti ei kuitenkaan ollut asumistuki, vaan opintotuen ja ammatillisen koulutuksen leikkaukset sekä yleinen yhteiskunnallinen kehitys.

      • 4.1.1

        Seppo sanoo

        Oletko Saku Timonen tosiaan sitä mieltä, että pumppaamalla vielä enemmän rahaa ja tukea tähän koulutusjärjestelmään, tarvitaan vähemmän psyykelääkitystä, pojat taas innostuvat koulukäynnistä, ne 14% saadaan koulutuksen piiriin, valmistuvat nopeammin, jne? Tässäkin ketjussa monet suree sitä, että lainaa (0% korko!) ei haluta ottaa, kuten minun opiskeluaikana aikana, kun kukaan ei usko, että saa töitä ja voi maksaa lainan takaisin? Eikö tämä ”Pohjoismainen systeemi” ole tullut tiensä päähän?

        • 4.1.1.1

          Saku Timonen sanoo

          Lue juttu ja mieti, saadaanko Suomi nousuun varaamalla koulutus ja tulevaisuuden palkkatyöt vain pienelle kansanosalle.

        • 4.1.1.2

          Rosa Warski sanoo

          Ei kyllä ainakaan omilla opintolainoilla ole 0% korkoa. Kelpaisi kyllä. Kun korot rapsahtavat n. 7000 euron opintolainalle, ne vievät kuukauden tuloista vuokran jälkeen helposti 25 – 50%.

          • 4.1.1.2.1

            Johannes Aaltonen sanoo

            Tietysti näin, jos on opiskellut työttömäksi. Ja pikkuhiljaa kannattaisi myöskin sisäistää se tosiasia ettei yhteiskunnan tehtävä ole kustantaa ilmaista asumista vaikka kuinka on mukavaa vaihtaa isompaan asuntoon.

            Minä ostin 17 vuotta sitten 65m2 omakotitalon maaseudulta johon itse väkersin hiljalleen n. 25m2 lisätilaa ”puoliyläkertaan”. Neljä lasta tässä on vaimon kanssa kasvatettu, vanhin lähti syksyllä Jkl:n yliopistoon niin saatiin vähän väljyyttä. Ikinä ei ole penniäkään/senttiäkään saatu tai pyydetty mitään asumistukia.

            Jos olisi vain istuttu perseillämme ja maristu, varmaan olisi sosiaali meidän elämämmekin maksanut, mutta minun omatunto ei sellaista olisi kestänyt.

          • 4.1.1.2.2

            Rosa Warski sanoo

            Onneksi olkoon, sinulla on selvästi terveys pysynyt tuon kaiken läpi. Kaikilla ei. Uskotko, että heillä terveyden menettäminen on omatunnosta johtuva valinta ?

            Oletko myös sitä mieltä, että ne alat, joilla töitä on vähän, pitäisi lopettaa ?

            Mitä ”isompaan asuntoon vaihtamiseen” tulee, oma tilanteeni on Helsingin kaupungin vuokra-asunto. Mitoitettu yhden hengen asumiseen. Vuokrakulut eivät ylitä toimeentulotuen maksukattoa, vaikka Helsingin vuokrat ovat maan korkeimpia. En todellakaan asu missään omakotitalossa, eikä ole mitään mahdollisuuksia vaihtaa suurempaan.

            Jos yhteiskunnan tehtävä ei ole kustantaa ”ilmaista asumista”, missä tässä sitten pitäisi elää? Sillan alla ?

          • 4.1.1.2.3

            Anssi Keskiväli sanoo

            Kaipaat varmaan mitalia koska noin piti painottaa omaa erinomaisuuttaan.

        • 4.1.1.3

          Heli Heikkinen sanoo

          ”Pumppaamalla lisää”? Aika ihmeellinen sanavalinta, kun koulusta on viime vuosi(kymmeninä) vain säästetty, säästetty ja säästetty – ja nyt leikataan oikein historiallisesti juuri, kun uusi opetussuunnitelma vaatisi lisäresursseja. Välillä voisi kouluun palauttaakin jotain.

          En tiedä, onko Saku sitä mieltä, että leikkauksilla on merkitystä nuorten hyvinvointiin ja tulevien aikuisten mielenterveyteen, mutta minä olen. Koulusta säästäminen (ja varhaiskasvatuksesta, nuorisopalveluista sekä perheiden tuesta) tuottaa vuosien kuluttua laskun moninkertaisena. Tästä on olemassa tutkimustietoa.

          Muutenkin aika härskiä ja itsekeskeistä, vain omasta näkökulmasta nähtyä kommentointia muutamilta tässä ketjussa. Suorastaan asiatontakin. Kannattaisi perehtyä asioihin eikä vain puskista huudella.

      • 4.1.2

        Pekka Jappinen sanoo

        Mielenkiinnolla olen turinoitasi juttunut, mutta kyllä tuon asumistuen menettämisen ottaminen tähän tarinaan mukaan sattuu silmiin kuin iltapäivälehtien revittelevät otsikot. Ei kai populismi ja asioiden oikominen shokkiarvon nostamiseksi ole tarttumassa jo sinunkin teksteihin. Eniten kuitenkin särähtää tämä puolutelu puheenvuoro. Sinulta olisin odottanut suoraa myöntämistä että erhe kävi ja olisi pitänyt tarkentaa kirjoituksessa että ei tämä asumistuelta tippuminen niitä kaikkein heikoimmassa osassa olevia potki.

        Toivon että tämä tapa ei ole juurtunut, koska minulta alkaa muuten loppumaan blogit joita lukea.

