Hyväntekijät

Työttömien kyykytys saa luvan loppua. Pakottamalla, kuulustelemalla ja potkimalla ei synny yhtäkään työpaikkaa enempää.

Tiedän tasan tarkkaan, mikä yrityksen saa palkkaamaan lisätyöntekijöitä: se, että palkan, työajat ja muut ehdot saa vapaasti sopia työntekijän kanssa hänen kykyjensä ja halujensa mukaan liittojen puuttumatta siihen mitenkään. Kaikki muu on haitallista näpertelyä.

Näin julisti lahtelainen yrittäjä ja Lahden kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Francis McCarron blogissaan viime syyskuussa.

– Onhan tämä nyt aivan sikamaista. Tässä ei ole kyseessä minkäänlainen orjatyön teettäminen tai ilmaisen työvoiman etsiminen. Olemme tarjonneet työttömille nuorille työkokeilujaksoja, joissa he ovat päässeet tutustumaan yritykseemme ja työelämään. Tämä ei ole palkkatyötä, vaan yhteiskunnan työttömille tarjoama työllistymispalvelu.

Näin valittaa sama mies päätymistään Facebookin Orjafirmat-sivustolle. Hän näyttää noudattaneen omaa julistustaan ja tarjonneen työntekijöille työtä heidän kykyjään ja halujaan vastaavalla palkalla eli palkattomana työkokeiluna.

Syyskuun blogissaan McCarron pitää ay-liikettä pahimpana työllistämisen jarruna. Katsotaanpa, miten liitot nyt hankaloittivat työllistämistä.

Työtön työnhakija sai TE-toimistosta määräyksen hakea yrityksessä avoinna olevaa työpaikkaa työttömyysetuuden menettämisen uhalla. Tällainen ukaasi on se työtarjoukseksi naamioitu uhkaus, joita TE-toimistot yleensä lähettävät ja joiden lähettämistä lisätään koko ajan.

orja 1

Kirjeessä ei puhuta mitään palkattomasta työkokeilusta. Ei tosin puhuta mitään palkastakaan, joten työnhakijan on arvailtava mistä mahtaa olla kysymys. Se selvisi kysymällä työnantajalta. Samalla selvisi kahden ensimmäisen kuukauden palkattomuuden lisäksi myös se, että viikonloppupainotteinen työ sisältää matkustamista ja majoittumista hotelleissa.

orja 2

Kun työnhakija ihmetteli asiaa TE-toimistolle, niin siellä arveltiin mahdollisesti tapahtuneen jonkin virheen.

orja 3

Kuvat: Facebook/Orjafirmat

Missäs välissä paha ay-liike pääsi sotkemaaan tämän rekrytoinnin?

Ei missään. Yrittäjä toimi ihan oman julistuksensa mukaisesti ja tarjosi täysin vapaata työsopimusta työn sisällön, työaikojen ja palkkauksen suhteen. Hän ei näe toiminnassaan mitään väärää, vaan pitää itseään hyväntekijänä, joka tarjoaa nuorille mahdollisuuden tehdä työtä. Palkkaa hän ei maksa, mutta hän pitääkin itseään myös yhteiskunnan tarjoamana työllistymispalveluna. Saahan työkokeilun ajalta korotettua työmarkkinatukea, kuten yrittäjä Verkkouutisten blogissaan selittää.

Lain mukaan työkokeilusta sovitaan TE-toimiston, yrittäjän ja työnhakijan kesken, kuten McCarron ihan oikein kertoo. Tällä kertaa virhe näyttäisi näiden tietojen valossa olevan TE-toimiston, joka ei työtarjouksessaan maininnut palkattomasta työkokeilusta mitään.

McCarronia on turha syyllistää tapahtuneesta. Hän toimi oman ajatusmaailmansa mukaisesti, ja sitä ajatusmaailmaa tukee koko nykyinen työllistämispolitiikka. Työ on itseisarvo ja sen tarjoaja on yhteiskunnallinen hyväntekijä, vaikka palkasta ei edes puhuta. Yhteiskunta maksaa työttömyysetuutta, jonka eteen pitää tehdä töitä.

Olen jo vuosia sanonut, että palkkatyö vähenee koko ajan. Kenenkään ei kannata palkata työntekijää edes koeajaksi, koska työkokeilijoita saa ilmaiseksi. Parhaat voi sitten palkata yhteiskunnan maksamalla palkkatuella ja loput heitetään ulos. Uusia palkattomia on oven takana jonossa.

Palkkaa vaativa ay-liike on haitallinen näpertelijä ja palkattoman työn kritisoijat sikamaisia. Ikävä kyllä yhteiskunta ei ole kehittynyt niin pitkälle, että työttömälle tarjottu mahdollisuus tehdä palkatonta työtä kävisi maksuvälineeksi kaupan kassalla.

Kommentit
  1. 1

    Raimo Korhonen sanoo

    ”Rehelliset” yrittäjät edellyttävät, että valtio maksaa työntekijöiden palkat. Seuraava vaatimus on sitten, että yrittäjän vero valtion maksettavaksi.

    • 1.1

      joonas mustonen sanoo

      Ei ole yrittäjän vika jos toimii niinkuin lait ja säännökset sanovat. Koko tällainen kuntouttava työtoiminta jne. on puhtaasti turhaa narulla työntämistä ja aiheuttaa juritällaisia väärinkäyttötilanteita. Systeemi on suunniteltu huonosti, jos ”väärinkäyttö” on laillista.

      Työnantaja palkkaa aina työntekijän, jos palkka, riski ja muut kulut on pienempi kuin työntekijän tuottaman työn arvo. Jos työtehtävään on kaksi yhtä hyvää hakijaa, niin jokainen järkevä ihminen valitsee halvemman. Jos tarjolla on ilmainen työntekijä ja työ on sellaista että sen oppii kuka tahansa nopeasti, niin näkeehän sen kaikki, että työnantaja palkkaa mieluummin ilmaisen. Tällainen palkkatuki vääristää kilpailua työpaikoista.

      No minkä takia tällainen palkkatukijärjestelmä on sitten luotu? Se on luotu, koska on olemassa iuhmisiä, jotka eivät työllistyisi TES-palkalla. Palkkatuen tarkoituksena on laskea työn kustannus tasolle jossa kannattaa palkata, niin että työntekijä kuitenkin saa TES-mukaisen palkan. Eli siis suomeksi sanottuna, valtio maksaa erotuksen, jos työntekijä on haettuun työtehtävään muuten liian ”huono”.

      Kenellekkään ei varmaan tule yllätyksenä, että järjestelmä jossa ulkopuolinen viranomainen yrittää laskea työntekijän tuottavuuden ja TES mukaisen tuottavuuden erotuksen, ei voi ikinä toimia hyvin. Työnantajan kannattaa aina yrittää esittää työnhakijan taidot huonompina kuin ne ovat, jotta palkkatuki olisi mahdollisimman suuri osa palkasta.

      Ainoa keino tällaisen järjestelmän korjaamiseen, on estää työnantajien mahdollisuus palkata ihmisiä töihin alle markkinpalkan. Toisaalta työehtosopimusten täytyy olla vapaita, jotta nekin jotka nyt joutuvat turvautumaan palkkatukeen pääsevät töihin. Huonompaa palkkaa voi sitten kompensoida järjestelmällä joka ei mahdollista tällaista temppuilua, esim. perustulolla.

      Järjestelmä ei voi olla sellainen että se sulkee työmarkkinoiden ulkopuolelle tuhansittain ihmisiä, jotka haluaisivat tehdä töitä, mutta jotka eivät sitä saa, koska joku muu on päättänyt ettei työtä saa tehdä alle tietyn hinnan. Millä tavalla on järkevää, että työkkäri voi pakottaa työttömän palkattomaan pakkotyöhön, mutta työnhakija ei saa itse mennä vapaaehtoisesti töihin alle TES hinnan?

  2. 2

    Johannes Aaltonen sanoo

    ”Meillä on ollut työkokeilussa henkilö nyt neljä kertaa ja kaksi heistä on yritykseemme työllistynyt. Kolmannen kohdalla on sovittu, että tulee tulevana suvena kesätöihin, kunhan opiskeluiltaan ehtii.”

    Hyvinhän tuo on näemmä toiminut jos ylläoleva lainaus pitää paikkaansa. Jos joku, varsinkaan nuori ilman työkokemusta, kuvittelee tänä päivänä pääsevänsä ilman harjoitteluita ja vastaavia suoraan vakityöhön 20e/h, saa istua kotonaan odottamassa sitä työpaikkaa loppuelämänsä.

    Tämä on kylmä ja raaka totuus.

    • 2.1

      Saku Timonen sanoo

      Hyvinhän se. Valtio maksaa palkat ja yrittäjä saa voiton.

      • 2.1.1

        työtöntyötön sanoo

        Olisipa vielä kertonut minkälaiset työtunnit näillä armeliaasti palkatuilla on.

        Täälläpäin olen kuullut niinkin käyvän että nuori on päässyt ilman merkittävää tai alalle soveltuvaa työkokemusta suoraan palkallisiin töihin. Tuskin saa tuota 20e tunti mutta sitä en ole kuulluut kenenkään lähipiirissä olevan nuoren tai vanhemman vaativankaan. Ilmeisesti Johanneksen lähipiiriin tällaisia työttömiä sitten kuuluu?

        • 2.1.1.1

          Johannes Aaltonen sanoo

          Valitettavasti tunnen muutaman tapauksen jotka eivät omien sanojensa mukaan aio alle tuon tason ”eväänsä väräyttää”.

