Tietämätöntä narrataan

Aina kun ajattelee vaalimainonnassa saavutetun absoluuttisen idiotismin pohjan, hallituspuolue yllättää. ”Näissä vaaleissa äänestetään myös pakkoruotsista.” No ei äänestetä! (Katja Hietala Facebookissa)

Viime syksynä Yle teetti Taloustutkimus Oy:llä kyselyn kansalaisten tietämyksestä kunnanvaltuuston päätettävistä asioista.  Joka kymmenes kyselyyn vastanneista tunnusti, ettei tiedä lainkaan, mitä kunnanvaltuutettu tekee. Epätietoisia olivat varsinkin nuoret, vähätuloiset, pelkän peruskoulun käyneet, pääkaupunkiseudun kunnissa asuvat, lapsiperheet ja maanviljelijät. 62 prosenttia tunnusti suoraan, ettei edes tiedä mikä taho kunnissa käyttää ylintä päätösvaltaa.

Juuri tähän tietämättömyyteen vetoavat perussuomalaiset nyt vaalikampanjassaan. Puolue on nostanut pääteemakseen maahanmuuton vastustamisen, ja nyt viime metreillä näköjään myös ruotsin kielen opetuksen vastustamisen. Näistä asioista ei päätetä kunnissa, mutta puolue luottaa siihen, että äänestäjät eivät sitä tiedä. Tietämättömiä narrataan.

Kunnanvaltuustossa päätettävät asiat löytyvät suoraan laista. Kuntalain 14 §:n mukaan valtuusto päättää seuraavista asioista:

1) kuntastrategiasta;

2) hallintosäännöstä;

3) talousarviosta ja taloussuunnitelmasta;

4) omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta;

5) liikelaitokselle asetettavista toiminnan ja talouden tavoitteista;

6) varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista;

7) sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista;

8) palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista;

9) takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta;

10) jäsenten valitsemisesta toimielimiin, jollei jäljempänä toisin säädetä;

11) luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista;

12) tilintarkastajien valitsemisesta;

13) tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta;

14) muista valtuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista.

Eipä ole listalla koulussa järjestettävän opetuksen sisältöä eikä maahanmuuttoa. Ne eivät myöskään sisälly tuohon viimeiseen kohtaan. Näitä tehtäviä ei ole säädetty missään laissa valtuuston päätettävikai, vaan niistä päätetään ihan muualla.

Nyt joku älähtää, että kyllä kunta voi päättää oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kotouttamisen kuntapaikoista. Niin voi. Kunta voi tosiaan päättää, että näitä kuntapaikkoja ei tarjota. Kunta ei kuitenkaan voi valikoida asukkaitaan. Jos joku oleskeluluvan saanut ulkomaalainen haluaa tulla kuntaan asumaan, niin kunta ei voi sitä estää. Perustuslain takaama liikkumisvapaus antaa laillisesti maassa olevalle oikeuden valita itse asuinpaikkansa. Kunta ei voi sulkea edes omia rajojaan, saati sitten koko maan rajoja.

Miettikääpä huomenna äänestyskopissa vielä kerran. Jos ehdokas lupaa valtuustossa keskittyä maahanmuuton ja pakkoruotsin vastustamiseen, niin hänellä ei ole valtuustossa mitään mitä vastustaa. Hän istuu tuppisuuna ja kuittaa vain kokouspalkkionsa. Hänelle ei tule päätettäväksi sellaista asiaa, johon hän noilla teemoilla voisi edes sanoa mitään.

Ei kukaan äänestäisi tällaistakaan vaativaa ehdokasta muuten kuin korkeintaan piloillaan.

pakkoruotsi

 

 

 

Kommentit
  1. 1

    Sami Lappalainen sanoo

    Nyt kyllä pomppasi, itsellä on kyllä ollut mututieto siitä että ei ehkä jokainen ymmärrä miten kunnallishallinto toimii, mutta tuo tutkimus laittoi ajatukset uusiksi.
    Tietämys on hyve ja yleisellä tasolla voisi melkein vaatia ihmisiä tutkimaan ja tutustumaan näihinkin hallintoelimiin ja miten ne toimii.
    Itsekin aloin ymmärtää hallinnollisia asioita vasta tällä vuosituhannella ja no, eipä se niin vaikeaa ollutkaan.

    Olisiko se muuten suotavaa jos veisi äänestyspaikoille tuon 14 kohdan listan mitä kaikkea kunta päättää?

    • 1.1

      sanoo

      Kyllä vaalipäivä on omistettu äänestämiselle, kaiken maailman propagoiminen, vaikuttaminen ja muut on hyvin paheksuttavaa, jollei jopa laitonta?

      • 1.1.1

        Teemu Hietala sanoo

        Onko se propagandaa, jos on vain listaus siitä, mistä edustajat päättävät? Se ei ota kantaa yhdenkään puolueen tai edustajan puolesta, vaan kertoo äänestäjälle mistä on kyse.

        Toki sinällään kaikki jotka ovat tietoisesti kampanjoineet muista aiheista kuin noista, älähtävät varmasti. Tuollainen lista olisi vaik teko toimivan kuntademokratian puolesta.

        Tosin tuotai listaa olisi pitänytarkoitus levittää heti sIitä asti, kun kuntavaalit tulovat ajankohtaiseksi. Kaikkialla missä on vaalimainontaakin.

        • 1.1.1.1

          Angie sanoo

          Äänioikeusilmoituksessa on lueteltu valtuuston tehtävät. Jokainen äänioikeutettu on se postissa saanut kotiinsa.

  2. 2

    Marko sanoo

    En sinänsä ihmettele, kun katsoo joidenkin vaalikoneiden kysymyksiä. Kysytään mielipidettä maahanmuutosta, homo- ja lesboparien adoptio-oikeudesta, yritysten sukupuolikiintiöistä…. Ja kas, vastaustesi perusteella äänestä tätä henkilöä kaupunginvaltuustoon.

    • 2.1

      sanoo

      Kuuluuko kunnanvaltuutetun tehtäviin huolehtia ”Suomen kiristyneestä ilmapiiristä?” Entä päättääkö valtuusto vihapuheesta?

      ”Seitsemän lapsen yksinhuoltaja Habiba Ali, 30, nousi valtuustoon Espoossa”

  3. 3

    Raimo Korhonen sanoo

    Kuntalain pykälä ei ole vaalimainontaa eli sen voisi kyllä asettaa nähtäville.

    Pakolaisten ottamisesta kunta voi tosiaan päättää, mutta oleskeluluvan saanut voi itse päättää, mihin asettuu – ja jos ko. kunta on tehnyt kielteisen päätöksen, se ei saa valtion tukea kotouttamiseen. Siinä kaikki!

  4. 4

    Mari Mattila sanoo

    Voi yrittää myös muistaa, että lautakunnat valitaan kuntavaalien jälkeen. Kunnassa on sosiaali- ja terveyslautakunta, opetuslautakunta, tekniset lautakunnat, monissa kunnissa kulttuuri- ja liikuntalautakunta. Niissä päätetään jo sellaisistakin asioista, jotka suoraan voivat vaikuttaa omaan elämään. Lautakuntien jäsenet valitaan usein vaaleihin osallistuneiden joukosta, niistä, jotka eivät ole saaneet riittävästi ääniä päästäkseen valtuustoon. Sillä mielellä voi niitä ehdokkaitaan myös miettiä.

  5. 5

    Teijo Perhola sanoo

    Siinä onkin isäntä ihmeissään päästessään Peräpötkön valtuustoon, eikä voikaan laittaa eroa EU:sta vireille. Joutuu järkkymätöntä älyään käyttämään vähäisempiin asioihin, jolloin alkaakin poissaoloja kokouksista kertymään…

  6. 6

    T. Oope sanoo

    Hmm…eikö kunnanvaltuustoon menevistä valita lopulta eduskuntaan menijöitä?

    • 6.1

      Saku Timonen sanoo

      Aika usein, mutta valtuutettuna oleminen ei ole eduskuntaan valinnan edellytys.

  7. 7

    Jorma Reijonen sanoo

    Masentavaa, vaalikoneet ovat valjastettu mielipiteiden ohjailuun.

  8. 8

    Hannu sanoo

    Eikös nyt kuitenkin valtuustolla ole kunnassa yleinen toimivalta, eli valtuusto voi päättää kaikesta mistä kunnassa voidaan päättää. Esitetyssä listassa on vain ne asiat, joita valtuusto ei voi delegoida. Kyllä valtuustoissa käsitellään monenlaisia hyvinkin yksityiskohtaisia kouluasioita, kaavoitusasioita jne.

    Ja kyllä valtuusto voi päättää myös esim. kunnan mahdollisesti ylläpitämistä vastaanottokeskuksista, vaikkei voikaan panna rajoja kiinni edes oman kunnan osalta.

  9. 9

    Jussi Gaumoff sanoo

    Ainainen kärjistys ja yksinkertaistaminen. Äänenantoneuvosi kohteena oleva äänestäjä ei todennäköisesti anna suurta painoarvoa sille, että ehdokkaan maahanmuuttovastaisuus lähtökohtana voidaan (juuri ja juuri pinnalla pysyen) johdella ristiriitaisuutta suhteessa kuntalain 14 §:n pintapuoliseen tarkasteluun. Ylipäätään, eivät ne tahvanat edes lue tätä blogia! He äänestävät keitä äänestävät saadakseen pikkupullukkaa keskiluokkaa täynnä olevaan valtuustoon oman aatemaailmansa henkeä. Katsos, voivat näin olla varmoja; ei siitä että asiat muuttuisivat mutta siitä, että entiseen malliin kuitattavien kokouspalkkioiden eteen on siedettävä istua natsin kanssa samalla rivillä.

  10. 10

    Jaakko Lautaoja sanoo

    Jostain syystä television tenteissäkään ei puhuta sanaakaan niistä asioista, mistä valtuutetut päättävät. Jo toiset kuntavaalit, joiden tentit ovat täynnä sotea ja valinnanvapautta, joihin valtuutetuilla ei ole mitään valtaa. Lopulta omankin kunnan tulevan kauden todelliset kipupistet ovat jääneet kampanjoinnissa täysin tuntemattomiksi.

  11. 11

    jhalmu sanoo

    Aika hienovaraista mielen muokkausta ylellä:

    ”– ”Mitä väliä sillä on ketä sinne valtuustoon valitaan, kaikki ne ovat samanlaisia”. Tämä on yleinen ajatuskulku. Silti esimerkiksi sillä, työskenteleekö läpimennyt ehdokas kunta- vai yksityisellä sektorilla, voi olla todella paljon merkitystä. Jos ollaan esimerkiksi päättämässä siitä, rakennetaanko kuntaan uusi koulu, niin todennäköisesti käännytään asiantuntemuksen toivossa valtuustossa istuvan opettajan puoleen. Näin ollen tiettyä kuntasektoria edustava valtuutettu saa mielipiteilleen jopa suhteettoman suuren painoarvon. Tämä näkyy helposti siten myös kuntatalouden kasvavina menoina.”

    Eli yksityissektoria pitäisi äänestää. Haistakaa ny.

    http://yle.fi/uutiset/3-9553298

  12. 12

    Minna Ylitalo sanoo

    Olen tässä ihmetellen seurannut erästä pikkupaikkakunnan ehdokasta, joka keskittyy blogissaan ja facebookissa pelkästään sensaatiomaiseen muukalaiskammoon. Luulisi maaseudulla olevan tärkeämpiäkin aiheita. Sivukylä sijaitsee kymmenien kilometrien päässä lapsuudenmaisemieni kuntakeskuksesta eikä sinne kulje edes linja-auto. Tänään hän kalastelee viime hetken ääniä Tukholman kuolonuhrien siivellä.

  13. 13

    AikaMies sanoo

    No joo…
    Ihan tarkalleen ottaen muitakin päätöksiä syntyy esim lautakuntien päätösten otto-oikeuden välityksellä.
    Lausunnonanto (muulle viranomaiselle) ei ehkä ole päätös, mutta vaikutuskanava kuitenkin.
    Joku koulumatkakuljetuksen palauttaminen (lautakunnalle) ei ehkä maailmaa muuta, mutta, ehkä ainakin välillisesti, päätöksen.

    Meinaan jotta tuo 14. kohta ( – muista valtuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista) piilottaa monta hallintorutiinia. Senverran vaatimattomalla tasolla kuitenkin ovat , etteivät juurikaan kunnarajaa ylitä tai talousarviota romuta 😉 .

      • 13.1.1

        AikaMies sanoo

        Kunnan/kaupunginhallitus tarkalleenottaen tietty on siinä välissä.
        Valtuuston valtaahan se kh:kin käyttää (ja tottelee?).
        Tarkoitus oli kuitenkin vain huomioida (liian) monen asian delegoituvan lauseella ”tarkemmin määrätään” ja vallan siten joskus menevän ihan vallattomaksi. Kunnanvaltuustot, -hallitukset, (kh)-jaostot, neuvostot jne eivät kuitenkaan valtakunnan asioihin (eli vaikkapa rajojen sulkemisiin) juuri pysty kuin lausunnonantajina. Lausuntojahan voi hallinnolle antaa J Okainenkin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *