Mitä tälle maalle on tehty?

Mikä on se maa, jossa pääministeri saa päättää valtion omaisuuden myynnistä saatavien miljardien käytöstä eduskunnalta kysymättä? Mikä on se maa, jota muut maat joutuvat ojentamaan sen rikkoessa kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksia?

Ei, se ei ole Turkki, Puola eikä Unkari, vaan kyllä se on Suomi. Edes oppositio ei tajunnut, että pääministerille siirrettiin miljardien edestä valtion rahojen käyttöoikeutta eduskunnan budjettivallan ulottumattomiin. Asiasta kertoo Kauppalehti.

Jatkossa valtion yritysten myynnistä saatavat tulot ja osa osinkotuloista siirretään uudelle valtion kehitysyhtiölle. Tämä Vake Oy toimii kokonaan eduskunnan budjettivallan ulkopuolella ja määräysvaltaa käyttävät pääministeri ja valtioneuvosto. Valtio siis myy omaisuuttaan, mutta myynnistä saatujen miljardien käytöstä ei päätä eduskunta, vaan hallitus ja käytännössä omistajaohjausministeri eli pääministeri Juha Sipilä. Hallitus kokonaisuudessaan päättää tuloutetaanko voitoista euroakaan takaisin budjettiin.

Näin tehtiin vallankaappaus, jolla pääministerille luotiin ikioma miljardibudjetti käytettäväksi hallituksen kärkihankkeisiin. Ne sitten voivat olla mitä tahansa, kuten viime aikoina on nähty.

Eilen uutisoitiin, että Irak ei hyväksy Suomen toteuttamaa kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden pakkopalautusta. Irakin mukaan Suomen toiminta on vastoin kansainvälistä oikeutta, eikä Irak suostu ottamaan Suomesta pakkokäännytettyjä kansalaisiaan takaisin.

Ministerit Paula Risikko ja Timo Soini jumiutuivat jankuttamaan, että laittomasti maassa olevat eivät voi olla maassa, vaan heidät on poistettava. Kumpikaan ei kertonut minne poistetaan sellaiset henkilöt, joita heidän kotimaansa ei suostu ottamaan vastaan. He eivät kerro, koska eivät tiedä. Kukaan ei tiedä, sillä vastausta ei ole olemassakaan.

Hallitus on törmännyt itse aiheuttamaansa ongelmaan. Hallitus painosti muuttamaan muutamien maiden turvallisuusarviointia ja sen seurauksena Migri on tehtaillut kielteisiä turvapaikkapäätöksiä. Kielteisen päätöksen saaneista osa ei uskalla palata eikä heidän kotimaansa edes ota heitä vastaan.

Suomi tekee hallituksen linjauksella näistä ihmisistä paperittomia ja sulkee heidät kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle. Varmuuden vuoksi neljän ministerin työryhmä määräsi heihin sovellettavasta ihmisjahtiin verrattavasta erityiskohtelusta. Ministerityöryhmän linjauksiin ei kaikilta osin ole lansäädännöllisiä valtuuksia, joten entisistä virheistään viisastuneena hallitus kokeilee uutta virhettä. Se muuttaa ohjeistuksella viranomaiskäytäntöjä ja laatii muuttuneen käytännön pohjalta lakiesitykset jälkikäteen.

Suomen tilasta kertoo paljon se, että kaikista maista juuri Irak joutuu ojentamaan meitä ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden vastaisesta toiminnasta – ja on vieläpä oikeassa. Hallituksemme ei kuitenkaan hätkähdä tästäkään, sillä eihän se ole piitannut omasta perustuslaistammekaan muuten kuin pakon edessä.

Ja nyt sitäkin pakkoa on ruvettu kiertämään ottamalla eduskunnalta budjettivaltaa pois ja antamalla pääministerille ikioma miljardibudjetti.

Joskus on vaikea uskoa mitä tälle maalle on tehty parissa vuodessa. Meistä on kovaa vauhtia tulossa tunkkainen ja sisäänlämpiävä oligarkia.