Kansalaistottelevaisuus

Uusi oikeusministeri Antti Häkkänen näyttää kuuluvan siihen koulukuntaan, jonka mielestä perustuslaki ei saa estää lainsäädäntöä, vaan sen on joustettava vaalitulosten mukaan. Tämä näkemys on aika harvinen juristeilla, mutta sitäkin tavallisempi oikeistopoliitikoilla. Heillä on kiire muokata yhteiskuntaa mieleisekseen. Tästä nykyhallituksella on kipeitä kokemuksia sen lyötyä päätään monta kertaa perustuslain kulmaan, ja siitä kivusta kumpuavat katkerat puheet perustuslakifundamentalismista.

Häkkänen on myös huolestunut kansalaistottelemattomuudesta, jota harjoittavat kansalaisten lisäksi monet poliitikot.

häkkänen

Perustuslaki on säädetty juuri nykyhallituksen kaltaisten päättäjien varalle, jotka haluavat yhdessä vaalikaudessa runnoa läpi perustuslain kannalta kyseenalaisia lakeja. Kansalaistottelemattomuudella Häkkänen tarkoittanee lakien tarkoituksellista rikkomista siksi, että niitä ei hyväksytä. Jos hän tätä tarkoittaa, niin olen samaa mieltä. Lait on tehty noudatettaviksi ja niitä rikkomalla hankkii vain hankaluuksia itselleen. Sen ovat saaneet nähdä kansalaisten lisäksi myös Häkkäsen huolen aiheena olevat poliitikot. Silti varsinkin Teuvo Hakkarainen on julistanut rikkovansa lakia jatkossakin.

Kansalaistottelemattomuutta on kuitenkin monenlaista. Lakia ei kannata tahallaan rikkoa, mutta mielenosoitukset, boikotit ja yleensä kaikenlainen kritiikki ovat täysin laillista kansalaistottelemattomuutta. Niitäkin tehokkaampi keino on kansalaistottelevaisuus.

Se on sitä, että vaaditaan maan hallitusta ja eduskuntaa säätämään vain perustuslain mukaisia lakeja. Se on sitä, että vaaditaan poliitikkoja ja viranomaisia noudattamaan kaikissa toimivaltaansa kuuluvissa asioissa lakia ehdottomasti. Se on sitä, että pidetään huoli perustuslain ja muiden lakien takaamien oikeuksien toteutumisesta.

Otetaanpa pari ruohonjuuritason esimerkkiä. Kun terveelle ja työkykyiselle työttömälle tarjotaan palkatonta työtä kuntouttavan työtoiminnan nimellä, niin kansalaistottelevainen vaatii viranomaisia noudattamaan kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 8 §:n 3 momenttia. Sen mukaan kuntouttava työtoiminta on mahdollista vain siinä tapauksessa, että  henkilö ei työ- ja toimintakykynsä asettamien rajoitusten vuoksi voi osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön.

Kun Migri tekee turvapaikkahakemuksiin kielteisiä päätöksiä malliasiakirjojen mukaan, niin kansalaistottelevaisilla on oikeus vaatia viranomaista noudattamaan hallintolakia ja hyvää hallintotapaa. Hallintolain 6 §:n mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

Saman lain 45 §:n mukaan päätös on perusteltava ja perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Malliasiakirjan pohjalta tehty päätös ei täytä lain vaatimuksia.

Kun kansanedustaja kirjoittelee rasistisia kommentteja, niin kansalaistottelevainen voi vaatia rikoslain ehdottoman tarkkaa noudattamista. Kansanedustajan asema ei anna erioikeuksia eduskunnan ulkopuolella, vaan lainsäätäjällä on erityisvelvollisuus noudattaa lakia.

Voitte itse keksiä lisää asiota, joissa kansalaistottelevaisuutta voi ja pitää käyttää. Ihan kokemuksesta voin kertoa, että kansalaistottelevaisuus toimii tehokkaammin kuin kapinointi. Halutessaan sillä voi Pahkasikaa siteeraten ajaa viranomaiset hulluuden partaalle ja ylikin, mutta ainakin lakia noudatetaan. Sitä varten lait on säädetty, joten kenenkään ei tarvitse kuunnella selityksiä ”meillä on tällaiset ohjeet” ja ”näin meillä on aina tehty”.