          Minulla itselläni on ollut nyt talven aikana kolme eri henkilöä tutustumassa työhön jota itsekin teen, kaikki ovat sanoneet suoraan ettei heidän kannata työhön tulla koska kotiin saa liki saman rahan.

          Tuntimäärä olisi n. 30-32h/viikko ja bruttopalkka n. 1400-1500e/kk. Töitä vähintään vuodeksi. Ja kesäkuukaudet saisi tehdä vaikka ympäri vuorokauden töitä jos haluaa, kesälomien vuoksi.

          • 2.1.1.1.1

            työtöntyötön sanoo

            Pitääkö olla koulutus hommaan vai riittääkö perehdytys? Minkä alan työtä noin suurinpiirtein? Itselle olisi kyllä kelvannut mutta ilmeisesti ei sitten kaikille.

            Itse olen ollut vain kokeilussa joissa paikka hankitaan itse, ei siis mitään hajua tarvitaanko siellä ikinä uutta työvoimaa ja niinhän sitä ei ole sitten tarvittu.

          • 2.1.1.1.2

            Johannes Aaltonen sanoo

            Muutaman päivän perehdytys, joilta päiviltä myös palkka. Työ on pääasiassa jakelua pakettiautolla, b-kortti riittää. Työaika n. klo 4.00-10.00, pääasiassa arkisin ja osin viikonloppuisin.

            Työautolla saa lähteä kotipihasta ja päättää päivän kotipihaan, joten työmatkakulujakaan ei ole.

            Itselleni ihan nappityö mm. siksi, että ehdin puuhastelemaan päivän aikana muutakin.

          • 2.1.1.1.3

            Joni Pelkonen sanoo

            Minkälaisesta työpaikasta on kyse? Onko yrityksessä yhtään työpaikkaa täyttämättä? Kuinka monta hakijaa työpaikkoihin oli? Mitä yritystä edustat?

          • 2.1.1.1.4

            keke sanoo

            Vai ei ole työntekijöitä tulossa sekä työ ei kelpaa? Pistäs Aaltosen Johannes sähköpostiosoitteesi ja työnkuva tänne niin ainakin tästä osoitteesta lähtee kaksi työhakemusta samantien jos kerran tosissas olet.

            Keke painaa tällä hetkellä toki (osa-aika)duunia että sen verran pitää odottaa että irtisanomisajan joudun painamaan ennen työnvaihtoa. Pari sataa enemmän samoilla tunneilta kelpaa tänne vallan mainiosti jos muuttaa ei tartte

      • 2.1.2

        Johannes Aaltonen sanoo

        Minulle kyllä tuli tuosta ”kaksi heistä on yritykseemme työllistynyt. Kolmannen kohdalla on sovittu, että tulee tulevana suvena kesätöihin” ihan toinen käsitys.

        • 2.1.2.1

          Joni Pelkonen sanoo

          Tuo firma ”palkkaa” kaupparatsuja provisiopalkalla. Sellaisiin ”töihin” pääsee kuka tahansa vaikka ostamalla jonkun verkostomarkkinointifirman aloituspakkauksen.

    • 2.2

      Tanja Takalo sanoo

      Missä firmassa maksetaan 20€/h ?? Palkat tuppaa olemaan sitä 6-12€/h. Mies on kaivoksella töissä 12€ tuntipalkalla, minä saan myyjänä 7€ ja rapiat. Ikinä ei ole ollut 20€ tuntipalkkoja kummallakaan.

      • 2.2.1

        Allan Savolainen sanoo

        IT-alalla helposti maksetaan 20-25€/h ja kovemmille tyypeille enemmänkin, rivikooderi ”joutuu” tyytymään reiluun 15€/h.

        • 2.2.1.1

          Joonas Mustonen sanoo

          Suosittelen kouluttautumaan jollekin toiselle alalle. Suomalainen keskipalkka on 3500e/kk (=n.21e/tunti).

          Hyvistä koodareista on tosiaan pulaa. 10-vuoden kokemuksella hyvä koodari voi pyytää 6000-7000e/kk helposti. Aloittava koodari suoraan AMK:sta voi odottaa 2000-2500e/kk.

          Kaivosalalla tai kaupan myyjänä on aika mahdoton osoittaa omaa osaamistaan tai muutenkaan ”kehittyä” vaativampiin tehtäviin. Paras tapa parantaa omaa palkkaansa on opetella asioita, joista muut ovat valmiita maksamaan. Jos ainoa mitä tekee tulojen parantamiseksi on ammattiliittoon kuuluminen, niin silloin joutuu kyllä tyytymään aika pieniin palkankorotuksiin.

      • 2.2.2

        keke sanoo

        Sunnuntaisin kilahtaa itselle vähän reilu 20€/h työstä

      • 2.2.3

        Kim Lindberg sanoo

        Kaupan alan TES:in mukainen minimipalkka myyjällä on 10,41/h. Harjoittelijalle voidaan maksaa 85% tuosta (8,84/h). Ei tuo nyt ole lähelläkään 20 euroa, mutta 7 euroa/tunti on kyllä reilusti alle minimin

    • 2.3

      Kaija Laine sanoo

      Missä todellisuudessa joku edes kuvittelee lähtöpalkaksi 20 e/tunti?? Itse olen hoitoalalla työskennellyt 80-luvulta asti, täysillä ikilisillä tuntipalkka 13,5 euroa, enkä tunne ketään nuorta, vaikka paljon niitä työni ja lasteni kautta tunnenkin, joka puhuisi 20 euron tuntipalkoista.

      • 2.3.1

        töytön sanoo

        Ite tehny viime vuosina töitä osan vuotta 11€ tuntipalkalla. Mielelläni menny ku ei oo työpaikkoja mistä valita, hakijoita paljo tuonnekki joka vuos. Aiemmin oli tehdashommissa jotain 13€/tunti.

        Se on aina kiva viskata tuommone 20€/tunti hatusta, provosoida ja syyllistää 🙂

      • 2.3.2

        Juhani sanoo

        Olen vähän reilu 20-vuotias puhelinmyyjä, tienaan 2800-3300 euroa kuussa. Pidän työstäni kovasti ja teen kuusituntista päivää. Tulkaa nyt sanomaan minulle miten se ei ole oikeaa työtä jos ei tuosta tule jo yli 20e tuntipalkka (tuntipalkkani on keskimäärin 25 euroa).

  3. 3

    Tupu sanoo

    Täytyy ihmetellä ihmisen järjen juoksua, kuinka ihminen voi edes väittää palkattoman työn teettämisen palveluksi työttömälle. Eihän tuossa tarvitse kun miettiä vastaava ”palvelus” omalle kohdalle kärsittäväksi, niin pystyy tunnistamaan ettei kyseessä ole lainkaan palveluksesta vaan taloudellisen hyödyn tavoitteleminen kyseenalaisilla keinoilla, joihin kykenee vain muiden ihmisoikeuksista piittaamaton ihminen.

    • 3.1

      töytön sanoo

      Onhan se nyt sikamaista palkkaa vaatia työstä 100-vuotiaassa Suomessa. Vaan näitä hyväntekijöitä riittää.

  4. 4

    Tanja Takalo sanoo

    Ihmettelen miksi veronmaksajien liitto ei älähdä.

    • 4.1

      elm sanoo

      Tämä on ihan varteenotettava pointti, Tanja.

      Helsingissä kun aikapankkitoiminta pääsi hyvään alkuun (aikapankki, jonka kautta voi tehdä pienimuotoista työtä tuntiperiaatteella; tunteja talletetaan pankkiin ja yhdellä tunnilla tehtyä työtä pystyy vastaanottamaan tunnin jotakin toista, itse tarvitsemaansa työtä jonkun toisen tekemänä), niin heillä oli useaan otteeseen keskusteluja verottajan kanssa, ja jos oikein muistan, he päätyivät ratkaisuun, jossa ”veronmaksu” hoidetaan niin, että aina tiettyä tuntimäärää kohden tehdään x prosenttiosuus työtä jollekin (verottajankin hyväksymälle) yhteisölle.

      Eli kyllä luulisi työnteon verotuksen verottajaa kiinnostavan näissä työkokeiluissakin!

      Työtä kai Suomessa kun täytyy aina verottaa. Ei kai työkokeilu voi olla tästä poikkeus? Vai voiko?

  5. 5

    Joonas Mustonen sanoo

    Ja silti demarien ratkaisu vuodesta toiseen on sama ”lisää raha työvoimapalveluihin”, jotka on niin vihattuja ja tehottomia, ettei kehdata julkaista edes tilastoja. Työnnetään narulla kun oikeita rtkaisuja ei ole kanttia tehdä.

  6. 6

    Markku Jantunen sanoo

    Vienti pitäisi saada vetämään. Ratkaisu on täydellinen stoppi palkankorotuksiin niin pitkäksi aikaa kuin tarvitaan. Julkisen sektorin kestävyysvajetta voitaisiin palkata höyläämällä kaikista julkisen sektorin palkoista, jotka ovat yli 2000 euroa/kk bruttona 1-2% joka vuosi (tuloprogressiivisesti) kunnes julkinen talous on tasapainossa. Tuollaisista julkisen sektorin palkanalennuksista sen sijaan tulisi satojen miljoonien eurojen lisäsäästöt automaattisesti joka vuosi. Vaihtoehtona on Kreikan tie tai raa’at irtisanomiset ja töiden kasautuminen julkisella sektorilla jäljelle jäävien työntekijöiden niskaan. Esimerkiksi opetusalalla tämä näkyy siten, että ryhmät kasvavat ja erityisopetuksen tarpeessa olevia integroidaan tavallisiin luokkiin, jolloin opettajat stressaantuvat ja kaikkien ja erityisesti erityisopetuksen tarpeessa olevien oppilaiden oppiminen kärsii. Jos esim. vaimoni noin kolmen tonnin kuukausipalkkaa leikattaisiin 1,5 prosentilla vuosittain seuraavan 5-10 vuoden ajan, niin ei meidän perheemme perikatoon siitä joutuisi. Sen sijaan irtisanomisen tai osa-aikaistamisen uhat voisivat pienentyä. Palkanalennus toimisi tallaisessa tavallaan tapauksessa vakuutuksena potkuja vastaan pienentämällä työnantajan eli kunnan säästöpaineita.

    Suomen julkisen sektorin menot on pakko mitoittaa yksityissektorin kantokyvyn mukaan ja vientiyritysten osuus on yksityisestä sektorista todella suuri. Suomen vienti on vaikuttaa jääneen pysyvästi merkittävästi alentuneelle tasolle. Muistaakseni noin 40% koko kansantaloudesta muodostuu ulkomaankaupasta. Tietysti julkisen sektorin palkkamenojen leikkaaminen aiheuttaa kotimaisen kulutuskysynnän pienenemistä ja on omiaan supistamaan taloutta. Mutta koska ulkoista devalvaatiota ei voida enää tehdä, niin on pakko sopeuttaa talous sisäisellä devalvaatiolla.

    • 6.1

      Saku Timonen sanoo

      Noilla opeilla tuhotaan koko kansantalous sujuvasti.

      • 6.1.1

        Markku Jantunen sanoo

        Tuo argumentti olisi paljon vahvempi, jos Suomi olisi sellainen ulkomaankaupasta vain vähän riippuvainen suuri ja monipuolinen kansantalous kuin Yhdysvallat. Tiedän oikein hyvin, että palkkojen jatkuva alentaminen johtaa kokonaiskysynnän alenemisen kautta itseään vahvistavaan negatiiviseen kierteeseen. Suomen kansantalous vain on siinä määrin tuonnista riippuvainen, että vientiyritysten pitäisi pitäisi kauppataseen tasapainottamiseksi onnistua kasvattamaan markkinaosuuksiaan voimakkaasti. Viime vuosina niitä on menetetty todella huolestuttavassa määrin. Kustannuskilpailukyky on yksi osatekijä tässä. Hallituksen toimista olen sitä mieltä, että se katsoo koulutusta väärästä perspektiivistä ajatellessaan sitä vain menona. Koulutusta pitäisi ajatella ennen kaikkea investointina, jollainen voi hyvin kannattaa vaikka 100% velalla.

        Julkisen sektorin vaje on toinen erityisen huolestuttava asia. Julkisen sektorin palkkojen hidas alentaminen on yksi tapa tasapainottaa julkista taloutta tuhoamatta palveluita aivan täysin, kuten on käymässä esimerkiksi koulutuksessa toisen asteen koulutusmahdollisuuksien ollessa yhä hankalammin saavutettavissa pienillä paikkakunnilla, tai mikä vielä pahempaa, tutkimuksen lamautuessa liian ankarista säästöistä (ja byrokratian kasvattamisesta).

    • 6.2

      työtöntyötön sanoo

      Kysyitkö vaimoltasi mielipidettä? Entä vaimon työkaverin Paula Puolisottoman?

      Näissä tuppaa aina olemaan se että muilta voi leikata kunhan ei itseltä. Ilta-Sanomissa kysyttiin kerran eräältä rouvalta/neidiltä hiekkalaatikon reunalta mitä mieltä hän on sunnuntai-lisien mahdollisesta poistosta esim. kaupan-alalta. Rouva/neiti oli kovin ymmärtäväinen että jostainhan sitä on leikattava mutta painotti että lapsilisien pitää kuulua kaikille tuloluokille, heilläkin nämä ovat tuiki tarpeellisi. Jotenkin jäi vaan taas se kuva että itse ollaan töissä arkisin joten sunnuntailisien poisto ei vaikuta ja toisaalta taas kuulutaan korkeimpiin tuloluokkiin joten lapsilisiä ei saa sieltä leikata.

      Ja en ole siis keneltäkään vaatimassa lapsilisiä pois. Harmittaa vieläkin etten ottanut nimeä talteen ja googlettanut pitikö olettamus paikkansa.

      • 6.2.1

        Markku Jantunen sanoo

        Totta kai me tästä olemme vaimon kanssa keskustelleet. Koko ajan on kaupungin opetustoimessa säästöpaineet ja koko ajan on potkut ja yt:t meneillään. Sattuisihan se epäsuorasti omaankin lompakkoon, jos emännän tulot laskisivat. Tosin kyllä sitä ihan mielellään ostaa muutaman kympin kuukausipalkanalennuksella pienentyneen potkuriskin. Omakin tuntipalkka aleni kikyn myötä.

        Sunnuntailisien poisto oli mielestäni huono idea, koska kaupan alalla ansiot muodostuvat niin suureksi osaksi sunnuntailisistä. Mieluummin höylää kuin tuollaisia yksittäiseen ryhmään iskeviä kovia ja yhtäkkisiä toimenpiteitä.

        Euro-jäsenyydestä on mielestäni selkeästi seurannut kovempi yhteiskunta, koska euron kurssi on niin herkästi väärä. Tällöin olisi viennin vetäessä huonosti Suomen vientituotteiden maailmanlaajuisten kysyntäheilahtelujen takia joustettava palkkatasossa. Koska se ei käy, joustot toteutetaan täysimääräisesti lomautuksin ja irtisanomisin.

    • 6.3

      elm sanoo

      Vientiä ei saada koskaan vetämään jos me tällä tekotyöllistämisellä ylläpidämme sellaisia yrityksiä, joilla ei muutoin olisi minkäänlaista elinkelpoisuutta.

      Vapaassa markkinataloudessa kysynnän ja tarjonnan pitää saada vapaasti toimia – myös työmarkkinoilla. Se takaa, että työpaikoista (ja siten myös tuotteista ja palveluista) elämään jäävät ne, joissa on potentiaalia. Ihmisten pitää saada äänestää jaloillaan myös työpaikoista. Valtiovallan pitäisi suorastaan kannustaa tällaiseen rationaaliseen toimintaan.

      Tämä ns. ilmaistyö ja muut toimet vinouttavat työmarkkinoita niin, että emme koskaan saa vientiä vetämään. Miksikö? Siksi, koska nämä työpaikat eivät tee tuotteita, joita kukaan ulkomailla tahtoisi.

      Miksi siis ylläpitää tällaisia työpaikkoja tai teettää tällaista työtä?

      Hölmöläisen hommoo.

      • 6.3.1

        Jarkko sanoo

        Ilmainen työvoima sekottaa uusien työntekijöiden kouluttamisen ja perehdyttämisen, koska kilpailussa urakat valuvat yrityksille, jotka poistavat urakkatarjouksista kaikki uusien työntekijöiden perehdytyskulut ja jättävät nämä kulut tylysti yhteiskunnan ja työttömien maksettavaksi jotka sitten maksavat kulut ilmaisena työvoimana ja yhteiskunta maksaa veronmaksajien piikistä sen verran, että uudet työntekijät eivät kuole nälkään.

        Tämä uusien työntekijöiden perehdytyskulujen kilpailuttaminen pois urakkahinnoista taas johtaa siihen, että kenelläkään firmalla ei ole varaa opettaa uusiatyöntekijöitä, koska urakka hinnat poljetaan niin alas, että mitään katetta ei jää jos ottaa kokemattomampia henkilöitä töihin muuten kun ilmaiseksi.

        Esim. omassa kotikaupungissani on pitkään ollut tilanne, että ainoa keino saada töitä rakennusalalta on ensin tehdä 3kk-6kk hommia ilmaiseksi valtion piikkiin työkkärikorvauksella harjoittelijana tai työkokeilussa sekä yhdistelemällä molempia sitten voi pikkuhiljaa ehkä alkaa saada määräaikaisuuksia täydellä palkalla. Olettaen, että ei ole saanut mitään vammoja raskaasta työstä eikä pää ole hajonnut vakituisten duunareiden päänauontaan palkattomille harjoittelijoille / työkokeilijoille.

        • 6.3.1.1

          elm sanoo

          Kiitos Jarkko kommentistasi.

          Mitä järkeä tässä kaikessa on? Ja kenelle?

          Hallaa ja haittaa vaan jokaiselle, ja haitta vain kumuloituu edelleen joka portaassa. Ei tämä ainakaan yhteiskunnan saati tulevaisuuden etu ole. Saati yhdenkään työntekijän (pitkällä aikajänteellä varsinkaan).

  7. 7

    Sami Lappalainen sanoo

    Malliesimerkki laillisesta laittomuudesta 🙂

  8. 8

    Anssi Keskiväli sanoo

    Sit pitää muistaa se, että työmarkkinatukea maksetaan ainoastaan arkipäiviltä, ei viikonlopuilta. Lisäksi mitään palkkasuhteeseen kuuluvia ja TESissä säädettyjä päivärahoja, puolpäivärahoja, kilometrikorvauksia tai muitakaan korvauksia joita syntyy esimerkiksi toisella paikkakunnalla yövyttäessä, saatika viikonloppulisiä, ei työkokeilussa olevalle makseta. Hevonpaskaahan tuo on, mutta Frankie-boyhan se tässä uhri on.

  9. 9

    Paula Lehtimäki sanoo

    Työkokeilija voi nyt ruokakaupan kassalla latoa tavarat kassiin euron siirtymättä taskusta toiseen ja mennessään vain huikata, että ”tämä on tällainen maksukokeilu”

    • 9.1

      Jukka Sundvall sanoo

      Tää oikeesti piristi 😀 Voisin jopa harkita meneväni S-kauppaan työkokeiluhaastatteluun, ihan vaan että pääsisin ehdottamaan tota järjestelyä pokkana.

      ”Jos pidän käyttämistäni ja syömistäni tuotteista kuukauden ajan, harkitsen mahdollisuutta maksaa jatkossa ostamani tuotteet.”

    • 9.2

      Jyrki sanoo

      Niin eduskunnassakaan ei kukaan valehtele tai ei saa ainakaan syyttää valehtelijaksi. Pitää sanoa puhun niin totta kuin voin jos haluaa välttyä valehteluepäilyiltä tai oikeastaan totuuden julki tulemisesta. Tai sitten jos aikoo jotain syyttää jotain valehtelusta, joka täysin totta. Niin pitääkin sanoa, että hän puhuu muunneltua totuutta.

      Joten ilmeisesti työttömien kohdalla asia tehty vähän helpommaksi. Riittää kun lisätään sana kokeilu kaikkeen mahdolliseen loppuun. Voidaan välttyä myös ikävältä eurojen siirtelyltä vaikka palkkana työttömän tilille.

      Mutta sitä en kyllä tiedä mitä poliisitkin tykkäisi tai olivatko edes ajan tasalla uudesta kokeilu kokeilusta, kun vaikka työtön, joka 9e/pvä orjatöissä. Kokeilee tankata vaikka bensaa tankin täyteen autossa. Ja käy sanomassa sitten sanomassa kassalla, että tämä oli sitten tämmöinen nolla euron tankkauskokeilu tällä kertaa. Ja jos olen tyytyväinen vaikkapa 1000-2000 tankkauskokeilukerran jälkeen. Niin voidaan alkaa pohtimaan sitä maksamistakin.

      Toki silloin voi olla tankkauskokeilujen kohde jo konkurssissa. Mutta mitä väliä sitten täytyy vaan aloittaa uudet 1000-2000 kerran tankkauskokeilut toisella bensa-asemalla. Kyllähän näitä kokeilukohteita piisaa loputtomiin. Pääasia että muistetaan kertoa olevan kyseessä kokeilu. Ja ehkä kun se nimi on kaluttu loppuun keksitään sille vain uusi nimi ja ehkä uusitaan säännötkin…

  10. 10

    Seppo Laitinen sanoo

    Täällä kritisoitiin kovasti ay-liikettä ja toimintaa. Miettikääpä ihmiset hyvät, missä tilanteessa tasavallan työmarkkinatilanne olisi ilman ay-liikettä. Olisiko täystyöllisyys?, olisiko työsopimukset, olisiko irtisanomissuojaa jne jne. Ay-liike on tärkein yhteiskunnan tasa-arvoisen kehityksen takana, puhukaa mitä puhutte.
    Nyt työntekijällä on edes joku oikeus. Aurinkoista pvn jatkoa kaikille, arvostelijoillekin.

    • 10.1

      töytön sanoo

      Ai täällä kritisoitu ay-liikettä. Etköhän nyt sekoita jonku Kokoomuslaisen ”Sakari Harkimon” blogiin?

    • 10.2

      Anssi Keskiväli sanoo

      Mitä mä olen Frankien puheista käsittänyt, niin juuri edellämainitsemasi asiat, ay-liikkeestä alkaen, on se suurin paha mistä pitää päästä eroon työntekijän ja työnantajan parempaan kohtaamiseen. Käsittääkseni Saku on puhunut juuri päinvastaista, eli työntekijöiden etujen puolesta.

      En kovin usein törmää täällä työntekijöitä ( ja työttömiä parjaaviin tai em. tahojen etuja vastaan puhuviin.

      • 10.2.1

        Virve Valoheimo sanoo

        Niinhän tämä niin sanottu yrittäjä näkee.

  11. 11

    Jukkis sanoo

    onko tossa ilmoituksessa nyt jotain hämärää muutenkin? Voin olla väärässäkin mut mun mielestä työkokeilua saa tehdä vain 4-6h / vrk ja vain arkisin. Siis ei lauantaisin saati sunnuntaisin? Tai ainakin näin oli silloin kun itse olin työkokeilussa joskus 2000-luvun alussa.

    • 11.1

      Venla Bevan sanoo

      Lisäksi työkokeiijan/harjoitteijan/kuntoutettavassa työtoiminnasa olevan on oltava jatkuvasti valvonnan alaisena. Jos hän menee myymään jotain jonnekkin, on sopimuksen tehneen yrityksen vastuuhenkilön oltava mukana. Muistakaa tämä, ihmiset! Jos teitä vaaditaan tekemään jotakin yksin harjoittelussa/kokeilussa/kuntouttavasa, voitte pyytää työsopimuksen laatimista hetimiten, tai kieltäytyä.

  12. 12

    HTK sanoo

    Työttömien alisteisen aseman häikäilemätön hyväksikäyttö yleistyy ja sitä myös YLE edistää ajankohtais-, uutis- ja keskusteluohjelmissaan.

    Sivumennen kertoen. YLE:n ohjelmiin osallistuvat vaikutusvaltaiset omahyväiset johtavat journalistit ja oikeistolaiset poliitikot pitävät työttömiä vähä-älyisinä ja omaa etuaan ymmärtämättöminä.
    Esimerkiksi keskiviikon 8.2.2017 A-studiossa kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki sanoi, että sosiaaliturvaa pitäisi joustavoittaa siten, irtisanominen tehtäisiin helpommaksi ja, että ”ihmisestä otettaisiin koppi”. Useat muutkin poliitikot ovat sanoneet, että ”työttömästi pitäisin ottaa koppi”. Työttömät ovat heidän puheissaan pelkkiä heittopusseja, eivätkä ajattelevia ihmisiä, saati lähimmäisiä.

    Viime perjantain 10.2.2017 YLE:n ”Jälkiviisaat” ohjelmassa pitkäaikaistyöttömien pakottamista ”vapaaehtoiseen osallistumiseen” Iltalehden johtava toimittaja Kreeta Karvala, jota EVA:n johtaja Matti Apunen säesti, sanoi mm. sen ”lähtevän ihmisten omista tarpeista”. Karvala väitti työttömien kuvittelevan pärjäävänsä pelkällä peruskoulutuksella. Hänen mukaansa koulutus poistaisi työttömyyden.

    Toimittaja Kreetan Karvalan käsitykset työttömien koulutuksen puutteista on pelkkiä ennakkoluuloja. Edes erinomaisesti suoritetut yliopisto-opinnotkaan eivät poista pitkäaikaistyöttömiksi joutumista. Hyvin koulutettuja monen tutkinnon suorittaneita ammattitaitoisia työttömiä käytetään hyväksi teettämällä heillä samoja tehtäviä, kuntouttavan työtoiminnan varjolla, kuin palkatullakin väellä sekä yrityksissä että kunnissa. Työttömille uskotellaan, että he voisivat muka päästä sitä kautta varsinaiseen työsuhteeseen. Järjestelmä varmistaa palkattoman työ hyväksikäytön.

  13. 13

    sammontakoja sanoo

    Saku Timonen kerro millä tavalla liitto tai mikään ulkopuolinen taho voi auttaa työtöntä, jos työpanoksesta ei olla kiinnostuneita sillä rahalla, jolle se hinnoitellaan.

    Kaikki lienee yhtä mieltä siitä että huonoa hinnoittelua ei voi loputtomasti korjata vetämällä hintaa alaspäin.

    Veikkaan että työttömien potkimisessa ei ole vielä edes saavutettu pohjaa.

    Jos saan työkaverin joka ei vielä osaa hommiaan tarkoittaa se sitä että joudun opastamaan tätä kaveria. Tällöin oma työpanokseni laskee, joka ainakin tällä hetkellä on markkinoilla hyvinkin arvokasta. Työharjoittelussa uuden kaverin pitäisi periaatteessa maksaa työnantajalle ja minulle (mikäli menetän esim. osan bonuksista harjoittelun takia) siihen saakka kunnes kokonaistuottavuus kasvaa niin suureksi että työntekijästä on hyötyä. Tämä aika voi olla lähempänä kuin luulemmekaan.

    Pitäisi kehitellä jotain vähän out of the box jotta työnhakijoiden osaamista voidaan korottaa.

    Esimerkiksi näin:

    Jaetaan työttömät kolmeen eri porukkaan.

    1) Niitä joiden osaamista markkinat arvostavat. Näitä varten ei tarvita mitään tukitoimia. Jos itse jäisin työttämäksi tänään niin löytäisin uuden työpaikan tällä viikolla.

    2) Niitä joiden osaamista ei arvosteta mutta haluavat vaihtaa alaa opintojen kautta. Potentiaalinen tie olisi jonkinlainen oppisopimustyöpaikka firmassa, jolla vältetään opintoja jotka eivät johda työpaikkaan. Nyt jo liikaa koulutetaan aloille joissa vallitsee työttömyys. Yhteiskunta maksaisi opintoihin liittyvät kustannukset yritykselle, mutta vain siinä tapauksessa että työharjoittelu saa työpaikan.

    3) He jotka eivät kuulu edellä mainittuihin kategorioihin.

    Pakotetaan perustamaan firmoja joissa omistajana on valtio. Työttömät itse päättävät mitä firma tekee. Yhteiskunta maksaa yrityksen työntekijöiden palkat tappiolla, joka olisi about samansuuruinen määrä mitä nyt saadaan yhteiskunnalta. Mikäli firma pyörinyt tappioilla vuoden verran eikä näköpiirissä ole parannusta niin firma laitetaan alas ja perustetaan uusi firma uusilla työttömillä. Firmojen työntekijät voivat vapaasti vaihtaa firmasta toiseen. Mikäli firma rupeaa tekemään voittoa niin työntekijät voivat ostaa valtion osuuden pois.

    Edellä esitetyt keinot eivät varmaankaan ole realistista toteuttaa ja reikiä löytyy mutta kuitenkin saattaisi pidemmälle kehitettynä olla systeemi josta on hyötyä sekä yhteiskunnalle työntekijälle että työnantajalle, mutta jota liitot eivät iki päivänä esittäisi. Jollain tavalla pitäisi lähentää työnantajan ja työntekijän ajatusmaailmaa.

    Sen sijaan jahkaillaan lillukan varsista että saako joku 8 € vai 10 € tunnilta. Samanaikaisesti isompi ja isompi porukasta jää työttömiksi, koska rakenteet on niin jäykkiä.

    Tällä hetkellä kukaan ei ole työttömän puolella.

    • 13.1

      Rintsu sanoo

      ”Jos itse jäisin työttämäksi tänään niin löytäisin uuden työpaikan tällä viikolla.”

      Tossahan se harhaluulo tulee.

      Kun mä olin töissä niin mä olisin saanut työpaikkoja ympäri eurooppaa. Koska tahansa, jopa maista joiden kieltä en puhu. Mutta mulla oli koti ja perhe täällä joten en mä mihinkään lähtenyt vaan tyydyin vaatimattomaan neljän tonnin kuukausiliksaani ja totesin, että heh- heh, onhan noita töitä aina jos tarttee.

      Kun jäin työttömäksi niin se verkosto suli nopeammin kuin lumiukko juhannuksena.

    • 13.2

      Lento sanoo

      Se ”neljäs” työttömien ryhmä unohtui – taas. Työttömistä kolmannes-neljännes on alentuneesti työkykyisiä tai jopa työkyvyttömiä, joita vakuutusyhtiöiden ja Kelan valelääkärien toimesta päästetä kuntoutustuelle tai (edes osittaiselle) sairaseläkkeelle.

      Meitä alkaa olla aika rutkasti, ja enemmän tulee, mitä vähemmän kansalaisten kokonaishyvinvointiin (ml. sosiaalinen) sekä ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon ja lääkkeisiin investoidaan.

      Pyhät kvartaalit, Batman!

  14. 14

    Rintsu sanoo

    Minä tiedän tasan tarkkaan mikä saa yrityksen palkkaamaan lisätyöntekijöitä.
    Se on tarve lisäkäsiparille. Tai tarve jollekin osaamiselle tai älynlahjoille.

    Muistan joskus lukeneeni yrittäjille tehdyn kyselyn aiheesta:
    ”Työllistämisen suurimmat esteet”.
    Palkka- niminen asia ei ollut listalla läheskään kärkipäässä.
    Siinä oli kärjessä lähinnä se, että palkkaamalla asentajan ja siis alkamalla työnantajaksi pitäisi palkata myös toimistosihteeri hoitamaan lisääntynyt paperisota. Mikä siis ei johdu ammattiliitoista, työehtosopimuksista tai palkasta vaan kyseessä on omanlaisensa taideteos aiheesta ”maatalousyrittäjän pyykkinaru”.
    http://yle.fi/uutiset/3-8248516

    Taannoin oli Hesarissa ”pien”yrittäjän haastattelu jonka sanoma oli se, että milloin hän saa uuden liikeidean tai joku olemassa olevista firmoistaan muuten vaan uhkaa kasvaa niin hän perustaa uuden firman. Mutta ainoassakaan firmassaan työntekijöitä ei ole viittä enempää koska sitten homma hankaloituisi merkittävästi. Haastatteluhetkellä hänellä oli toiminnassa olevia firmoja muistaakseni puoli tusinaa.

    Noissa kaikissa olis Sipilälle byrokratiaa purettavaksi ennen kuin alkaa miettimään montako ilmaista työntekijää McCarron tarvitsee.

  15. 15

    Jari Kähkönen sanoo

    Jo on aikaansa eletty, jos työsuhteessa olemattomalle annetaan firman pakettiauto ajettavaksi muine materiaaleineen ja päästetään työskentelemään yksinään toimitilojen ulkopuolella niin pitkässä matkassa, että sen kestäessä täytyy jo vallan välillä jonnekin majoittua. On syytäkin olla tapahtunut ”joku erehdys”! Siitä sitten puhumattakaan, että sen oikaisu on jäänyt täysin työsuhteessaolemattomuuspaikkatarjouksen saajan vastuulle. Huh-huh. Vahingon sattumisen toivottominen on tietysti täysin sopimatonta, koska se olisi aina niin sanotusti vapaan pudotuksen tilanne, jossa on vaikea sanoa kehen lopulta sattuu ja kuinka pahasti. Ei sellaista saata humanisti kyllä toivoa koskaan muutenkaan.

    Mutta kuinka muuten syntyisi ensin tarve, sitten todellisuustarkistus ja lopuksi järkiintyminen? Siksi jokainen julistelija, yhteiskunnan muuttaja ja hehe hyvän tekijä teroittakoon mieleensä, että hyväntekijälle tapaa käydä huonosti. Totuuden hetki on armoton. Silloin paljastuu, että oliko se viranomaistoiminnan laatu ja lainmukaisuus kuinkakin suurta, sekä oliko hyväntekijä todellakin hyvän tekijä. Ollaan tässä sen verran pitkän matkan miehiä, että äkkiseltään pysyvien vammojen ehkäisemiseksi siinä alkaisi jo 90 päivän kuranssikin(huom. tah. pilk.) arvoonsa nousta, mikäli valintatilanteesta ei kyettäisi jotenkin manööveroimaan pois. Vai luulitteko maailman olevan oikeudenmukainen paikka? Siihen nyt saa jo vastauksen näiden työllistämisveivausten olemassaolossa.

    • 15.1

      Jarkko sanoo

      Keikka / reppu työstä pitäisi maksaa palkan lisäksi myös päivärahaa? Maksetaankohan edes sitä?

      Tosin osa ihmisistä on aika epätoivoisia työpaikan saamisen suhteen kuulin juuri, että eräs pitkään työttömänä ollut ystäväni aikoo hakea kuukaudeksi työkokeiluun samaan firmaan jossa jo on jo ollut työharjoittelussa 9 viikkoa palkattomasti urakoimassa uusia kerrostaloja Suomeen. Kyseessä siis rakennusala. Eli jotta ehkä saisit palkallisia töitä muutamaksi kuukaudeksi rakennusalan minimipalkalla sinun pitää ensin tehdä työtä yli kolmekuukautta ilman palkkaa. Ilman tätä sinulla ei ole mitään mahdollisuutta päästä palkkatöihin.

      Aika kovaksi menee peli jos työmarkkinoille pyrkivät joutuvat tekemään kuukausia ilmaiseksi töitä, jotta saisivat muutaman kuukauden palkallisen työjakson urakan loppuun.

    • 15.2

      Jarkko sanoo

      Jari Kähkönen

      ”Jo on aikaansa eletty, jos työsuhteessa olemattomalle annetaan firman pakettiauto ajettavaksi muine materiaaleineen ja päästetään työskentelemään yksinään toimitilojen ulkopuolella niin pitkässä matkassa, että sen kestäessä täytyy jo vallan välillä jonnekin majoittua. ”

      Ei tässä ole mitään ihmeellistä. Nykyään kun työttömyysongelma on pikkuhiljaa pahentunut epätoivoisten pitkäaikaistyöttömien joukosta löytyy ihan maistereita, tohtorin tutkinnonsuorittaineita, diplomi-insinöörejä ja mensan jäseniä, urheilijoita ja täyspäistäkin porukkaa. Sieltä vain valkkaa parhaat päältä pakua ajalemaan. Ihan samoilla pykälillä heitä voidaan saada kuin muutakin eikä aina tarvitse maksaa mitään. Osa porukasta on nykään sen verran epätoivoista, että suostuu siihen itsekin.

      • 15.2.1

        Jari Kähkönen sanoo

        Epätoivo, työnsaannin oletus ja maisterius tai tohtorius ei pitkään lämmitä, kun auto on onnettomuudessa, muut tavarat rikosesineinä sekä työsuhteessaolematon työtapaturmassa. Siihen vielä päälle joku vastuukeissi eli kolmannelle osapuolelle aiheutunut vahinko niin vassokuu vaan, kaatakoon itselleen, sen estämättä josko joku ei polttanutkaan. Ja tacktack päälle. Tosin ei kenenkään sellaisen mielestä kenelle tai kenen omaan sattui, koska vastuullisten perään saattaa mennä aikamoiseksi huuteluksi. Veikkaan väliinputoamisen riskiä aika suureksi.

        • 15.2.1.1

          Jarkko sanoo

          Jari Kähkönen, rakennusalalla jolta itselläni on jonkin verran kokemusta fakta on se, että kyllähän nämä harjoittelijat, työkokeilijat ja muiden momenttien ilmainen työvoima on aika yksin jos ongelmia tulee. Vaikka harjoittelijat ovat vakuutettuja työtapaturmien varalta oppilaitoksensa puolesta niin käytännössä jos he esim. saavat terveysongelmia rakennuspölystä, kemikaaleista tai vammoja ongelmia ei seurata missään keskitetysti, koska he ovat työterveyshuollon ulkopuolella. Tällöin he ovat ongelmiensa kanssa täysin yksin eikä niitä kirjata mihinkään jolloin on mahdotonta todistaa vakuutusyhtiölle myöhemmin sairauksien tai vammojen syntyneen nimenomaan ilmaistyössä.

          Julkiseen terveydenhoitoon taas ei tahdo päästä ajallaan eikä siellä olla erikoistuttu tietynalan mahdollisiin terveysongelmiin ja niiden seurantaan. Eikä sieltä osata ohjata erilaisten uudelleen koulutusten ja tukitoimien piiriin samaan tapaan kuin minkä piirissä vakituiset työntekijät ovat. Ilmainen työvoima ei tosin olisi muutenkaan näiden toimien piirissä. Työsuhteessaolemattoman työstä saadut sairaudet tai vammat ovat vähän eri asia kuin työsuhteessa olevien joita seurataan työterveydessä ja kirjataan sekä neuvotaan omien oikeuksien suhteen.

          Sama pätee noihin muihin ongelmiin ilmainen harjoittelija esim. joutuu usein maksamaan liikkumisensa harjoittelupaikkaansa rakennusalalla omasta pussistaan ja jos auto hajoaa pitkien matkojen takia harjoittelu paikkaan eikä ole varaa korjauttaa sitä, koska palkkaa ei makseta pahimmillaan voi joutua työttömyysturvan takaisinperintään jos et jaksa hattukourassa pyydellä jotain tulkintaa missä tulkittaisiin että harjoittelu on keskeytynyt itsestä riippumattomasta syystä esim. siihen, että ei pysty enää kulkemaan harjoitteluun auton hajoamisen takia.

          Harjoittelijan tai muun ilmaistyövoiman on aika vaikea alkaa vaatimaan oikeuksiaan onhan se vastapuoli jo ominut ”totuuden selittämisessä” auttajan viitan itselleen joka vain pyyteettömästi auttaa työpaikkaa vailla olevaa työelämään. Aikalailla vaikeuksia tulee jos alat kyseenalaistamaan luotua ”totuutta” asiasta.

  16. 16

    Marko Mikkola sanoo

    Näyttäisi siltä, että tästä työkokeilusta ja ”työkokemuksen hankkimisesta” on tulossa maan tapa, jolla työttömät pakotetaan tekemään palkatonta työtä. ISS haki taannoin palkattomaan kesäharjoitteluun vartijakortin omaavia henkilöitä…siis siihen ajankohtaan, kun ne palkalliset vartijat viettävät kesälomiaan. Käsittääkseni näiden palkattomien työkokemusharjoittelijoiden palkkaaminen (voiko tässä yhteydessä käyttää sanaa ”palkkaaminen”?) on jo vanha perinne esimerkiksi opiskelijoiden osalta henkilöstöhallinnossa tai lakitoimistossa, mutta eikö tässäkin käytetä surutta hyväksi tilannetta, jossa työpaikkaa/kesätyötä hakeva on niin heikossa asemassa, että ei pysty kuin vastaanottamaan palkattoman harjoittelupaikan? Voisiko lakia muuttaa niin, että työnantajilta yksinkertaisesti kiellettäisiin tälläinen mahdollisuus? Kyllä, aivan varmasti firmat uhoaisivat, että kieltämällä palkaton työ, estetään harjoitelupaikat…mutta päivän päätteksi, jonkunhan ne työt on kuitenkin tehtävä, eivät ne itsestään tule tehdyksi. Lopputulema voisi olla kesätyö/harjoittelupaikka, josta saa edes jonkinlaisen korvauksen suoritetusta työstä.

  17. 17

    Sofia sanoo

    Kuinka paljon on ”työntekijöitä” jotka eivät saa palkkaa? Onko siitä mitään julkista tietoa?

    • 17.2

      Jarkko sanoo

      Muistelisin lukeneeni jostain, että pelkästään erilaisten oppilaitosten kautta tulevia palkattomia harjoittelijoita pyörii työelämässä tekemässä töitä 300 000 kokoajan. Tähän päälle tulee sitten muut erilaiset työkokeilijat ja TE-toimistojen kautta tulevat harjoittelijat.

      Itselläni kyllä on se tilanne, että en tosiaankaan tiedä miten kauan enää jaksan tätä yhteiskuntaa joka pyörii pelkän suorittamisen ympärillä ja pienistäkin työmahdollisuuksista jossain vuokrafirmassa tai nollatuntisopimuksella saa kilpailla kynsin hampain muita hakijoita vastaan jos et ole onnistunut jotain suojatyötä jostain hankkimaan itsellesi. Jatkuva kilpaileminen ja jatkuva kaiken menettämisen pelko pienimmästäkin virheestä, väsähtämisestä, sairastumiseta tai yksinkertaisesti sen takia, että et jaksa joka päivä lipoa kaikkien vakituisten työntekijöiden ja pomojen persettä ettei työtunnit lopu. Jos jonkun vuokrafirman tai nollatuntipätkän onnistuu saamaan ei vain sovellu tavaksi elää kaltaiselleni ääritunnolliselle ihmiselle pitemmän päälle.

  18. 18

    Jaakko Lautaoja sanoo

    Tässä on sellainenkin paradoksi, että työtön joutuu muuten olemaan tarkkana, ettei osoita liiallista aktiivisuutta omasta takaa. Kahvin keittäminen kirpparilla ilman palkkaa ja kitaraplektrojen veisteleminen kotosalla aikansa kuluksi on kelvannut syyksi evätä työttömyyskorvaus. Tärkeintä on, että saavat määräillä ja nöyryyttää. Itse ei saa tehdä mitään.

    • 19.1

      elm sanoo

      Ihmeellistä sinänsä ettemme ole kuulleet (ainakaan minä) yhtäkään perustuslakivaliokunnan kommenttia tähän nykyiseen ihmisarvoa alentavaan käytäntöön.

      Perustuslain 18 § kun kuuluu: ”Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla.”

      (perustuslaki luettavissa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731)

  19. 20

    Sonofhades sanoo

    Kirjoitin aika nasevan vastineen kyseisen herran blogin perään kommenttina. Siitä oli varsin moni tykännyt. Muutamia yhtä lailla asiallisia, mutta kriittisiä viestejä löytyi blogin kommenteista Kummasti ne oli seuraavaan aamuun mennessä poistettu blogista.

    Ihan vinkkinä kaikille, kannattaa googlettaa tämän herrasmiehen nimi. Sieltä löytyy tekstiä, jonka tekeminen saa pahan olon myllertämään vatsassa.

    • 20.1

      Tupu sanoo

      ”Kirjoitin aika nasevan vastineen kyseisen herran blogin perään kommenttina.”

      Olisi mielenkiintoista tietää, mikä kaltaiset asiat ovat sellaisia, että ne pitää sensuroida?

  20. 21

    Anniina sanoo

    Tätä jos jaksat tätä läjää vielä vähän syvemmältä tonkia, niin ko firma ei ole edes työantajarekisterissä.
    Minua myös ihmetyttää ettei työkokeilijaa saisi päästää itsenäisesti työskentelemään ja käsittääkseni paikallisen te toimiston kanta on ettei työkokeilijoilla ole lupaa yrityksen ajoneuvon kuljettamiseen (ilmeisesti joku vastuuongelma).
    Reissuhommissa, joista tässä ilmoituksessa siis oli kyse on tapana maksaa työntekijälle päivärahaa, mutta työkokeilijalle ei varmaan tarvitse sitäkään maksaa?

    • 21.1

      Jarkko sanoo

      Anniina,

      Ainakin kuljetusalalla on tavanomaista, että työsuhteessa olemattomat eivät voi päästä ajamaan rekkaa, kuorma-autoa tai linjaautoa. Ei vaikka työkokeilijalla olisi tarvittava ajokortti ja voimassaoleva ammattiajolupa ja lain mukaan oikeus ajaa kalustoa. Vakuutusyhtiö ei näet korvaa mitään jos tapahtuu liikenne vahinko firman kuljetuskalustolle ja sitä on ajanut henkilö joka ei ole työsuhteessa yritykseen.

    • 22.2

      Saku Timonen sanoo

      Arvostan päätöstä lopettaa työkokeilijoiden käyttö, mutta TE-toimisto on taas antanut väärää tietoa. Työkokeilusta ei voi kieltäytyä ilman sanktiota. Tässä tapauksessa kieltäytyminen oli mahdollista, koska TE-toimisto ei tarjonnut työkokeilua. Jos olisi tarjonnut, niin siitä ei olisi voinut kieltäytyä.

    • 22.3

      Ihmettelijä sanoo

      En ymmärttä tuota puolustuskirjoitusta. Kaikki tuntuu nyt menevän ihan ristiin. Miten niin TE-toimiston työtarjouksesta kieltäytyminen ei tuo karenssia? Ja mihin jäi niiden kohtien avaaminen, missä Francis ihan itse on sanonut mm. käyttävänsä työkokeilua katsoakseen, kuka sopisi työhön. Tuohan menee ihan väärin päin. Jos tuo Francis voisi vastata noihin asioihin, joista soppa on ylipäänsä päässyt keittymään yli äyräiden… mutta ei, kun uhriutuu ja kiertelee.

  21. 23

    Rosa Warski sanoo

    On yhä joka kerta absurdia katsella keskustelua siitä, kuuluko työntekijälle maksaa palkka.

    Koko homma voidaan tiivistää siihen, että työstä kuuluu maksaa palkka, muttei yritysjohtoa palkanmaksu nappaa. Palkatonta työtä perustellaankin sitten jos jonkinmoisella mielenliikkeiden taitovoimistelulla. Ja kuten arvata saattaa, usein perustelu on tyypillistä mustan selitystä valkoiseksi: palkaton työ on hyväntekeväisyyttä ”palkattua” kohtaan.

    Samanlaista uhriutumista ja jeesussyndroomaa tuppaa näkemään vain mamu-vastaisissa persuissa ja paatuneimmissa rikkaan oikeiston edustajissa.

  22. 24

    Jan sanoo

    Näillä ”hyväntekijöillä” on joku kummallinen kuvitelma siitä, että voivat ottaa (ei siis ostaa) jonkun aikaa ja kääriä tällä ajalla itselleen mammonan.

    Ihan normaalia liiketoimintaa on se, että palkkaat jonkun tekemään jonkun homman ja maksat siitä myös. Jos firmalla ei rahat tähän riitä, niin lopettakoon firmansa ja tehköön jotain muuta.

    En tunne montakaan alaa jossa firma voisi toima ilman työntekijöitä ja mielestäni työtekijän yksi määritelmistä on juuri se, että hänelle maksetaan korvaus työpanoksesta.

    Nykyhallitus on tässä kanssa mukana selittämässä, että saadaan ihmisiä töihin. Näitä lakia säätämällä työkokeiluista yms. vain mahdolistetaan hyväveliverkostolle laillinen orjakauppa.

    Huolestuttavaa….

  23. 25

    Tupu sanoo

    ”Olemme käyttäneet Kelttikoruissa nyt noin kahden vuoden ajan työttömiä ihmisiä työkokeilussa. ”

    Kun jo työkokeilussa olleiden joukosta ei löydy palkkauskelpoista työvoimaa, ja edelleen löytyy tarvetta ”auttaa” työttömiä palkattomaan työkokeiluun, niin eiköhän olisi syytä tunnustaa, että yrittäjä Francis McCarron (kok) ainoa tarkoitus on maksimoida omat tulonsa muiden ihmisten huonoa taloudellista pakkotilannetta hyväksikäyttäen?

    Kun yhdistää työpaikkailmoituksen ja työnhakijan saamat tarkentavat työtiedot Maria McCarronilta, niin eikö ole idioottimaista ryhtyä kiistämää numeroiduilla yksityiskohdilla sitä tosiseikkaa, että tarkoituksena oli teettää palkattomasti sellaisia töitä, joista yrityksen pitäisi maksaa palkkaa.

    Yrittäjä Francis McCarron (kok) selviää omasta mielestä puhtain paperein, koska Saku kirjoitti, että työvoimatoimisto teki erään virheen, jonka perusteella tässä tapauksessa työtön ei menettänyt työttömyyskorvauksiaan. Yrittäjä Francis McCarron (kok) näyttää erittäin sujuvasti unohtavan, että yritys ilmoitti avoimesta työpaikasta, jota hakiessa useimmat työttömät joutuvat tilanteeseen, jossa on suostuttava palkattoman työn tekemiseen tai menetää työttömyyskorvaukset. Kuten työvoimavirkailija luultavasti kertoi, niin työttömällä on oikeus kieltäytyä, mutta ehkä kertomatta jäi kieltäytymisen myös tarkoittavan lähes aina työttömyyskorvausten menettämistä. Ehkä, yrittäjä Francis McCarron (kok) yrittää elää itsensä kanssa valehtelemalla itselleen, että ihmiset ihan vapaaehtoisesti suostuvat tekemään hänelle palkatonta työtä ja kieltäytyvät palkasta ilman olemassa olevaa uhkaa menettää työttömyyskorvaukset.

    Yrittäjä Francis McCarron (kok) pitäisi ajatella tilannetta täydellä järjellä: Kuinka moni valitsee palkattoman työnteon, jos todella on valittavissa sama työ palkallisena? Idiootinkin pitäisi ymmärtää, että aina työntekijä haluaa työstää palkkaa eikä yksikään tee palkatonta työtä vapaaehtoisesti. Palkatonta työtä tehdään sen vuoksi, että palkattoman työn jatkeeksi luvataan palkkatyötä, mutta aivan kuten yrittäjä Francis McCarron (kok) tietää oman yrityksen kohdalla, niin palkkatyötä ei tarjota vaan otetaan seuraava palkaton työntekijä ja odotetaan saavan palkattoman työntekijän lisäksi kiitoksia.

    Idiootinkin pitäisi ymmärtää ettei palkattomassa työssä lusineen kannata antaa työnatajalle muuta palautetta kuin ylistystä, jotta työttömälle ei järjestyy erittäin ikävä ja pitkä tulevaisuus työttömyyspalveluissa.

    Häpeän työttömyyttäni, mutta mieluimmin tappaisin itseni ennen kuin itse alentuisin ihmisoikeuksia loukkaavaksi yrittäjäksi ja ihmisyyden mätäpaiseksi, joka hyödyntää työttömiä pakkotyöläisiä oman täysin ansaitsemattoman elintason tavoittelemisessa.

  24. 26

    Markku Jantunen sanoo

    Mielestäni ay-liikkeen tärkein tehtävä on suojella yksittäisiä jäseniään yksittäisten työnantajien mielivallalta, siis tuottaa työntekijöille oikeusturvaa. Palkoista ja työehdoista sopiminen yritys- tai yksilökohtaisesti on teoriassa parempi idea kuin kollektiivinen sopiminen. Käytännössä työehdot ovat yhtä numeroa (esim. kk-palkka) monimutkaisempi asia eikä työntekijöillä ole tyypillisesti kovin tarkkaa ja kattavaa informaatiota työmarkkinoista, jonka pohjalta arvioida oma työmarkkina-arvo juuri siinä työtehtävässä, jonka työehdoista omassa tapauksessaan neuvottelee. Työnantaja on paremmassa asemassa tällaisissa neuvotteluissa informaatioepäsuhdan ansiosta. Tästä syystäkin on käytännössä siis parempi työvoiman kannalta, että se on järjestäytynyttä.

    Sen sijaan näkemys, jonka työntekijöiden asema romahtaisi täysin ilman ay-liikettä, on liian yksinkertaistava, koska jos ay-liike on liian tehokas ajamaan työntekijöiden etuja, työnantajat jättävät osan työntekijöistä kokonaan palkkaamatta. Työntekijöiden ja työnantajien välillä on pohjimmiltaan oltava markkinatasapaino, koska kenenkään ei ole pakko ryhtyä yrittäjäksi, eikä kenenkään ole pakko ostaa yritysten tuotteita. Liian korkea palkkataso voi johtaa kokonaisten toimialojen syntymättä jäämiseen tai näivettymiseen. Kansainvälisessä kaupassa tämä näkyy siten, että eräät toimialat ovat kokonaan poistuneet korkean palkkatason maista.

    Robotiikka ja tekoäly ovat paraikaa muuttamassa työmarkkinoiden tasapainoa työnantajien välittömäksi eduksi. Tulevaisuudessa tilanne vain pahenee ja tästä syystä kehittyneimpien maiden kannattaisi kauppasotien sijaan keskittyä ratkomaan *yhteistuumin* tuloerojen kasvun kaltaisia yhteiskuntaa epävakauttavia ongelmia. Tulonjakoa epätasaistaa lisäksi ylikasvanut finanssisektori. Nämä ongelmat on ratkaistava kansainvälisellä tasolla. Suomi ei niitä voi ratkaista antamalla julkisen sektorinsa ylivelkaantua holtittomasti.

    • 26.1

      Tupu sanoo

      Minun mielestäni koko palkattoman työn teettäminen on mahdollistunut siten, että amattiyhdistysten tuki ei jatku alan työttömien etujen turvaamiseen. Työntekijöillä on ammattiyhdistysten tuki niin kauan kuin heidän palkkansa juokseen tilille ja jäsenmaksut tulevat maksuun. Jotain tukea työtön voi saada ansiosidonnaisen päivärahan ajalle, koska silloin on vielä todennäköistä, että työttömästä tulee uudelleen palkansaaja ja jäsenmaksujen maksaja.

      Huolehditaan työntekijöiden palkkatasosta, mutta sallitaan saman työn teettämien palkatta. Ammattiliittojen olisi pitänyt ymmärtää, että palkattoman työn teettäminen tarkoittaa pitkällä juoksulla täsmälleen samaa kuin palkkojen polkeminen.

      Edellisen lisäksi ammattiyhdistysten pitäisi ajaa palkansaajien etuja ajatellen palkankorotusten lisäksi verorasitusta, koska myös verotustaakan keventämisellä työntekijän käteen jää enemmän palkkaa. Työttömien kyykyttämiseen tuhlataan kiihtyvällä vauhdilla veroeuroja, joten ammattiyhdistykset voisivat hieman yrittää hidastaa kehitystä, joka ennen pitkää tekee useammasta jäsenmaksun maksajasta työttömän.

  25. 27

    Markku Jantunen sanoo

    ”Työkokeilu” ja ”kuntouttava työtoiminta” eli monessa tapauksessa työttömyyskorvausta vastaan tehty oikea työ on surullinen esimerkki mitä seuraa, kun kaikkeen pitää sotkea julkisen vallan kontrolli. Demarit rakastavat virkamiesten vallankäyttöä ja kaikenlaisia verorahoitteisia himmeleitä ja luovat niitä pikkulapsen innolla, minkä jälkeen yritykset ja julkiset tahot (kunnat ja kuntaliittymät) näkevät niiden porsaanreiät ja alkavat käyttää niitä härskisti hyväkseen. Tähän lisätään maatilalla kasvanut Kelan uusi keskustalainen pomo, joka horisee lehdissä, että työttömät pitää laittaa hyödylliseen (mutta palkattomaan työhön), koska lapsuudenkodissa maatilalla lapsetkin olivat koko ajan risusavotassa tai puuhasivat jotain muuta hyödyllistä.

    Te-toimistot pitäisi kerta kaikkiaan lakkauttaa ja Suomessa pitäisi ottaa käyttöön noin 800 e/kk suuruinen perustulo (johon lisäksi syyperustaisia tukia siinä määrin kuin niitä jää jäljelle tuon summa yläpuolella), joka verotetaan asteittain pois tulojen kasvaessa, mistä aiheutuu kaikille monotonisesti kasvava tulotaso työtuntien lisääntyessä. Reaaliaikaisella tulorekisterillä ja perustulolla saadaan aikaan täysin automatisoitu viiveetön ja läpinäkyvä, aidosti kannustava sosiaaliturva, joka ei tuota loukkuja eikä painajaismaisia ja absurdeja tilanteita kenellekään.

    • 27.1

      Jarkko sanoo

      Markku Jantunen,

      Kyllähän työkokeilussa ja noissa muissa jutuissa voi olla hyvääkin jos pääsee sopivan oman alansa mestarin oppiin joka jaksaa vielä perehdyttää ja opettaa hommiin. Siinä voi parissa kuukaudessa oppia esim. rakennusalanhommista enemmän kuin mitä jossain koulussa kolmessa vuodessa oppii. Toisaalta pahimmillaan noissa voi joutua hyväksikäytetyksi esim. teetetään samaa hommaa kiireapulaisena kokoajan jolloin et oikeasti opi juuri mitään. Joudut kiusatuksi, etkä uskalla työpaikan tai karenssin iskemisen uhan takia puolustautua samaan tapaan kuin vakituisen työsopparin omaavat.

      Pahimmillaan koko harjoittelusta tai työkokeilusta ei ole mitään iloa jos joutuu porukkaan jossa ketään ei kiinnosta neuvoa tai ei ole mitään osaamista opastaa kunnolla. Silti et voi viheltää peliä poikki karenssille joutumisen pelossa. Varusteet eivät aina ole turvalliset tai ovat puuttelliset joudut esim kesähaalareilla tekemään ulkohommia 20 asteen pakkasessa monta päivää etkä voi valittaa asiasta tai huomaat olevasi pian omasta syystäsi pois potkittu ja karenssilla. Toki voit omalla kustannuksellasi käydä ostelemassa parempia varusteita, mutta jos olet kelan pienimmillä rahoilla niin ei välttämättä ole varaa ostaa omia parempia varusteita harjoittelua varten mistä ei palkkaa makseta.

      Harjoitteluun / työkokeiluun menevä ei voi mitenkään tietää etukäteen millaiseen paikkaan on menossa ja millaisia ihmisiä siellä on. Eikä tietää sitä, että onko omat varusteet siinä kunnossa, että koko jutun voi hoitaa turvallisesti.

      Kyllähän poliitikot ja viranomaiset kovasti mainostavat työkokeilua ja muuta hyvänä mahdollisuutena, mutta epäkohdista, että joissain tapauksissa työkokeilija joutuu 20 asteen pakkaseen ulkohommiin kesävarusteissa tai pölyävään työhön puuttelisten hengitysuojamien kanssa tai niitä ei ole ollenkaan näistä ei sitten puhutakkaan mitään.

      • 27.1.1

        Tupu sanoo

        Työntekijä on nykyisessä työttömyystilanteessa liian helposti korvattavissa nöyremmällä työntekijällä

        Työttömyystilanne vaikuttaa myös palkkatyötä tekevien työturvallisuuteen, koska työturvallisuuteen liittyvien turvavälineiden kiinnittäminen vie kallista työaikaa. Vuosia sitten kerrostaloon ikkunoita vaihtamassa ollut nuori työntekijä kertoi, että heillä ei riitä työaikaa turvavaljaiden kiinnittämiseen, jolloin ainoa este tippumiselle oli toisen käden sormiote ikkunanpielestä. Työntekijöille oli annettu hyvin tyypilliset vaihtoehdot ”tulos tai ulos”. Kun suhteutetaan työtapaturman todennäköisyys ja mahdolliset yritykselle määrättävät yhteisösakot, niin yrittäjän kannattaa ottaa riski ja säästää työturvallisuusvälineiden kiinnitämiseen käytettävää työaikaa laskutettavaan työhön. Edellinen ei tietenkään ole työntekijän edun mukaista ja mahdolliset vaatimukset työturvallisuuden noudattamisesta päättyy työnantajan tokaisuun: ”Jos työt ei maistu, niin ovella on jono työttömiä odottamassa töihin pääsyä”.

        Minun mielestäni kannattaa kieltäytyä töiden tekemisestä, jos työvälineet ja/tai työturvallisuus ei ole kunnossa. Eiköhän työnantajaan tule vipinää kun hommat ei etene ja palkka juoksee… pahimmassa tapauksessa voi saada potkut, mutta ainakin henki/terveys säilyy ja lapsista ei tule orpoja.

        Palkattoman kohdalla tilanne on todella surkea, koska työtön on aina syyllinen, vaikka olisikin oikeassa. Työttömän henki on halpa.

        Olen kuullut, että sähköopista tietämättömille työttömille on kierrätyskeskuksessa annettu ruuvari käteen ja käsketty pistää vieressä olevan kasan sähkölaitteita osiin. Työhön perehdyttäminen oli siinä.

        Muistan lukeneeni eräästä rakennuspuolelle pyrkineestä tytöstä, joka käskettiin purkamaan asbestia sisältäviä rakenteita ja suojavarusteiden tarve paljastui vasta myöhemmin kun kokeneempi ohikulkeva työkaveri kysyi, tietääkö tyttö olevansa purkamassa asbestia.

        • 27.1.1.1

          Jarkko sanoo

          Oma kokemukseni on se, että selkeät turvallisuusasiat tyyliä suojalasien, kypärän ja turvakenkien, sekä valjaiden käyttö on yleensä kunnossa, mutta hitaammin kehittyvien työstäjohtuvien terveysongelmien kanssa harjoittelijat ja muu ilmaistyövoima jää täysin oman onnensa nojaan, koska he eivät ole työterveyshuollon piirissä ongelmia ei seurata eikä kirjata mihinkään. Jolloin ei ole mitään todisteita milla todistaa ongelmien syntyneet harjoittelupaikan kvartsipölystä tai muista kemikaaleista.

          Pahimmillaan kvartsipölystä sairastuneelle jatkuvasti keuhkotulehduksesta kärsivälle voidaan harjoittelun jälkeen TE-toimistossa vain ilmoittaa, että hän on laiska, koska on kroonisen tulehduksen takia jatkuvasti väsynyt ja laittaa karenssille. Samaan aikaan täysin samaa työtä palkattuna tehnyt ja samasta sairaudesta kärsivä saa korvauksia vakuutusyhtiöltä ja pääsee kaikkien uudelleen koulutusten ja muun tuen piiriin, koska hänen ongelmansa on todettu ja seurattu työterveyshuollossa ja hänellä on lääkärin lausunnot tukemassa niin on vaikeampi vain väittää ongelmien olevan seurausta laiskuudesta.

          Toinen ongelma on se, että rakennusalalla harjoittelija usein joutuu omilla rahoillaan ostamaan tarvitsemiaan välineitä ja suojaimia ja maksamaan ruokansa ja liikkumisensa työkohteisiin. Jokainen voi miettiä miten rahat riittävät jos työkohteeseen liikkuminen maksaa 200€ kuukaudessa, ruuat 100€. Sitten pitäisi löytää rahaa talvihaalareihin, koska pakkasta on yli 25 astetta, pölysuojaimiin, koska olet pölyävissä tiloissa ja teet ulkotyötä ja sinulla on vain kesähaalarit. Tähän päälle tulee vielä kaikki muut menot. Jos tulot ovat vain Kelan päiväraha ja 9€ kulu korvaus.

          Rakennusalan firmoilla ei todellakaan ole kaikkia välineitä mitä pitäisi olla eikä usein olen kiinnostustakaan käydä ilmaiselle harjoittelijalle niitä ostelemassa, koska siitä tulee ylimääräistä vaivaa.

          • 27.1.1.1.1

            Tupu sanoo

            Tuo palkattomien työntekijöiden hyödyntäminen rakennuksilla menee jo ihan tolkuttomaksi, koska taatusti rakennuttaja joutuu maksamaan sen verran ison summan, että kaikille työntekijöille pitäisi palkka maksaa.

            Eikö työnantajan pitäisi maksaa työvaatteet rakennusmiehille?

            Vaikeaa ymmärtää työnantajaa, joka saa rakennusmiehen ilmaisen työpanoksen eikä sen jälkeen viitsi edes työvaatteita järjestää puhumattakaan työkaluista.

            Kaikki valtion työllistämistuet pitää lopettaa, jotta yrittäjien palkanmaksuhalukkuus palautuu.