        • 4.1.2.1

          Mirja Pekkonen sanoo

          Yleinen asumistuki pienenee 1.1.2017 alkaen kaikilta ja se jos mikä potkii monia kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Ja potkii se jossain määrin opiskelijoitakin pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

          Laskeskelin tuossa, että esimerkiksi Pohjoispohjanmaalla yksinasuva korkeakouluopiskelija saa kohtuuhintaisessa opiskelija-asunnossa asuessaan tänä vuonna opintorahaa ja asumislisää yhteensä 538.36 euroa.

          Ensi vuonna hänen opintorahansa laskee 250 euroon. Yleistä asumistukea hän saa 298.40 euroa samaiseen asuntoon asumistuen alennuksen jälkeen eli yhteensä 548.40 euroa eli jos ei nyt yksinasuvaa potkita niin ei juuri nostetakkaan.

          Otetaan sitten se puoliso mukaan 2000 euron bruttotuloilla. Tänä vuonna opiskelija saa sen 336.76 opintorahaa ja 160.00 euroa asumislisää ( pariskunnan asumismenot 400 euroa kuukaudessa ) eli yhteensä 496.76 euroa. Ensi vuonna opiskelija saa opintorahaa 250 euroa ja 0 euroa asumistukea eli tulot putoavat 246.76 euroa. Juu, ei kolahtanut tämä ihan surkeimpiin eläjiin mutta jos puoliso tarvitsee auton nuo tulonsa hankkiakseen kuten usein tarvitsee pääkaupunkiseudun ulkopuolella niin sitten kyllä jo lasketaan jokaikinen euro ja sentti.

  5. 5

    Mika Pajari sanoo

    Näistä hallituksen toimista ei kohta enää puutu muuta kuin vanha ylemmän luokan oikeus: kerjäläisen tai muun laitapuolen kulkijan saa tavattaessa tappaa ilman rangaistuksen uhkaa. Näin saadaan kansan moraali paranemaan.

  6. 6

    Tiina Kuikka sanoo

    Nyt tuhotaan tulevaisuutta rytinällä! Tällä hetkellä jo on joka viides nuorimiess syjäytynyt tai syrjäytymisuhan alla…eikä tämä auta! Mayday!!!

  7. 7

    Maarit Korhonen sanoo

    Osuva vertaus Sakulta Suomi-filmin yhteiskunnasta, siltähän tämä näyttää, kun pääministerinä on miljonääri, mitä muuta voi odottaa? Hänellä ei näytä olevan tunneälyä ymmärtää eri kansankerroksien elämää, saati ajatella kansakunnan parasta, miinuskorolla valtio saisi lainaa, emmekä ole olleet konkurssin partaalla missään vaiheessa, vaikka niin kovasti väitetään, kun pääomat omistavilla on kaikilla omat ”vakuutuskuorensa” ja rahavirrat ohjataan Caymansaarille, ei ihme, että tähän on tultu. Oikeudenmukaisesta ja tasa-arvoisesta yhteiskunnasta ei ole kuin sukanpohjat jäljellä, ylpeytemme, suomalainen Sisu, viedään loputtomaan leikkauskaivoon, inhimillisyydestä ei ole tietoakaan. Työttömät korvamerkitään ”ilmaistyövoimaksi” ja pakotetaan ties millaisiin surkuhupaisiin sirkustemppuihin ja naurettaviin haastatteluihin, jospa ne ei-työllistävät yrityksetkin hasstateltaisiin edes kerran, että missä mättää……..

  8. 8

    Markku T Koivisto sanoo

    Ollaan muka huolissaan nuorten syrjäytymisestä, mutta sitten vähennetään koulutuspaikkoja ja huononnetaan vähävaraisten opiskelijoiden taloudelista tilannetta. Tähän kun lisätään työttömien, pieneläkeläisten ja sairaiden kyykytys, niin voi vain ihmetellä, milloin kamelin selkä katkeaa?

  9. 9

    Erkki Posti sanoo

    Tähän asti rikkaiden perheiden vähälahjaiset perilliset ovat joutuneet suorittamaan tutkintoja ulkomailla ja maksamaan niistä selvällä rahalla. Nyt nämä pässinpäät pääsevät valitsemaan kotimaisten yliopistojen välillä. Innolla odotamme lukutaidottomien lääkäreiden ja laskutaidottomien ekonomien vyöryä. Laskutaidotonta pääministeriä jo kokeiltiin. Toivottavasti ei kokeilla ihan pian uudestaan.

  10. 11

    Pekka Forstadius sanoo

    Tämä taitaa olla näitä some-juttuja. Luotettava media kertoo näkyvästi, että Halla-aho haluaa takaisin Suomeen ja että Hankasalmella taksikuskit riitelevät keskenään eivätkä asiakkaiden kesken. Sen lisäksi kerrottiin, että on tulossa lisäbudjetti, jossa syrjäytymiseen investoidaan lisää. Tietänee verohelpotuksia suurituloisille.

  11. 12

    Pirkko Aura sanoo

    Kaikessa tàssà on sellainen ”olipa kerran” tuoksu. Mietin. Miksei kansalla ole enàà valtaa, ja rikkailla on, tààllà lànsimaisen sivistyksen kultamaissa, demokratian idyllisissà lehdoissa?
    Miksi on korkea tyòttòmyysaste, eikà kansa voi enàà rikastuttaa enempi kotimaansa Kroisoksia ostamalla jossain kiinassa tehtyà hòrhelòà, viidettà mikroa, tai kuudetta telkkaa, ja joka vuosi uutta kànnykkàà, tàtà tuiki vàlttàmàtòntà ja kaatopaikalle ennàtysajassa pààtyvàà saastetta, jonka ylpeinà omistajina voidaan vàlàyttàà ettà: ”tàssà ollaan niità winnreità?”
    Rikkaat ulvovat kuorossa: ME maksetaan KAIKKI ne verot joilla teidàn sohvat ostetaan ja te vaan makoilette! Ja hallitus tottelevaisesti vetelee sohvia kansalaisten laiskojen takamuksien alta, ja patistaa niità leipàjonoihin saamaan raitista ilmaa.
    Joskus entisaikoina kansa vastasi vielà topakasti:”Nyt on herrat vààràssà; ME tehdààn se tyò jolla herrat rikastuu, ja jos me pannaan kàdet ristiin, niin mikàs eteen? Herrat taipuivat, hieman, ja sopimuksia syntyi.
    Nyt herrat on vieneet sen tyòn niin kauas, ja niin kòyhien ja tietàmàttòmien tekijòiden kàsiin, etteivàt ne pukahdakaan mistààn oikeuksista, ja kotimaahan ei jàà kuin tyòttòmià.
    Samaan aikaan lànsimaiden velkataakka BRICS-maille kasvaa, mutta asiahan voidaan tulevaisuudessa ratkaista sodalla, jonne ne tyòttòmàt voidaan làhettàà, kun niillà ei nyt ole muutakaan tekemistà.
    Kysymys kuuluu: KUKA tàssà sadussa olikaan se ROISTO?

  12. 13

    Rosa Warski sanoo

    Opintotuen suhteen myös lainatakauksen määrä kasvaa, huolimatta siitä että nykyään tuskin kukaan opiskelija uskaltaa edes unelmoida jonkinlaisesta pitkästä työurasta. Pätkätyöt ja orjatyöt ovat ajan henki. Miten siis laina maksetaan takaisin ?

    Vastaavasti lainatakauksen määrän nosto tarkoittaa sitä, että suuria lääkemenoja omaavat opiskelijat joutuvat yhä syvemmälle velkakierteeseen. Toisin kuin aiemmin, lääkkeitä ei kateta toimeentulotuella. Lainaa on nostettava maksimimäärä, ennenkuin toimeentulotukea heruu senttiäkään.

    Seurauksena on myös matalapalkkaisten- sekä huonosti työllistävien tieteenhaarojen alasalo. Esimerkkinä humanistiset alat, joita on jo alasajettu vuosikymmenet. Tärkeän yleissivistyksen lasku ja katoaminen julkikeskustelusta ym. kulttuurista on vääjäämätön seuraus.

    Mieleen muistuu eräs lupaus, jonka hallitus vaalien alla teki: https://pbs.twimg.com/media/CcX4ROEW4AAfB5r.jpg

    Mitä syrjäytymisen ehkäisemiseen tulee, siihen löytyy kyllä keinot. 8.12. pidettiin eduskynnan kyselytunti, jossa Lauri Ihalainen kertoi kuningasajatuksensa. Sipilä innostui ehdotuksesta samantien. Kyselytunti löytyy täältä, alkaen kohdasta 24:04: http://areena.yle.fi/1-3068780

    Tämä keino on siis ”välittämisen kulttuurin” luomista ihmisten välille. Käytännössä se toteutuu niin, että kierretään ovelta ovelle ja kysellään ihmisiltä

    ”Mitä sinulle kuuluu ?”

  13. 14

    HTK sanoo

    Sipilän hallituksen koulutuspoliittinen ihanneyhteiskunta on 1800-luvun sääty-yhteiskunta. Koulutus- ja sosiaalipolitiikassa siirtymä on syvän taantumuksellinen. Nykykeskustajohtoinen hallitus tuhoaa tehokkaasti ja nopeasti maalaisliittolaisten Santeri Alkion ja Urho Kekkosen sivistysperinnön.

    Asenne on sama kuin erään 1800-luvun merkittävän valtiomiehen yliopiston yliopiston sijaiskansleri, kenraali Nordenstamin kreivi Armfeltille Pietariin lähettämässä kirjeessä vuonna 1849:
    ”Olisi hyvä asettaa mahdollisimman paljon esteitä huonomman luokan kohoamiselle virkamiehiksi tulemiselle.
    Pitäisi korottaa maksuja sekä kouluihin että yliopistoon pääsyssä, jotta ehkäistäisiin työtätekevän eli elättävän luokan siirtymiseen kuluttavaan luokkaan:”

    Toinen saman ajan johtavista virka- ja yliopistomiehistä, kreivi Mannerheim perusteli samanlaista kantaansa selittäen, että ”ylemmissä yhteiskuntaluokissa vallitsee syvempi siveellisyys, jonka sivistyneet vanhemmat ovat istuttaneet ja joka luo pätevyyden julkisiin toimiin.” Siksi hänen mielestä yliopistoista oli pidettävä kaukana ”kaikki talonpojat ja fennomaanit.”

    Tuntuuko tutulta?

  14. 15

    sanoo

    On erittäin harmi ja kummallista, että kun hallitus esitti ja eduskunta päätti pienituloisille opiskelijoille paremmasta ja oikeudenmukaisemmasta tukimallista, niin tässäkin blogissa keskitytään periaatteelliseen päätösten haukkumiseen kritisoimalla asumistuen pienentämistä paremmin pärjääviltä.

    Pienituloisten opiskelijoiden tulot nousevat ja heidät nostetaan vihdoin tasavertaisempaan asemaan muiden väestöryhmien kanssa. Opiskelijoiden siirtyminen yleiseen asumistukeen on uudistus, jota varsinkin opiskelijajärjestöt ovat pitkään toivoneet ja joka nostaa useimpien opiskelijoiden käteen jäävää rahamäärää rutkasti opintorahan leikkauksesta huolimatta. Hyvä muutos hukkuu uutisointiin ja populismiin tuen menettäjistä, jotka korkeamman tulotason ja puolison työssäkäynnin vuoksi eivät ole asumistukeen oikeutettuja. On ehdottomasti oikein, että tuki kohdistuu jatkossa sitä eniten tarvitseville. Perheellisille opiskelijoille esitetään lisäksi opintotuen huoltajakorotusta, jotta heidän asemansa muutoksessa turvataan.

    • 15.1

      Jouni Hämäläinen sanoo

      Joo, mun mielestä on myös kovin harmillista jos hyvät asiat jää huomaamatta ja kertomatta.
      Sanon kuitenkin että kun yksi käsi silittää ja kymmenen hutkii nyrkkiin puristettuna kasvoihin, se silitys ei kauheasti lohduta. Kun katsoo tämän hallituksen toimia, en voi muuta sanoa kuin että näiden parannusten rummuttaminen hallituspuolueiden toimesta on silkkaa epärehellisyyttä: asiat ovat kokonaisuuksia ja oman julkisuuskuvan kiillottaminen irtopisteitä keräilemällä muutamalla uudistuksella on pääasiassa vastenmielistä, kun samaan aikaan _järjestelmällisesti_ tuhotaan ihmisten tulevaisuutta ja sitä perustaa joka on tämän valtion elinehto.

  15. 16

    Anssi Keskiväli sanoo

    Ammatilliseen toisen asteen koulutukseen tullaan yhdistämään työvoimapoliittinen koulutus ennenkuin TE-toimistot ja ELY-keskukset lakkautetaan.
    Vaikka tällä hetkellä 50 000 opiskelijaa tulee menettämään asumistukensa, on erillinen opiskelijan asumislisän poistuminen hyvä asia siinä mielessä että, verrattuna yleisen asumislisän suuruuteen ja määräytymiseen, se on aivan naurettavan pieni. Pärjätäkseen vuokranmaksussa on opiskelijan ollut muutenkin pakko hakea opintolainaa sekä toimeentulotukea riippumatta siitä onko oikeutta saada opintolainaan edes valtion takausta.

    Nyt kun kaikki ajetaan yleisen asumistuen piiriin, on suurimpia kärsijöitä eläkeläiset, ei opiskelijat. Mutta kun taas katsotaan tilannetta kaikkien leikkausten osalta, pahiten kärsivät köyhät. Tämän ruokakunnan asumistuki laski muutaman kymmenen euroa kun yleiseen asumistukeen tehtiin viimeksi muutoksia, mutta saatuani karenssia vuosi sitten ja pudottuani työmarkkinatuen piiristä toimeentulotukiasiakkaaksi nousi asumistuen määrä melkein 500€:een. Jos minulla tai puolisollani ei olisi oikeutta opiskella työmarkkinatuella, olisi esimerkiksi puolisoni saanut työmarkkinatuen ja ylläpitokorvauksen sijaan 250€ opintotukea, pudottaen tulotasoa 273€. Yleisen asumislisän piiristä putoaminen olisi pudottanut asumistuen määrää sen 280€.

    Opiskelijan asumislisään vaikuttavat aika monet asiat, kuten esimerkiksi se, onko lapsia. Samalla on mahdollista saada vain yhtä asumislisää, jonka määrään puolison tulot eivät vaikuta. Yleisen asumislisän suuruuteen vaikuttaa sitten koko ruokakunnan yhteenlasketut tulot, jolloin tämä tarkoittaa sitä, että kyllä ne kaikkein köyhimmät EDELLEEN saavat opiskella toisen asteen tutkintoja.
    Kyllä, 50 000 opiskelijaa jäävät paitsi opiskelijan asumislisää vuoden alussa, mutta syyt sihen evät ole yksinkertaiset. Yleinen asumislisä on kuitenkin aina ollut isompi kuin historiaan häviävä opiskelijan asumislisä eikä sen hakeminen ja saaminen ole koskaan ollut ylitsepääsemättömän vaikeaa, vaan päinvastoin siitä on tehty yksinkertaisempaa ja helpompaa, jopa tasapuolisempaa vaikka se edellinen uudistus haukkasikin allekirjoittaneen ruokakunnalta muutaman kympin.

    Tosiasia on myös se, että tukien indeksejä jäädytetään ja joitakin jopa leikataan samalla kun asumisen ja elämisen kuluja kasvatetaan lähes vuosittain. Opiskelijoiden asumislisän poistumisen vaikutus on hetkellinen. Laajempi luokkaerojen kasvattaminen orjatyöluokan luomisella taas on pysyvää, mutta se luodaan rankaisemalla omaehtoiseen opiskeluun menijöitä antamalla vain kyykyttämällä kursseille ja opintoihin pakotetuille se ylläpitokorvaus. Omatoimisuudesta tullaan siis käytännössä rankaisemaan.

    Eli: opiskelijan asumislisän määräytymiseen vaikuttaa useampi seikka kuin yleiseen ja yleinen asumislisä on huomattavasti suurempi kuin poistuva opiskelijan asumislisä.

    • 16.1

      Anssi Keskiväli sanoo

      Edellisestä unohtui tosiaan se ammatillisen toisen asteen opiskelun reformi kun työkkärin työllistämiskurssit poistuvat. Ammattioppilaitosten rahoitusta leikataan jolloin koulutustarjonta ja opetuksen taso laskevat, jolloin kyse on huomattavasti merkittävämmästä muutoksesta kuin 50 000:nen opiskelijan tukien hetkellinen notkahdus korkeintaan 200€:lla kuukaudessa.

      Lisätään tähän semmoinen lisäskenaario, että jatkossa AMK-opiskeluun lisätään tutkintomaksu joka on mahdollista maksaa vain osittain lainarahalla, niin sitten ollaan Sakun maalaileman kapitalistiutopiansosialistidystopian ja Suomi Filmin ytimessä.

  16. 17

    Jussi Parviainen sanoo

    Sitten kun päätetään, että asioille ei tehdä mitään, perustetaan komitea tahi työryhmä!

  17. 18

    jeppe sanoo

    Minkäs teet kun vasemmistopuolueille työläisten asioita tärkeämpää on miettiä miten saadaan työläisten loputkin rahat lapioitua ulkomaille tai mahdollisimman paljon uutta halpatyövoimaa ja työtöntä maahan kilpailemaan näistä tekemättömistä töistä.

    Ainoaksi vaihtoehdoksi jää äänestää kansallisia oikeistopuolueita, ja toivoa, että muutama roponen jäisi omistavan luokankin alapuolelle.

    Sama tuntuu pätevän näihin Uuninpankopojan kirjoituksiin, ainakin siltä osin kuin ne somessa kiertävät. Pitää kirjoittajankin ymmärtää, että nyt sitä niitetään mitä on kylvetty. Hienoa kuitenkin kun välillä löytyi vasemmiston puoleltakin kirjoitus joka ei keskity tavallisen suomalaisen haukkumiseen.

    • 18.1

      Saku Timonen sanoo

      Äänestähän tosiaankin populistista oikeistopuoluetta, niin saat mitä tilaat. Esimakua on jo saatu persujen toiminnasta hallituksessa.

      • 18.1.1

        Johannes Aaltonen sanoo

        Kyllä tuota demareiden ja vasemmistoliiton ”vastuunkantoa” ja ”köyhän asialla oloakin” on maisteltu ihan riittämiin.
        Urpilainen on tähän mennessä leikannut eniten lapsilisiä vaikka lupasi ettei niihin kosketa.

        Tuntuu siltä että menossa on kilpailu/näytelmä: ”Kuka eniten saa heikoimmilta leikattua hallitus-vuorollaan, ja kenen kantti kestää siitä sitten eniten oppositio-vuorossaan jeesustella”.

        • 18.1.1.1

          Jyrki sanoo

          On totta varmasti lopulta, että loppujen lopulta. Olit vasemmistossa, oikeistossa tai jotain siltä väliltä. Niin tärkeintä on pitää piiri pieni pyörimässä ja luodaan kuvaa, että vaaleilla voisit vaikuttaa asioihin. Ja sehän onnistuu kuvailemallasi tavalla:


          Tuntuu siltä että menossa on kilpailu/näytelmä: ”Kuka eniten saa heikoimmilta leikattua hallitus-vuorollaan, ja kenen kantti kestää siitä sitten eniten oppositio-vuorossaan jeesustella”.

          Eikä tuo ole minusta tunne vaan kylmä julma totuus. Vuoron perään ollaan jompaa kumpaa hallitus tai oppositio. Ja aivan varmasti kirjoittamaton ja sanaton sopimus on varmistaa, että vastapuoli saa aina loistaa. Tai oikeastaan vallan luonnonlaki.

          Jolloin vallanpyörän kiepsahtaessa 180 astetta vuoro loistamisesta siirtyy taas toiselle vallanosapuolelle. Ja kansa on tyytyväinen saadessaan sirkushuvinsa nauraessa kun ei nälkäkään tunnu niin pahalta.

          Ja näin voidaan 9e/pvä orjatyötäkin vain lisätä ja lisätä samalla kun leikataan opiskelusta. Ja lopulta mitä sillä opiskelulla, ei kehitysmaa tarvitse koulutusta eikä mitään muutakaan paitsi kurjuutta toisille ja harvoille ja valituille taas loistoa ja kunniaa.

  18. 19

    Raiko Karvonen sanoo

    On tämä Suomi todella takapajula.
    Ihmetyttää, miten koulutukseen kohdistuneet leikkaukset parantavat koulutuksen laatua. Kun kuuntelee mediaa, niin meillä ei ole varaa enää juuri mihinkään, vaikka Suomi on rikkaampi kuin koskaan.
    Ennen oli sentään varaa vähimmäistoimeentuloturvaan, koulutukseen ja terveydenhuoltoon, mutta nyt niihin ei ole mukaa varaa. Uskokoon ken tahtoo. Valtion on lisättävä tuloja eikä koko ajan leikattava ihmisten peruspalveluista.

    Toivon, että ihmiset huomaavat tulevissa vaaleissa myös sen, että todella on paljon väliä sillä, ketä valtaan todella äänestetään.

  19. 20

    AikaMies sanoo

    Toistettuna ja tiivistettynä:
    Jutun pääpointti ei kuitenkaan ollut asumistuki, vaan opintotuen ja ammatillisen koulutuksen leikkaukset sekä yleinen yhteiskunnallinen kehitys.

    Meinaan jotta ihan sama mikä on opintoraha/tuki jne, jollei ole opiskelupaikkaa.

    • 20.1

      Mirja Pekkonen sanoo

      Aivan oikein. Pääpointti on juuri tämä.

      Jos nyt kuitenkin vielä sitä pilkkua nusaseisi, niin yksi sellainen on tuo opintolainan maksimimäärän korotus 600 euroon. Sillä varmistetaan ilman kesätyöpaikkaa jääneen köyhän opiskelijan nälkäkuolema kesällä vaikka nyt sitä asumistukea jatkossa saa ( jos saa ) kesälläkin. Jos et ole nostanut koko lainasummaa elääksesi niin ei sinun pidä toimeentulotukeakaan saaman eikös se jotenkin näin mene.

      Se on iso raha 30 000 takaisin maksettavaksi 690 euron työmarkkinatuesta jos ei se työpaikka opintojen jälkeen olekkaan odottamassa. Ja jos sattuivat ne opinnot venymään ilman hyväksyttävää syytä. Hyväksyttävä syy ei ole esimerkiksi se, että makaa sairaalassa henkitoreissaan juuri sen yhden, kerran vuodessa järjestettävän, pakollisen kurssin ajan.

  20. 21

    töytön sanoo

    Mielenkiinnolla odotellen Suomi-Finlandin 100-vuotis synttärivuotta. Todennäköisesti median sensuuri kasvaa entisestään. Tietyistä asioista ei kirjoitella/tehdä juttuja, toisista sitäkin enemmän ja entistäkin syyllistävämpään sävyyn.

  21. 22

    Ismo Liukko sanoo

    Tasapainoisen kirjoittamisen tähden: suurimmalla osalla opiskelijoista asumisen tuet nousevat. Tämä on merkittävä uudistus opiskelijoiden eduksi. Heidät asetetaan vihdoin samaan asemaan muiden kansalaisten kanssa. Joillakin, lähinnä pariutuneilla opiskelijoilla, joiden puolison tulot ovat riittävät tuki alenee, kun asumistuessa huomioidaan ruokakunnan tulot. Olisi aika erikoista, jos näillä asumislisä olisi edelleen henkilökohtainen ja enemmistöllä uudistuksesta hyötyvillä ruokakuntakohtainen. Joko opiskelu on peruste asettaa pääosa opiskelijoista huonompaan asemaan kuin muut ihmiset tai sitten ei. Minusta tuskin on perustetta nähdä opiskelua syyksi asettaa asumisen tuissa opiskelijat eriarvoiseen asemaan muiden ihmisten kanssa.

    • 22.1

      Mirja Pekkonen sanoo

      Itse asiassa pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvien yksinäistenkään opiskelijoiden asumistuki ei kovin paljon nouse uudistuksen jälkeen, koska yleinen asumistuki laskee ensi vuoden alusta jotta uudistus saataisiin maksetuksi. Kun otetaan huomioon opintorahan huomattava leikkaus tuen kokonaismäärä ei juurikaan nouse, saattaa pahimmassa tapauksessa jopa laskea.

      Lainan enimmäismäärään tulee toki huomattava korotus. Se ei paljonkaan lohduta, koska yksikään tervejärkinen nuori ei nyky-yhteiskunnassa ota lainaa elinkustannuksiaan peittämään.

  22. 23

    Sauli Närhi sanoo

    ” Eilisen tärkein uutinen oli pelkästään Suomen Pankin ilmoitukseen perustuva hehkutus laman taittumisella eli käytännössä hallituksen leikkausten ylistäminen.”
    Mutta, ettei meno nyt aivan käsistä karkaisi, tulivat tämän saman pankin herrat tänään ulos holveistaan kertomaan, kuinka Suomi on velkaantunut. Ja yllätys, yllätys, tämä oli jälleen iso uutinen. Näin pidetään tunnelmaa yllä leikkauskurssi vakaana.

  23. 24

    Mauri Pulkkinen sanoo

    Kun on sippi, on joko rahaton tai väsynyt. Koska tänä päivänä ei jakseta lukea, pitää asiat tiivistää samaan tapaan kuin ennen vuorineuvoksille jonkun asian esittely.

    Suomea kutsuttiin aikoinaan Kekkosslovakiaksi, mikä sinänsä oli tarkoitettu pilkaksi, vaikka se osittain piti paikkansa rajusti karrikoiden.

    Hallituksen toimien trendi ja tarmokkaat pyrkimykset köyhien olojen kurjistamiseen entisestään persut välillä pahimpina piiskureina johtavat mielessäni kutsumaan tätä maata Sippiläksi

  24. 25

    Pertti I. Ikonen sanoo

    ”Paremman väen jälkikasvu menee yliopistoon ja tulee kesäksi kotipuoleen ylioppilaslakki päässä. ”

    Mutta rengit vastapuolena kotipuolessa saattavat kuitenkin sipaista paskaa ylioppilasmiesten hevosen satulan pintaan, että ruskeaperseiset sitten kylillä näkyvät ja erottuvat.

  25. 26

    Juha Ylä-Lahti sanoo

    Nyt kun olemme siirtymässä kohti ”itämaista” oligarkiaa ja samalla palaamassa sääty-yhteiskuntaan, täytyy vain toivoa että vuoden 1918 tapahtumat eivät saa jatko-osaa. Sellainen muodossa tai toisessa ei olisi hyväksi kenellekään.

    Työttömyys lisääntyy ja verokertymä pienenee pienenemistään, kun veroja eivät maksa orjatyössä olevat eivätkä verosuunnittelua harjoittavat yritykset ja erityisen varakkaat. Työttömien ja matujen syytä kaikki. Näille sitten on hyvä toisella kädellä antaa almuja, toisella lyödä. Halla-Ahokin palaa Suomeen pelastamaan sen. Suomi-laivan liitokset natisevat pahasti. Koko ajan uusia leikkauksia, sanktoita ja toiminnan tehostamista perustellaan sillä, että huonosti menee ja fyffet on loppu. Kierre on valmis. Ihmekös tuo. Kauankohan tällainen voi jatkua? Surettaa koko tilanne.

    Tietysti tässä tilanteessa saaliinjako vetää puoleensa oligarkkeja, niitä joilla on mahdollisuus, kuin sonta kärpäsiä. Kun laiva uppoaa, pitää ottaa se mikä on mukaan otettavissa.

    Hyvä kuitenkin että formulat kiertävät ja mediassa on sirkushuveja, ja että syrjäytymisestä ollaan huolissaan ylimmällä tasolla.

    Ehkä minä vain liioittelen?

    • 26.1

      Jyrki sanoo


      Nyt kun olemme siirtymässä kohti ”itämaista” oligarkiaa ja samalla palaamassa sääty-yhteiskuntaan, täytyy vain toivoa että vuoden 1918 tapahtumat eivät saa jatko-osaa. Sellainen muodossa tai toisessa ei olisi hyväksi kenellekään.

      Ehkä 1918 vuoden tapahtumat ei saa jatko-osaa. Koska nyt ollaan huomattu, että sotaa vähempiosaisia kohtaan voidaan käydä muillakin aseilla. Ja mikä parasta. Näitä aseita ei saa käyttöön vähempiosaiset ei ainakaan helpolla. Ja näillä aseilla voidaan jauhaa verettömästi kaikki heikko-osaiset pois kuleksimasta ja pilaamasta maailmaa. Aikaa se vie mutta se onnistuu tavalla tai toisella.

      Vai mitä luulette, moniko suomalainen lukee tätä Sakun blogia? Tai mitään muutakaan blogia, mikä puhuu samoista asioista tai vierestä? Kyllä se on aika pieni sakki ja siihen sakkiin ei halua kuulua parempiosaiset.

      Juuri ne, jotka uskoo, että totuus on siinä että kyllä töitä löytyy kaikille sanotaanhan niin valtamediassakin, jonne juttunsa saa näkyviin kyllä jos on se parempiosainen muodolla tai toisella. Voi satuilla lähes mitä vaan ja mistä vaan ja jos ei saa fiksun mainetta, niin pellen mainekin on hyvä kakkonen, kunhan ei ole se kenenkä jutuilla ei ole mitään väliä eikä ne kiinnosta ketään.

      Mutta sitten tuleekin se kierous, mitä ei parempiosaiset ymmärrä. Sen löytyvän mainostetun työn pitäisi olla PALKKAtyötä. Pidetään siis hienona, että kaikki pääsee ainakin 9e/pvä orjatöihin, mutta ei saa palkkaa. Ja ehkä joku päivä sekin on jo 0e/pvä työtä.

      Sille tielle on nyt astuttu. Mutta ketään ei kiinnosta paitsi heikompiosaisia jos niitäkään ja moni niistäkään ei enää jaksa välittää. Se on tuhontie, koska on sanottu, että ketju tasan niin vahva kuin sen heikoinlenkki. Ja lenkki tulee pettämään.

  26. 27

    Jari Kähkönen sanoo

    Hyvinvointivaltiokin on yhä luokkayhteiskunta. Vaikka useammalla onkin paremmin ja mahdollisuudet enempään kuin sitä ilman. Onko siitä kiittäminen, että sentään nykyään yhteiskunta ei suoraan kriminalisoi, haavoita ja poissulje heikompiaan? Kaiketi ajatuskin on kokolailla käsittämätön. Vähän niinkuin se 1970-luvun mustavalkofilmi vankilasta, jota harva on katsonut. Sen alkusysäyksessähän kyseisen kivitalon pampun ei tarvitse edes itse avata aamulla sellien ovissa lukon lisäksi olevia mekaanisia telkiä, koska ne hoitaa juhlallisesti hakaspojaksi kutsuttu vanki. Sama paikoin lähes ylivoimaiseksi nouseva vieraudentunne tulee vaivaamaan ylempää oppia tavoittelevaa rahvaanlapsia, sillä niin se vain on, kunnes juuret unohtuvat ja luokka muuttuu.

    Vasta sivistysvaltiossa, joka Suomi ei koskaan ollutkaan, asiat saattaisivat olla toisin. Täkäläinen hyvinvointivaltio oli ylipäätään vain tiettyihin poikkeuksellisiin oloihin syntynyt poliittinen kompromissi, joten hölmö on se joka hätkähtää herrojen ja kaltaistensa denialismia tai köyhällistön ja kurjalliston silkkaa ihmisvihaa. Se on aivan yhtä totta kuin tuon kompromissin määräaikainen kestävyys, josta on hallituksittain parhaansa mukaan irtisanouduttu jo vuosikymmeniä. Onneksi valta on leimallisesti määräaikaista, sitä voidaan käyttää vain vähin erin kerrallaan eikä käyttöpaikkakaan elä ulkotodellisessa liikkumattomassa tilassa. Tämän on niinkuin popperilaisuuden teesi, että luokkakantaisuus on roskapuhetta. Luokkaansa on vaikea vaihtaa, koska yhteiskunta ei suosi pystysuoraa liikkuvuutta, mutta mikäli näin on kuitenkin käydäkseen niin työläisestä tulee silti tyly herra.

    Nyt on tehty luokkien välisen staattisuuden säilyttämiseksi näin kuten Sakari bloggaa, mutta hän laiminlyö huomioida koulutuksen luokkaluonteen yleensäkin. Mitä siitä, jos koulutustarjonnasta ei leikattaisi, opintorahalla pärjäisi ja kohta oleva yleinen asumistuki riittäisi, kun jo niiden olemassaolon tarve kertoo riittävän rumasti yhteiskunnastamme? No, varmasti leikataan eikä saletisti pärjää tai riitä, mutta siltikin. Koulutuksen luokkaluonteesta, jossa kaikilla kuviteltavissa olevilla koulutus- ja asuntopoliittisilla sekä opintososiaalisilla etuuksilla on pohjimmiltaan aina pelkkä tutin tai lepyttelynamujen virka. Kuitenkin tiivistetysti popperilaisuus opettaa, ettei pidä tavoitella täydellistä ihanneyhteiskuntaa vallankumouksen jälkeen sadan vuoden päähän, vaan että asiat tulee järjestää niin enin osa meistä on turvassa sekä hyvinvoipia. Että tässä ja nyt on niin hyvin, että tässä ja nyt pystyy olemaan.

    En minä muuten paasaisi, mutta kun tuli katseltua ruåttalaisten ent. Allianssin muinaisen valtiovarainministeri Anders Borgin(m) haastattelu televisiosta päivä-pari sitten. Ne kävivät penteleen työlinjoineen oikeasti aika lähellä Ruotsin työmarkkinamallin perusteiden murtamista kylmästi sivuuttamalla ammattiliitot. Borg halusi, mutta Reinfeldt ei antanut ätäkkikomentoa. Tuo chicagonviulun soittaminen, joka voi tarkoittaa niin päinammuttua konepistoolisarjaa kuin monetaristista rikkaiden rikastumis- sekä saallistusoikeuden ylistystäkin, kulkee siis yhä maailmassa uusia hölmöjä villiten. Vaikka johan nyt jokainen, kellä on vähänkään älliä, käsitti että mihin tuo johtaa jo 1980-luvulla reaganomiikan ja thatcherismin perusteella. Tietämättömänä ja tyhjänpäiväisyyksiin keskittyvänä voidaa koko kansaa viedä. Pahasti.

    Sitten anekdoottiosastoon. Sitähän se luokkatietoisuuden puutetta on aitojen työväenluokan poikien osalta ja keskiluokanpudokkaaan häpeäntunteen jatko, kun lakon aattona tullaan selittämään naama vakavana, että l-sana on väärin koskei se ensisijassa edistä yritysten ja asiakkaiden vaan työläisten omaa etua. Ja tämä oman edun edistäminenkö on sitten niinku jotenkin vääri, vai? Häh? Tai että maan ehdottomassa totuudenkertojassa eli radion lähetysikkunan chatissa messutaan anonyymien kesken, että julkinen terveydenhuolto on väärin koska eihän sitä nyt voi omasta terveydestään vastuuta toiselle antaa. Häh!? Hitonkos tekemistä sillä, että pääsee terveydenhuoltopalveluiden piiriin, on sen kanssa että on sen kanssa että niiden käyttämisen välillä tulee itsekin hoitaa omaa terveyttään.

    Toimimattomien instituutioiden ja puuttuvan liberaalin hengen vallitessa juuri ne kaikkein pahimmat kriminalisoinnit, haavoittamiset ja poissulkemiset juuri tapahtuvatkin. Siksi IHMISEN ei parane olla tietämätön eikä antaa huomionsa kiinnittyä jonninjoutavuuksiin. Merkityksensä se on koulutuksellakin, mutta nainen joka omanarvontuntonsa sen varaan kiinnittää ja opettaa itseensä nähden alisteisia tekemään samoin, on kyllä aika eksyksissä. Oikeasti luokkayhteiskunnan epäyhdenvertaisuus ja epäoikeudenmukaisuus on aika laaja sekä vaikea juttu, jos yhdelle hallintatarkoituksessa harjoitetulle ärsyttämisen ja siitä seuraavan vihan muodolle ylhäältäpäin irvisteleekin, ei se siihen lopu. Nauru ja pieru sille, joka luulee itseänsä koskemattomaksi kuin Gorkin romaanihahmoa. Yhden koskematon on näet toisen dalit.

  27. 28

    Rintsu sanoo

    Tuo 190 miljoonan koulutusleikkaus on käsittämätön.
    Etenkin kun se tehdään juustohöyläperiaatteella. Kyllä leikata voi jos se tehdään karsimalla turhaa koulutusta joka ei johda työllistymiseen. TE- toimistojen tyhjänpäiväiskursseista voisi aloittaa.

    Opintotukileikkauskin on käsittämätön. Opintotukeahan maksetaan sillä perusteella, että olet opiskelija joten tuo on ihan suoraan opiskelijan kukkarosta pois.

    Ei pidä luulla, että se jotenkin kompensoituu asumistukiuudistuksella. Asumistukeahan ei kuulukaan maksaa sillä perusteella oletko opiskelija/eläkeläinen/vasenkätinen vaan sen perusteella riittääkö talouden tulot asumiseen. Siinä mielessä tuo uudistus on tervetullut. Mutta ne rahat eivät jää opiskelijalle vaan menevät vuokranantajan taskuun.

    Mutta opintotukileikkauksen yhteydessä toteutettuna tuo on suora tulonsiirto opiskelijoiden kukkaroista vuokranantajien lompakoihin.

    • 28.1

      töytön sanoo

      Pilipalikursseista ei luovuta kirveelläkään, päin vastoin näköjään. Työttömyydellä bisnestäminen eikun lisääntyköön vaan! Idioottimaista touhua leikata koulutuksesta, helevetin likinäköstä porukkaa, ei auta ees -12 lasit näille pelleille.

      Ja taas A-Studiossa ralli meni..

      • 28.1.1

        töytön sanoo

        Ois oikeesti kiva tietää mikä summa menee näihin työvoimakoulutuksiin vuosittain työllistämisvaikutuksineen…

  28. 29

    sanoo

    Tiedoksi nyt taas teille kaikille yhteisesti:
    Näillä hallituksen toimilla ei kukaan syrjäydy!
    Hallituksen toimilla mahdollistetaan eliitin lasten tulevaisuus ja
    köyhien kakarat SYRJÄYTETÄÄN, ssiis kukaan EI syrjäydy.
    Syrjäytyminen on ihan vapaaehtoista ja omatoimista toimintaa.
    Tunnetuin syrjäytynyt Suomi nimisessä valtiossa on edelleen
    PENTTI LINKOLA, hän ihan itse vapaaehtoisesti lähti yhteiskunnan
    ulkopuolelle eli syrjäytyi Vanajavedelle kalastelemaan ja kävelemään
    harvenevassa ikimetsässä!

  29. 30

    Heli Heikkinen sanoo

    Sitten vielä tämä: http://yle.fi/uutiset/3-9352987

    ”Lahjakkaille uusi OPS (opetussuunnitelma) toimii”, opettaja Kymenlaaksosta sanoo Yle Uutisten kyselyssä.

    ”Heikot tipahtavat kyydistä entistä helpommin”, opettaja Pohjois-Pohjanmaalta arvioi.