 

 

Kommentit
  1. 1

    korjausehdotus sanoo

    ” Kun terveelle ja työkykyiselle työttömälle tarjotaan palkatonta työtä kuntouttavan työtoiminnan nimellä, niin kansalaistottelematon vaatii viranomaisia noudattamaan kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 8 §:n 3 momenttia.”

    Tässä ensimmäisessä esimerkissä sanan ’kansalaistotettelematon’ pitäisi asiayhteyden ja lopputekstin mukaisesti olla ’kansalaistottelevainen’.

  2. 3

    Jussi Kyrönlahti sanoo

    ”–nimellä, niin kansalaistottelematon vaatii viranomaisia–”
    Sinulle sattui lyöntivirhe.

    Hieno kirjoitus. Uusi oikeusministerimme on kauhistuttava tyyppi. Miten ihmeessä ko. pestissä toimiva henkilö voi vastustaa lain noudattamista? Miten skitsofreeninen asetelma.

  3. 4

    Jukka sanoo

    Mielenkiintoista, miten kaksi juristia näkee asiat eri tavalla. Toisella on empatiakykyä, toisella ei. Kun maallikko tutkiskelee lain valmistelutekstejä ja jäsentelee ilmaisujen tarkoitteita, väkisinkin näkee saman kuin Saku. Selkeän kuntouttavan työtoiminnan vääristely pitäisi oikeudessa mitata. Häkkäsen kaltaisilta oikeuden toteutumista on turha odottaa. Jatkakaamme siis kansalaistottelevaisuutta. Maaherra Wibeliusta siteeraten:
    ”Te voiton saitte.
    Teill on valta nyt, siis minun tehkää, miten miellyttää. Mut laki, ennen mua syntynyt, myös jälkeheni jää.”
    Kaiken maailman Häkkäsiä varten Suomen perustuslaki lienee säädetty ja sen säätämisjärjestys paljon harkintaa vaativaksi.

    • 4.1

      Heli Heikkinen sanoo

      Enpä tiedä, todistaako tämä edes Sakun empatiakyvystä, mielestäni ei. Hän vain lukee lain kirjainta ihmisoikeus- ja perustuslaillisen tulkinnan läpi – niin kuin muidenkin pitäisi. Hän perehtyy asiaan ilman omaa lehmää ojassa. Jos välillä räväkämmin kirjoittaakin, niin sehän sopii blogiin ihan hyvin. Asia pysyy silti asiana.

      Yleisesti ottaen mua harmittaa, että esim. turvapaikanhakijoita auttavien usein katsotaan olevan tunteellisia hölmöjä. Sehän ei pidä paikkaansa ollenkaan. Kyse on täysin järkiperäisestä eettisestä ja moraalisesta valinnasta, jonka auttaja jossain tienhaarassa teki, ja nyt se tie on vain vienyt pidemmälle tähän toimintaan. Suuri osa ihmisistä ei ole tätä valintaa edes uskaltanut pohtia – he ovat nyt niitä välinpitämättömiä ”tolkkuja”. Semmoiset, jotka menevät enemmän mutu-tunteen ja luulon kuin tiedon ja perehtymisen tietä, ja joiden moraali on enempi moralismia, ovat taas taipuvaisempia ennakkoluuloihin ja muukalaisvihaan.

  4. 5

    Hilkka Vepsä sanoo

    Suomalaiset ovat kulkeneet pitkän ja vaikean tien denokratiaan. Perustuslakimme laatijat ovat olleet viisaita. He ovat ymmärtäneet, että vallan käyttäjillä pitää olla jarrut, niin että kukaan yksittäinen tai ryhmä ei voi omien mielitekojensa mukaan toimia. Nyt näitä perusarvoja, meidän maamme ja kansalaisten perusoikeuksien tukipilareita ollaan murentamassa. Herätkää ihmiset!

  5. 6

    Mauri Pulkkinen sanoo

    Kun enää ei riitä kiveen hakatut kymmenen käskyä, vaan lakeja ja asetuksia on massiivinen määrä, saattaa kansalainen tahtomattaan syyllistyä rikkeeseen.

    Häkkänen ei ole vielä vannonut ministerivalaansa, joten hän voi viime tingassa päästellä suustaan sammakoita.

    Minulle on kauhistuttava asia, jos ministerien, kansanedustajien, virkamiesten säädösten kunnioitus laskee sille tasolle, että lakeja sovelletaan kulloistenkin mielihalujen mukaan. Heillä on edellytyksiä pysyä säädösten tasalla ja noudattaa niitä tarkoitetulla tavalla.

    Joku voi leimata minut vanhanaikaiseksi, mutta kansakunnan eheys lepää hyväksyttyjen lakien varassa. Jos niin ei olisi, seurauksena olisi mielivalta ja vahvemman ylivalta, hallinnon rämettyminen ja rakenteellinen korruptoituminen.

    ”Kansalaistottelevaisuus” on mielenosoitusten arvoinen ja sananvapaus on kansalaisyhteiskunnan lukko. Suomen kehittyminen kansalaisyhteiskunnaksi on vienyt aikaa kymmeniä vuosia ja voimat, jotka pyrkivät tuhoamaan sen yhdessä vaalikaudessa, ansaitsevat halveksuntaa ja pilkkaakin.

  6. 7

    Erkki Weurlander sanoo

    Saku. Ylitit itsesi(kin).
    Samaa mieltä olen kanssai, mutta tulkitseekohan valtaanpäässyt valtionneuvos kirjoituksesi jonkinlaiseksi kansalaistottelemattomuudeksi?
    Laitoin tällä kertaa nimimerkin sijasta ihan oikean nimen.

    Meinaan jotta jos rekisteriä pitävät, sellaista kansalaistottemattomien ”mustaa kirjaa”, niin ei tarvitse hakea ja arvailla.

  7. 8

    Markus Kartesalo sanoo

    Kannan huolta siitä että Suomessa lapsia tulee ministeriksi karmein seurauksin. Katainen näytti meille karmealla tavalla miten keskenkasvuinen hölmö saa asiat sekaisin.

  8. 9

    Rosa Warski sanoo

    Sillälailla. ”Oikeus”ministeriksi noussut sekoomuspoliitikko vaatii, että perustuslain on hallituspuolueiden harkinnan mukaan joustettava. Ja miten sattuikin – Kokoomus on hallituspuolue, jonka lakiasioiden johdossa on Häkkänen itse !

    Ja anna kun arvaan: perustuslain on joustettava nimenomaan niissä tilanteissa, joissa yhteiskunnan heikko-osaisten ihmisoikeudet tulevat tielle.

    Tämän päälle sitten jeesustellaan, miten ollaan niin kovin huolissaan kansalaistottelemattomuudesta. Onhan se toki ikävää. Jos Häkkänen sanoo, että köyhien kyykyttäminen on oikein, niin minä ainakin alan kyykyttämään köyhiä siltä seisomalta.

  9. 10

    Jarkko sanoo

    Eiköhän tässä ole kyse siitä samasta mitä aina ennenkin historiassa on tehty. Kun kansakunnan varallisuus on saatu pienen joukon haltuun pitää lait säätää sellaisiksi, että ne suosivat tätä pientä joukkoa. Kyse on ilmiöstä jossa valta pikkuhiljaa siirretään laillisilta hallitsijoilta kauppiaille. Kapitalismin taipumus siirtää valta hallitsijalta kauppiaille, ja näiden kauppiaiden pyrkimys käyttää sitä valtiota ja sen kansalaisia vastaan ei ole mihinkään kadonnut.

    ”Vapaassa” kauppiaiden hallitsemassa markkinataloudessa on mahdotonta kilpailla orjan kanssa joutumatta itsekin orjaksi. Eikä inhimillinen kärsimys saa estää voitontavoittelua. ”Vapaus” on lainausmerkeissä, koska markkinatalous ei koskaan ole oikeasti vapaata heikoimmassa asemassa olevien kannalta, koska vapauksien toteutuminen edellyttää taloudellisia resursseja ja järjestelmällä on taipumus sulkea ihmisiä resurssien ulkopuolelle pysyvästi, koska orjan kanssa on mahdoton kilpailla joutumatta itsekin orjaksi.

    Japanin ydinvoimalassa tapahtui katastrofi, sitä siivoamaan lähetettiin tavalliset köyhät, jopa työttömät ja kodittomat eikä niitä jotka ko. voimalalla olivat siihen asti käärineet voittoa ja toteutettiin epäoikeudenmukaisuutta, koska vastuut laitettiin eri henkilöille, joille edut menivät. Sama pätee kaikkeen muuhunkin täällä rikkailla on aina turvaverkko köyhillä ei. Sitä rikkaiden turvaverkkoa ei saa kutsua sosialismiksi vaikka se turvaverkko takaa täyden vapautuksen kaikesta vastuusta omien tekojen seurauksista. Köyhät taas pakotetaan kilpailemaan orjia vastaan vaikka on mahdotonta kilpailla orjia vastaan joutumatta itsekin orjaksi. Rikkaita tämä kilpailu orjuuteen ei koske. Sosialismia rikkaille, kapitalismia köyhille.

  10. 11

    Rosa Warski sanoo

    Häkkäsen retoriikka on kyllä vertaansa vailla:

    ”– Jos me ollaan päätetty yhdessä tässä maassa, että perustuslain mukaisesti kansan valitsemat edustajat säätävät lait, niitä täytyy jokaisen noudattaa.”

    ”– Vaaleilla valituilla kansanedustajilla pitää olla kansan tahdon mukaisesti oikeus viedä perinteisiä ja tavallisia poliittisia asioita eteenpäin yhden vaalikauden aikana ilman perustuslain esteitä.”

    (blogin viitteet)

    • 11.1

      Saku Timonen sanoo

      Kansalaisten on noudatettava lakeja, mutta päättäjien ei tarvitse säätää niitä lakeja perustuslakia kunnioittaen. Riittää, että päättäjät on vaaleilla valittu. Outoa logiikkaa tosiaan.

      • 11.1.1

        Jussi Salminen sanoo

        Logiikka muuttuu ymmärrettävämmäksi, jos ei pidetä Häkkästä juristina, vaan kovan linjan oikeistopoliitikkona, joka haluaa takoa, kun rauta on kuumaa, eli kun hallitus on harvinaisen suopea Häkkäsen edustamalle poliittiselle ajattelulle. Lopputuloksen kannalta ei tietysti ole erityistä merkitystä sillä, että oikeusministeriössä vaihdetaan henkilö, joka ei osaa, henkilöön, joka ei välitä.

  11. 12

    Vesa Nikula sanoo

    Siinä vaan tuppaa käymään, kuten pojalle, joka ihmetteli keisarin ”uusia vaatteita”. Ympäristö solvaa epäkohdan esittäjää. Näin on käynyt Sakulle ja näin on käynyt minulle, niin työelämässä kuin politiikassa. ”Hys hys, ei noin saa sanoa! Pitää olla tahdikas!” No sitten tahdikkaasti perseestä tämä homma.

  12. 13

    Korkki sanoo

    Häkkänenhän on harvinaisen pätevä ministeri (tosin oikeusministerit ovat usein olleet oikeusoppineita), välillä on kaiken maailman lähihoitajia tai kaupan kassoja ollut ministerinä.

    Mutta tää on taas niitä asioita jotka voi nähdä niin monella tavalla. Oikeuslaitos joutuu pahaan välikäteen lain tulkkina. Joutuu päättelemään ja miettimään miten asiat oikeasti menevät. Perustuslaki ei oikeastaan jousta tippaakaan. Tavallisessa lain tulkinnassa taas joutuu tuomari miettimään asiaa joka kantilta ja silti lähes aina ristiriitaisessa asiassa päätöksen tekee seuraava tai sitäseuraava oikeusaste, kun jompi kumpi osapuolista ei tyydy päätökseen. Syyttäjä lukee lakikirjaa eri suunnasta kuin puolustaja 🙂

    Monessa laissa raja on veteen piirretty viiva. Esimerkiksi vihapuheessa; jonkun mielestä jokin mielipide on vihapuhetta, toisen mielestä se taas ei ole. Siksi minua karsastaakin koko vihapuheen määritteleminen. On hemmetin hankalaa kieltää joku asia josta voi olla erilaisia tulkintoja. Ylinopeuden määritteleminen on äärettömän paljon helpompaa, kun on selkeä raja.

  13. 15

    UllaH sanoo

    Hups, nyt vasta tajusin, miten tyhmästi asian ilmaisin! Anteeksi, jos joku käsitti asian väärin. Linkkasin osoitteen, koska se on minusta hyvä vastalause näille hallituksen kaavailemille uusille kyykytyksille. Kätevä apuväline aktivoinnin kurimukseen joutuneille (joihin melko varmasti itsekin kuulun 2018 alusta alkaen….).

  14. 16

    sanoo

    Erittäin hyvä kirjoitus. Huomauttaisin kuitenkin, että oikeustajun toteutumiseksi on joskus yhteisölle paremmaksi ylittää rikoskynnys. En tarkoita tällä sitä, että rikoksesta pitäisi jättää rankaisematta tai vakavien rikosten hyväksymistä. Koska oikeustaju on subjektiivinen asia niin oma oikeustajuni pitää vakavina rikoksia joissa minimirangaistus on ehdollista tai ehdotonta vankeutta.

    Tästä hyvä esimerkki on Juha Sipilän vierailu Itä-Suomen yliopistossa 14.3. Tätä ennen Sipilän hallitus oli ilmoittanut leikkaavansa opintorahaa rankalla kädellä ja tekemällä opintotuesta entistä lainapainoitteisempaa. Ymmärrettävästi Sipilää saapui tervehtimään koko Carelia-salin alahallin verran opiskelijoita ja kansalaisaktiiveja. Mielenosoitus sujui rauhallisesti kunnes Sipilän kuultiin menneen luentosaliin takakautta jättäen mielenosoituksen huomiotta.

    Tästä seuranneesta mielenosoittajien, järjestysmiesten ja poliisin välisestä kohtaamisesta luentosalin ovella on käytetty virheellisesti termiä ”käsirysy”. Paikan päällä pidätettiin kaksi mielenosoittajaa, jotka pitivät ovia auki väkisin käskyistä huolimatta. Näin mielenosoittajien viesti pääsi luentosaliin ja myös pääministeri sen joutui kuulemaan. Tästä kirjattiin pidätetyille henkilöille sakot viranomaisen vastustamisesta (huom. ei väkivaltaisesta). Lopuksi joku laittoi palohälyttimen päälle, tämä tosin on pelkkää ilkivaltaa ja täysin tuomittavaa. Syyllistä tästä ei koskaan kiinni saatu.

    Nyt voikin jokainen pohtia kuinka valtioneuvoston päämies voi kurittaa jo valmiiksi köyhintä ihmisryhmää Suomessa ja vältellä tapaamasta tästä täysin oikeudenmukaisesti suuttuneita kansalaisia. Jos päättäjien ja päätöksen kohteiden välille luodaan muuri niin ylilyöntejä tapahtuu ja jotkut niistä ovat vakavampia kuin toiset.

    Summa summarum, syyllistyivätkö nämä kaksi henkilöä rikokseen? Kyllä, ja rikoksesta tulee seurata rangaistus. Pidänkö minä heidän toimintaansa rikollisena? En, mutta yksilön oikeustaju ei muuta lakia muuten kuin laillisin keinoin.

    • 16.1

      Rosa Warski sanoo

      Helsingin yliopistossa oli samantapaista menoa muutama vuosi sitten Stubbin juhlapuheessa koulutusleikkauksien saattelemana. Tällöinkin poliisi poisti pari mielenosoittajaa juhlasalista, kun he yrittivät huutaa Stubbin hiljaiseksi.

      Itse mietin lähinnä, miten Stubb kehtaa tulla ilkkumaan lipaston juhlasaliin. Mutta niin se vaan kehtasi, eikä ihme, että opiskelijoita ketutti. Tässä huomasi hyvin, miten eri kastia opiskelija on suurvisiiriin nähden.

  15. 17

    liisa hirvonen sanoo

    Kansalaisten yhteiskunta vaikuttaa oikeasti päätöksentekijöihin ja politiikkaan. On parasta olla kansalaisena valpas ja hereillä. Jos katsotte ja seuraatte dokkarisarjaa ”Euroopan juutalaisten tarina”, huomaatte, että koska kukaan ei puuttunut tai tehnyt mitään, ja ollut tai kyennyt enää olemaan kansalaistotelematon, niin siksi kaikki se kauhea ihmistuho tuli mahdolliseksi.

    Kansalaisten yhteiskunta, kollektiivinen mieli tai mielentila tekee valinnan. Siinä on suuri vastuu kaikille, jokaiselle meistä.

    Linkki:http://areena.yle.fi/1-2806988

  16. 18

    Virva Itäranta sanoo

    Alkakaamme siis kaikki kansalaistottelevaisiksi! Eikös se ollut myös herra oikeusministerinkin toive?

    Siinä on vain se puoli, että pitäisi näemmä olla lainoppinut, jotta Suomessa voi pitää oikeuksistaan ja varsinkin ihmisoikeuksistaan kiinni.

    Äitinä joskus ajattelin, että pitäisi olla lääkäri, ainakin sairaanhoitaja, psykologi, huoltohenkilö, valmentaja, automekaanikko ja ties mitä muuta. Nykyään pitäisi vielä olla tuomarikin.

    • 18.1

      Rintsu sanoo

      Tämä on nyt ihan pakko laittaa…

      Äidit vain, nuo toivossa väkevät,
      Jumalan näkevät.
      Heille on annettu voima ja valta
      kohota unessa pilvien alta
      ja katsella korkeammalta.

      Lauri Viita

      Hyvää tulevaa äitienpäivää.

  17. 19

    Rintsu sanoo

    Kun mä aikanani olin virkamies…
    … niin semmoiset asiat kuin hallintomenettelylaki ja sittemmin hallintolaki piti osata ulkoa.
    Ja vaikka ei osannutkaan niin niiden perusteiden piti olla selkärangassa.
    Niiden ”omien” lakien lisäksi. Joita ny oli vaikkapa rikoslaki, liikevaihtoverolaki (arvonlisäverolaki) ja jokseenkin jokainen laki mitä eduskunta on ehtinyt säätämään.

    Päätöstä tehdessä sen piti kestää kaikki mahdolliset oikeusasteet. Ei niitä tullut tehtyä työllistääkseni eri oikeusasteita, oikeuskansleria tai eduskunnan oikeusasiamiestä. Heillä riitti töitä ilman minuakin.

    Nykyhallitus taas vaikuttaa olevan sitä mieltä, että oikeuslaitoksella ei ole tarpeeksi töitä.
    Siitä vaan sanoi Dostojevski.

  18. 21

    167-176 sanoo

    Hyvä asia tuo kansalaistottelevaisuus. Vaikka näin sanan vasta ensimmäisen kerran niin olen ollut kansalaistottelevainen jo ”valovuosia”. Moni viranomainenkin on muuttunut kansalaistottelevaiseksi ainakin tilapäisesti niiden viiden oikeudenkäynnin jälkeen jotka olen pannut alulle, myös kanteluilla olen saanut aikaan tilapäistä kansalaistottelevaisuutta viranomaisissa.
    Viimeksi Kela oli kansalaistottelematon tammi- ja helmikuussa ja Kelan oikaisuvaatimuskeskus helmikuussa kun teki päätökset noista alkuvuoden päätöksistä. Sitten maaliskuussa muuttui Kelan oikaisuvaatimuskeskuskin kansalaistottelevaiseksi heti kun oli saanut lausuntopyynnön Itä-Suomen hallinto-oikeudesta.

    Jatkan tuota kansalistottelevaisuutta niin kauan kun sormet pysyy näppärillä ja tulevaisuudessa valitettavasti tuota kansalaistottelevaisuutta tarvitaan yhä enemmän. Niin kivaa tämä on että suosittelen muillekin, silloin varsinkin kun posti tuo saantitodistuskirjeen hallinto-oikeudesta on ilmassa suuren urheilujuhlan tuntua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *