Työtön töissä

Vantaan kaupungin entinen työpajaohjaaja tuomittiin oikeudessa maksamaan 25 päiväsakkoa eli hänen tuloillaan 725 euroa luottamusaseman väärinkäytöstä.  Hän oli teettänyt kuntouttavassa työtoiminnassa olevilla pajalaisilla remonttitöitä itselleen ja vanhemmilleen maksamatta työntekijöille korvausta. Hän sai remontit teetettyä todella halvalla, eikä häntä edes jälkikäteen velvoitettu maksamaan työntekijöille palkkaa.

Rikosnimike ei ollut kiskonnatapainen työsyrjintä, kuten olisin toivonut olevan. Siihenhän syyllistyy rikoslain 47 luvun 3a §:n mukaan se, joka asettaa työntekijän huomattavan epäedulliseen asemaan käyttämällä hyväksi työnhakijan tai työntekijän taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä, ajattelemattomuutta tai tietämättömyyttä.

Tätä lainkohtaa ei käytetä siksi, että kuntouttavassa työtoiminnassa ja työkokeilussa olevat eivät ole työsuhteessa, vaan he ovat työvoimapoliiittisessa toimenpiteessä. Rikosilmoitusta kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä ei kannata tehdä, sillä näistä toimenpiteistä on säädetty laissa. Vai kannattaisiko sittenkin?

Ilokseni törmäsin eilen sosiaalisessa mediassa linkkiin, joka vei Minna Närhen Lapin yliopiston oikeustieteelliselle tiedekunnalle jättämään pro gradu -tutkielmaan Velvoitetyöhön osallistuvan oikeudellinen asema. Viimeinkin maahan on saatu juristi, joka on paneutunut palkattoman työn ongelmaan juuri kuntouttavan työtoiminnan valossa.

Palkatonta työtä teetetään tässä maassa valtavasti.

Työvoimapoliittisiin aktivointitoimiin osallistuneet työttömät tekivät vuonna 2015 yhteensä 366 492 palkatonta työkuukautta. Lisäksi työ- ja koulutuskokeiluissa oli joka kuukausi keskimäärin 11 892 ihmistä ja kuntouttavassa työtoiminnassa joka kuukausi keskimäärin 18 649 ihmistä. Näin suurta määrää ”ilmaista työtä” ei voi tehdä ilman vaikutuksia yhteiskuntaan. Ilmaistyön määrä on siis todella merkittävä, eikä missään tapauksessa voida puhua enää vain marginaalisesta asiasta. Nykyajan Suomessa velvoitetyön määrä alkaa jo lähestyä palveluspakon aikaisia määriä. (Närhi s. 21)

Jos historiallinen termi palveluspakko kuulostaa oudolta, niin siitä voi lukea vaikka täältä.

Mennään nyt kuitenkin peruskysymykseen eli siihen, voidaanko kuntouttavassa työtoiminnassa tehty työ katsoa työsuhteessa tehdyksi. Äkkiä katsoen näyttää siltä, että ei voida. Työtoiminnasta on säädetty ihan oma lakinsa, jossa nimenomaan todetaan, että työsuhdetta ei synny. Ei se kuitenkaan ihan niin yksiselitteistä ole. Työsuhde voi syntyä varsinkin silloin, kun palkattomalla työllä korvataan palkkatyönä tehtävää työtä. Lain mukaan palkkatyötä ei kuntouttavalla työtoiminnalla saa korvata, mutta niin kuitenkin tehdään yleisesti. Silloin pitää tutkia, onko oikeasti kyse työsuhteesta.

Työsopimuslain 1 luvun 1 §:n mukaan  työsuhteen perustunnusmerkkejä ovat sopimus, ansiotyön tekeminen työnantajan lukuun, vastikkeellisuus sekä johdon ja valvonnan alaisuus.

Erityisesti tilanteiden, missä kuntouttavan työtoiminnan osallistujan voidaan olettaa korvaavan työsuhteisen työntekijän työtä tai työtehtävät eivät sisällä minkäänlaisia ”kuntouttavia” elementtejä, voidaan epäillä olevan todellisuudessa työsuhteita, joihin täytyisi kuntouttavan työtoiminnan lain sijasta soveltaa normaaleja työlakeja. Täten olisi helppoa nähdä näiden lain hengen vastaisten tilanteiden olevan piilossa olevia työsuhteita työllistämistä edistävän palvelun sijaan. (Närhi s. 50)

Suomen tuomioistuimet tuskin katsoisivat kuntouttavaa työtoimintaa työsuhteeksi, mutta EU-tuomioistin sen saattaisi tehdä. Närhen selostamassa Fenoll-tapauksessa EU-tuomioistuin katsoi toimintakeskuksessa teetetyn palkattoman työn täyttävän työsuhteen tunnusmerkistön.

Moni kuntouttavassa työtoiminnassa oleva saattaakin olla tietämättään työsuhteessa. Miten sitten saataisiin joku palkatonta työtä teettävä tuomiolle kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä? Sepä ei olekaan ihan helppo tie. Ensin pitäisi vaatia saamatta jäänyttä palkkaa oikeudessa ja todistaa, että kyseessä on tosiasiallisesti työsuhde. Kun kaikki kotimaiset tuomioistuimet olisivat hylänneet vaatimukset, niin asia olisi vietävä EU-tuomioistuimeen. Hyvässä lykyssä jo suomalainen tuomioistuin saattaisi soveltaa Fenoll-tapausta, jolloin asia olisi selvä ja kyseessä olisi työsuhde. Sen jälkeen pitäisi tehdä rikosilmoitus kiskonnatapaisesta työsyrjinnästä.

Ehkä joku joskus jaksaa tähän prosessiin ruveta. Toivoa on, sillä nyt maasta löytyy ainakin yksi juristi, joka osaisi viedä sen läpi. Me muut voimme sillä aika teeskennellä, että tosiasiassa työtä tekevät eivät oikeastaan teekään työtä. Tai tekevät sittenkin, mutta eivät oikeasti. Kunhan nyt edes jämäköityvät.

14264075_1112996808745897_5828277647329853213_n

Kuva: Facebook/Teppo Palmroos

 

 

Kommentit
  1. 1

    Kimmo Paaso sanoo

    Toivottavasti joku jaksaa alkaa tuon farssin. Farssi siksi että olen aivan varma että suomalaiset tuomioistuimet tekevät siitä sellaisen. Täällä on tapana mennä yli siitä missä aita on matalin, ja helpointa on tuomita työnantajan/kuntouttajan tai mikä vittu lieneekään, eduksi.

    Sitten on se EU-tuomioistuin. Siellä voi tosiaan saada oikeutta. Toivotaan että joku jaksaa, vaikka vittuillessaan ja ajankuluksi, aloittaa prosessin.

  2. 2

    Jyrki sanoo

    Eli voisi jopa ajatella, että syystäkin uutta työelämäkokeilua ajetaan nyt äkkiä korvaamaan kuntouttavatyö. Jolloin voidaan muutella hieman lakipykäliä sieltä ja täältä. Ja laajentaa jopa orjatyön kuvaa firmoihin asti jne.

    Ja kas orjatyötä ei enää suomessa ole olemassa kuntouttavana työnä. Jos joku päivä joku päättää ottaa härkää sarvista ja katsoa miten käy. Kun kaikki oikeusasteet käydään läpi. Ja jos voitto tulee ei sillä ole enää väliä, koska virallisesti kuntouttavaa työtähän ei enää ole olemassa.

    Tilalla on uusi ja paremmin orjia hyväksikäyttäviä suojaava laki. Ja orjatyö nimeltä työelämäkokeilun käyttäminen orjien välitykseen on entistä kätevämpää hyväksikäyttäjille. Ja tämän uuden orjatyön vieminen läpi kaikista oikeusasteista tulee olemaan vuosikausien jos ei kymmenien työ, jotta se osoitetaan orjatyöksi. Mutta siihen mennessä onkin jo nimi vaihdettu ja pykäliä viilailtu jälleen kerran. Ja orjatyö versio nro. 3 on tuotannossa. Ja takoo hyvin rahaa orjatyötoimintaa pyörittäville.

    No tämä olikin vaan minun ajatus, mutta tiedä siitä vaikka samat ajatukset on päättäjillä. Kaikilla kusetuksilla, kun on lopulta viimeinen käyttöpäivämäärä. Ennen kuin se alkaa haista niin pahalle kaikkien nenään ei pelkästään orjien. Ettei sitä voi enää käyttää ja pitää keksiä jotain uutta. Näin on ollut maailmansivu jos toinenkin.

  3. 3

    orja sanoo

    Sitten kun EU-tuomioistuin toteaa sen työsuhteeksi, tuleeko työkkäristä karenssi ja kelalta takaisinperinnät 😀

    • 3.1

      Jarno Paulamäki sanoo

      Valitettavasti ja varmasti. Toisaalta vastapainoksi pitäisi saada takautuvasti palkkaa siitä työssäoloajalta, korkoineen jne, mutta siinä voikin sitten taas tovi vierähtää.

    • 3.2

      Pertti Ikonen sanoo

      Aikoinaan eräs henkilö oli yhdistyksessä työssä ja huomasi, että hänelle maksetaan liian pientä palkkaa kun työ oli työsopimuksen alaista työtä. Vaati palkkaansa jälkikäteen jollakin tavalla (en muista miten), mutta niin, että yhdistys maksoi jälkikäteen palkkatuen ja työsopimuksen mukaisen palkan erotuksen. Sitten tulikin Kela ja peri takaisin maksetut tuet.

      Opetus tuohon tapaukseen oli, että pitää vaatia oikeusteitse palkkaa kokonaisuudessaan maksettavaksi, että ei jää tappiolle kun viranomaiset jäkikäteen vie maksetut tuet pois.

      Siis en muista ihan tarkasti kuinka tuo asia lopulta meni, mutta mieleeni jäi, että pitää olla tarkkana kun tuella tehty työ todetaankin laittomaksi, saattaa käydä niin, että jää tappiolle kun Kela viisastuneena perii esim. palkkatuen takaisin.

      • 3.2.1

        Anja sanoo

        Ei Kela voi periä palkkatukea takaisin, koska se ei maksa palkkatukea. Kela on saattanut periä takaisin esim. asumistukea, jos suuremman palkan johdosta siihen ei enää olisi ollut oikeutta. Palkkatuki tulee te-toimistosta.

  4. 4

    Marko sanoo

    Kantelin kuntouttavasta työtoiminnasta hiljakkoin eduskunnan oikeusasiamiehelle ja otin tämän työsuhde-kysymyksen esiin:

    http://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:työsuhde

    ”Työsuhteella on työsopimuslain 1 luvun 1 §:n 1 momentissa säädetty täsmällinen tunnusmerkistö. Työsuhteen syntyminen edellyttää, että työtä tehdään sopimuksen perusteella toiselle, vastiketta vastaan, henkilökohtaisesti ja tämän toisen (= työnantajan) johdon ja valvonnan alaisena. Kaikkien näiden viiden ns. perustunnusmerkkien on täytyttävä, jotta kysymys olisi työsuhteesta.
    Työsuhteen syntyminen arvioidaan ja rajanveto työsuhteen ja sen ulkopuolelle jäävän toiminnan välillä ratkaistaan tarkastelemalla, täyttyykö säädetty työsopimuksen soveltamisalamääritelmä tosiasiallisesti työtä tehtäessä. Työsuhteen syntymisellä on merkitystä myös muun työoikeudellisen lainsäädännön kuin työsopimuslain soveltamisalalla. Jos oikeussuhde täyttää työsopimuslaissa säädetyt työsuhteen tunnusmerkit, soveltuu siihen lähtökohtaisesti myös kaikki muu työlainsäädäntö. Tämä johtuu työlakien, kuten työaika- ja vuosilomalain, soveltamisalasäännöksistä; niissä lakien soveltaminen on kytketty yleensä suoraan työsopimuslaissa säädettyyn työsuhteeseen, mutta vaihtelevalla kirjoitusasulla. Työsuhteelta vaadittavat kriteerit ovat siis samat riippumatta siitä, minkä työlain soveltamisesta on kysymys.

    Työsuhteen sopimustunnusmerkin täyttymisen kynnys on matala. Työsopimus voidaan solmia suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti (telefax ja sähköposti). Se voi syntyä myös hiljaisesti eli konkludenttisesti siten, että työtä tehdään ilman, että siitä olisi sovittu nimenomaisesti mitään. Tällöin työtekijä ryhtyy työhön, ja työnantaja sallii sen.

    Työsuhteessa työtä on tehtävä toiselle eli työnantajalle (työn tekeminen toiselle -tunnusmerkki). Työllä tarkoitetaan kaikkea inhimillistä käyttäytymistä tai toimintaa, jolla on jonkinlaista taloudellista merkitystä. Se voi olla aktiivista, passiivista, henkistä tai ruumiillista. Työn tekeminen toiselle -edellytys tarkoittaa, että työstä tulevan hyödyn on koiduttava työnantajan hyväksi eli että työnantaja saa hyödykseen työntekijän työpanoksen. Työntekijälle maksettava vastike ei poista ”toiselle”-kriteeriä. Esimerkkinä omaan lukuun tehdystä työstä on perinteisesti esitetty avoimen yhtiön tai kuolinpesän osakkaan tekemä työ yhtiössä tai jakamattomassa kuolinpesässä pelkän osakasaseman perusteella.

    Työsuhteen syntyminen edellyttää myös vastiketunnusmerkin täyttymistä: työstä on maksettava palkkaa tai muuta vastiketta. Kysymys voi kuitenkin olla työsuhteesta, vaikka vastikkeesta ei olisi lainkaan sovittu. Työsopimuslakia on sovellettava, vaikka vastikkeen maksamisesta ei olisi sovittu mitään – mutta ei kuitenkaan silloin, jos työn tekemisen olosuhteista käy ilmi, että työtä on ollut tarkoitus tehdä korvauksetta. Ilmaisen työn tekemisestä on aina syytä sopia kirjallisesti. Vastikkeeksi käy mikä tahansa suoritus, jolla on saajalleen taloudellista arvoa. Vastikkeena voi olla muun ohessa raha, luontoissuoritus tai näiden yhdistelmä. Myös vastavuoroisen työn tekeminen on vastikkeellista. Ravintolan eteisvahtimestarin mahdollisuus ansaita palvelurahaa asiakkailta täyttää tunnusmerkin. Myös mahdollisuutta opin saantiin on joissakin tapauksissa pidetty riittävänä vastikkeena.

    Työsuhteessa on tärkeää, että tietty henkilö sitoutuu henkilökohtaisesti työn suorittamiseen (henkilökohtaisesti-tunnusmerkki). Useampi työntekijä voi myös yhdessä työkuntana sitoutua työn tekemiseen. Tällöin jokaisen työkunnan ja työnantajan välille syntyy oma, erillinen työsuhde. Henkilökohtainen työntekovelvoite pitää sisällään myös sen, että kukaan muu kuin luonnollinen henkilö ei voi olla työntekijäasemassa.

    Työsopimuslain mukaan työntekijän on tehtävä työtä työnantajan johdon ja valvonnan eli direktion alaisena (direktiotunnusmerkki). Johdon ja valvonnan sisältöä ei ole laissa tarkemmin määritelty, mutta tunnusmerkin elementit ovat sekä oikeuskirjallisuudessa että -käytännössä suhteellisen vakiintuneita. Tunnusmerkin täyttymiseen vaikuttavat seikat vaihtelevat kuitenkin tapauskohtaisesti. Työnantajan johto pitää sisällään työnantajan oikeuden ennen työn aloittamista ja sen aikana määrätä, missä, miten ja milloin työ tehdään. Valvonta puolestaan tarkoittaa työnantajan oikeutta seurata, että työntekijä noudattaa annettuja, työn suorittamista koskevia ohjeita ja määräyksiä. Käytännössä tunnusmerkki on hieman ongelmallinen, koska työnantajan ei edellytetä konkreettisesti ja yksityiskohtaisesti johtavan ja valvovan työntekijän työtä. Osapuolten aseman on oltava sellainen, että työnantaja voi halutessaan ryhtyä johto- ja valvontatoimiin. Konkreettista, ”kädestä pitäen” tapahtuvaa johtamista ja valvontaa ei siis edellytetä. Direktiotunnusmerkki voi täyttyä muun muassa asettamalla työlle aikarajoja tai muistuttamalla sen tekemisestä.

    Yksittäiset tunnusmerkit saattavat olla kuitenkin riittämättömiä ratkaisukriteerejä käytännön rajanvetotapauksissa, jolloin joudutaan turvautumaan ns. kokonaisarviointiin.”

    Vastikkeellisessa sosiaaliturvassa tämä ”muu vastike” on siis työttömyystuki, jota ilman työstä kieltäytyjä jää. Odotan siis tuota oikeusasiamiehen kannanottoa, vaikka saatan joutua pettymään, kuten edellisellä kerralla.

    • 4.1

      "Aina Marina" sanoo

      Kiitos Marko ja Saku! Jotain toiveita herättelevääkin vaihteeksi 🙂
      Suuri kiitos myös Minna Närhelle, jos vaikka tämän sattuisi näkemään.

  5. 5

    Jaakko Lautaoja sanoo

    EU:n tuomioistuimeen on jo valituksia tehtykin ja lisää sopii tehdä. Nuo kaikki työnantajat pitää ilmiantaa myös verottajalle. Jos työstä kuuluisi maksaa vaikkapa 2500 kuussa, saa työnantaja sivukulut huomioiden 5000 kuukaudessa täysin ansiotonta rahaa. Sitä on voitava verottaa jo senkin vuoksi, että millä tämä yhteiskunta kohta pyörii, ellei veroa jostain maksetakin. Ilmaistyö tekijällä ei ole mistä ottaa. Maksakoon siis siitä hyötyvä.

  6. 6

    Rosa Warski sanoo

    Hienosti ollaan palaamassa työttömien asemassa 1600-luvulle. Yleisessä keskustelussa usein kuuluu, että leipänsä pitimiksi on työtä tehtävän. Ken ei työtä tee, sen ei syömäänkään pidä, ja työkkärin feodaalivirkailijat jakavatkin työtä ja rangaistuksia surutta. Tässä ohessa sairaat de facto pakotetaan töihin. Sairaseläkkeelle pyrkivä huomaa olevansa terve KELA:n vakuutuslääkärin toimesta.

    Mitä on vielä jäljellä? Työttömyyden varsinainen kriminalisointi rangaistuksen uhalla on jo käytännössä tapahtunut karenssien muodossa. Säästöjä tai omaisuutta ei saa olla, sillä ne on muutettava sosiaalivirkailijan määräyksellä leiväksi. Vapaata liikkuvuutta ei ole, koska on työn vastaanottovelvollisuus, ja feodaalivirkailija päättää mihin työhön menet. Eettistä ymmärrystä työttömällä ei katsota olevan, sillä tekemiset pitää pian viikkoraportoida kriminaalin tavoin. Raippaa ei vielä saa, mutta en epäile lainkaan, etteikö sekin monien mielestä olisi ihan paikallaan.

  7. 7

    keke sanoo

    Voihan sitä varmaan toivoa että joku lähtisi oikeustaistoon milloin mistäkin asiasta mutta taitaa se vain olla niin että ne realistiset mahdollisuudet maksaa asianajajien palkkoja on pyöreät nolla ihmisellä joka työskentelee toimeentulotuella.

    Ehkä jos lakiapua saisi ammattiliitoilta niin asia voisi olla toisin mutta sinne ei kyllä jäseneksi oteta orjaa eikä asiaa auteta, koska siellä valtaa pitää seuraavan hallituksen lakeijat jolloin uusin sanakääntein pakkotyötä laajennetaan taas ihan työttömän omaksi hyväksi. Tämä järjestelmä on rakennettu pomminvarmaksi. Toivossa on siis hyvä elää

    • 7.1

      Teemu Heinola sanoo

      Suomessa on varmaan edelleenkin ns. oikeusapu. Itse riitautin erään irtisanomisen asianajajan avustuksella ja tämä sitten saikin palkkansa valtiolta oikeusapuna. Itselle koitui kuluiksi tasantarkkaan nolla – ellei lasketa sitä bussilippua espoosta helsinkiin ja bensoja kodista käräjäoikeuteen.

      Oikeusvaltiossa vielä kuitenkin nimellisesti eletään.

  8. 8

    Anna-Katriina Lius sanoo

    Tässä alkaa jo olla väsytystaistelun piirteitä. Tänä aamuna oli Etelä-Suomen Sanomissa taas uutinen, kuinka työttömyys väheni jälleen Päijät-Hämeessä. Samaa uutista tuutataan läpi kaikissa medioissa.

    Netissä olen käynyt keskusteluita ihmisten kanssa, jotka sitkeästi ovat sitä mieltä, että hallitus toimii oikein. Heidän mukaansa kikyllä ja leikkauksilla on saatu Suomi nousuun ja työttömyysturvan kiristyksillä saadaan työttömät töihin.

    Olen käynyt myös keskustelemassa Tarja Filatovin sivuilla. Filatov demarina kannatti kikyä. Hän on myös aikoinaan ministerinä ajanut näitä ilmaistyöhankkeita. Hän on nyt sitä mieltä että kiky on hiukan parantanut vientiteollisuuden näkymiä, mutta julkista sektoria se kurittaa. Työllisyys on parantunut vain hiukan, kun siitä lasketaan kaikki tempputyöllistetyt pois ja tämän Filatov myöntää.

    Omissa sivuille laittamissani kommenteissa viittasin toimittaja Teemu Muhosen juttuun Ilta-Sanomissa, josta kävi ilmi, että työllistymisestäkin suuri osa on ollut onnetonta silppua. Juuri sellaista, mitä itse teen. Tilanne on kaikin puolin epätyydyttävä: ansiosidonnainen ei ehdi kertyä, elämässä ei ole suunnitelmallisuutta, rahat tulevat milloin sattuu, työkkäri on niskassa silti jos ”aktivointi” alkaa ryminällä toteutua, lapsen päivähoitoa on rajattu, sairastaa ei voi tai tilalle otetaan joku muu.

    Niin ja mainittakoon siis, että Filatovkin suhtautuu erittäin kriittisesti näihin uusimpiin hallituksen kyykyttämishankkeisiin. Demarina hän on kuitenkin pelannut aiemmin vähän niinkuin kaksilla korteilla. Seuran blogisti Jussi varoittaa, että opposition ei ole syytä lähteä hallituksen hypetykseen asiassa. Työttömyystilastoja esitetään tarkoitushakuisesti.

    Olen huolissani, että jatkuvat tarkoitushakuisesti esitetyt ”hyvät uutiset” johtavat siihen, että ihmiset alkavat ajatella että kaikenlaiset kikytykset ja työttömien kyykytykset ovat hyvä juttu ja niillä saadaan Suomi nousuun. Tätähän Sipilän hallitus yrittää.

    Luotan myös omiin silmiini. Vein lapsen päiväkotiin ja kävin kahdessa kaupassa sen jälkeen muutama päivä sitten. Jokaisessa paikassa oli jonkin sortin ilmaistyöntekijä. Ei kai tämä ole vain sattumaa?

    • 8.1

      työtöntyötön sanoo

      Kaupanala on omien havaintojeni mukaan suurin ilmaistyön hyväksikäyttäjä yksityissektorilla. Oikeasti vie maksimissaan päivän jotta opit hyllyttämään ja sitähän kokeilijat usein tekevät kaupoissa. Mihinkään tilaus ynnä muu juttuihin heitä ei oteta. Myös merkonomeilla on useita kuukausien mittaisia harjoitteluita kaupan alalla. Äkkiseltään laskettuna tuttu oli ainakin vuoden verran ”harjoittelussa” kaupoissa kun opiskeli merkonomiksi. Vielä viime viikolla ainakin oli viimeisen vuoden merkonomiopiskelijoita vielä harjoitteluissaan.

      En ole itse kuullut että pääsisi kokeilemaan lääkärin, kunnanjohtajan tai vaikka koneistajan työtä. Kyllä ne nimenomaan on näitä kaikkein helpoimpia hommia joita pystyy tekemään heti itsenäisesti.

      • 8.1.1

        Jarkko sanoo

        Itse olen noissa TE-toimiston järkkäämissä harjoitteluissa (ilman työsuhdetta, ilman palkkaa tai ilman muitakaan työntekijälle kuuluvia etuja) siirellyt rakennusmateriaaleja ja satojen kilojen kaapelikeloja työmaalla, sekä tehnyt läpivientejä seiniin, porannut reikiä ja roiloja seiniin. Monet materiaaleista joita siirtelin olivat sellaisia, että ne raksatyypit joilla maksettiin hommistaan täysi palkka eivät huonokuntoisina niitä jaksaneet siirrellä tai kyenneet edes.

        Sen lisäksi toisessa paikassa olin varastossa keräilemässä asiakkaille toimitettavia tuotteita. (ilman työsuhdetta, ilman palkkaa tai ilman muitakaan työntekijälle kuuluvia etuja) Vaikka olen ollut aikaisemmin elämässäni monta vuotta varastossa keräilemässä ihan täydellä palkalla.

        Työtöntä motivoidaan suomessa pelkästään kepillä kaikki muita ryhmiä taas motivoidaan palkitsemalla. Jos ihan rehellisiä ollaan alan olla niin mitta täynnä noita ilmaistöitä. Alan oikeasti olla sitä mieltä, että ilmaisen pakkotyönteettäminen on laillistettua väkivaltaa. Ja alkaa oikeasti tulla mitta täyteen sen väkivallan kannattajia kohtaan. On näet väärin, että he saavat toistuvati tehdä väkivaltaa muita kohtaan saamatta siitä mitään seuraamuksia tässä mädässä maassa nimeltä Suomi.

        • 8.1.1.1

          "Aina Marina" sanoo

          Ei taida Suomessa enää saada porkkanaa muut kuin ne, joilla kaikki on jo paremmin kuin hyvin :/ Jatkuvassa ”yt-neuvotteluneuvottelujen” varjossa eletään useilla työpaikoilla ja se yt tarkoittaakin lähinnä sitä, tuleeko kenkää vai luovutaanko esim. lomarahoista tai lisistä. Kauniistihan tämä sanotaan näin:
          ”Yt- eli yhteistoimintaneuvottelut perustuvat yhteistoimintalakiin. Yt-lain tarkoituksena on edistää henkilöstön ja työnantajan välistä yhteistoimintaa siten, että työntekijöillä olisi paremmat mahdollisuudet vaikuttaa työtään ja työpaikan työoloja koskeviin asioihin.”
          Mutta näinhän se tuppaa menemään:
          ”Yleisluontoisesta tarkoituksestaan huolimatta työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta yhdistetään kuitenkin useimmiten erityisesti työvoiman vähentämistä koskeviin yt-neuvotteluihin.”

          Duunarin kannattaa myös varoa virheitä ja myöhästymisiä, ettei varoitusten kautta lähde työt. Sairaspäiviltä voi palkka jäädä saamatta, jos ilmoitat tekstiviestillä olevasi sairaalassa – vaikka kaksikin eri henkilöä työpaikaltasi vastaisi, että ok, laitetaan sairaspäivä ja tuot lääkärin todistuksen töihin tullessasi. Kuitenkin olet sitoutunut talon sääntöihin, joissa neuvotaan (vaaditaan) soittamaan sairastumisesta… Tylyä se on duunarinkin arki tämän päivän Suomessa.

  9. 9

    Mauri Pulkkinen sanoo

    Ilmeisesti tarvittaisiin joukko oikeusoppineita kuntouttavassa työtoiminnassa tms. olevien avuksi arvioimaan, milloin kyse on työsopimuslain 1 § mukaisesta työsuhteesta ja milloin 2 § mukaisesta poikkeamasta soveltamisalasta.

    Kaikilla pitäisi olla varmuus oikeusturvan toteutumisesta ja toisaalta viranomaisten tulisi varmistaa väärinkäytösten ehkäiseminen.

    Minna Närhen gradun seurauksena saattaa tosin olla, että hallitus rukkaa pykäliä siihen malliin, ettei velvoitetyössä olevien asema muutu työsuhteeksi räikeimmissäkään riistotapauksissa.

  10. 10

    työtöntyötön sanoo

    Riittäisiköhän vihjaus oikeusjutusta silloin kun yritetään saada työtön allekirjoittamaan kuntouttava/työelämäkokeilusopimus? Uskaltaisiko joku firma ottaa työelämäkokeilijan joka aikoo viedä jutun orjatyön käyttämisestä julkisuuteen? Kunnat varmasti uskaltavat mutta uskaltavatko yksityiset yritykset vetää yrityksen nimen mukaan orjatyönkäyttöön.

    • 11.1

      Saku Timonen sanoo

      On, mutta tämä on tilapäinen laki ja siivoaa kertalunteisesti kortistosta pois noin 3 000 työtöntä. Hyvä niille, joita se koskee, huono niille, jotka jäävät juuri ja juuri sen ulkopuolelle.

    • 11.2

      liisa hirvonen sanoo

      Tämän tilapäisen eläketuen saa silloin, jos on täyttänyt 60 vuotta ennen 1.9.2016 ja on ollut yhtäjaksoisesti viisi vuotta työttömänä. Joten kaikkia ikääntyneitä työttömiä se ei koske. Sen lisäksi on ns. eläkeputki, eli työttyömyysturvan lisäpäivät (500 päivän jälkeen). Vuonna -55 ja -56 syntyneillä oikeus lisäpäiviin alkaa 61-vuotiaana, vuonna -57 ja sen jälkeen syntyneillä 61-vuotiaana. Lisäksi uusi eläkelaki mahdollistaa sen, että kuka hyvänsä voi jäädä osittaiselle varhennetulle osa-aika eläkkeelle, mutta silloin lopullinen eläke leikkautuu pysyvästi jonkun verran.

      Onko se hyvä vai huono asia, että osa eläkeikää lähestyvistä poistuu työelämästä osittain tai kokonaan aiemmin ja nopsemmin? Riippuu siitä keiden ja minkä kannalta asiaa katsoo. Vaikutukset ovat hyvin moninaiset, sekä hyvät että huonot.

      • 11.2.1

        liisa hirvonen sanoo

        Tänää näytti Yle uutisoivan asiasta. Tähän mennessä noin puolet tilapäiseen eläketukeen oikeutetuista on hakenut sitä (2500). Osittaista varhennettua osa-aikaeläkettä on hakenut jo useampi tuhat. Heistä kaikki eivät ole työttömiä, mutta ne jotka ovat voivat saada samanaikaisesti työttömyysetuutta mikäli ovat työnhakihakijoina Te-tmstossa ja täyttävät muut työttömyysetuuteen liittyvät ehdot. Joillekin ikääntyneille työttömille jälkimmäinen vaihtoehto on parempi kuin ”Lindströmin eläketuki”.

  11. 12

    elm sanoo

    ”Näin suurta määrää ”ilmaista työtä” ei voi tehdä ilman vaikutuksia yhteiskuntaan. Ilmaistyön määrä on siis todella merkittävä, eikä missään tapauksessa voida puhua enää vain marginaalisesta asiasta.”

    Mitähän oikeusministeri tähän sanoisi? Tai puolueet, jotka puoltavat toimivaa markkinataloutta?

    Kiitos tämän tutkielman tuomisesta esiin. Nyt näen toivonpilkahduksen.

  12. 13

    Rintsu sanoo

    Tuossa tuomiossa on käytetty jokseenkin kummallista lakipykälää.
    Luottamusaseman väärinkäyttäminen.
    Se kun vaatisi sitä, että on aiheutettu vahinkoa sille jonka asioita hoitaa. Työttömien on vaikea näyttää, että heille olisi aiheutunut vahinkoa, koska he olisivat joka tapauksessa olleet puuhastelemassa jotain jossain ja saaneet ihan saman ei- mitään korvauksen. Joten rangaistusta on vaatinut Vantaan kaupunki, mutta mitä vahinkoa asiasta on koitunut Vantaan kaupungillekaan?

    Kun taas virka- aseman väärinkäyttämiseen ei tarvita muuta kuin hyödyn hankkiminen itselle tai toiselle käyttämällä väärin asemaansa. Ja niinhän tuossa juuri on käynyt. Julkisen vallan käyttäjä on hankkinut hyötyä itselle ja sukulaisille teettämällä kuntouttavassa työtoiminnassa olevilla laitonta, palkkatyötä korvaavaa työtä.

    Kuinkahan tilanne muuttuu sitten kun työelämäkokeilua saa ihan laillisesti tehdä yrityksissä? Veikkanpa, että sitten ei enää moisia oikeudenkäyntejä tulla näkemään koska palkattomaan työhön komentaminen muuttuu lailliseksi.

  13. 15

    Marko sanoo

    Mutta koen tämän ”työsuhde” vai ei tarkastelun ongelmallisena, koska työttömät velvoitetaan tekemään palkatonta työtä työttömyysetuuttaan ”vastaan” ja jos siitä kieltäytyy, niin työttömyysetuus lakkaa. Niinpä olen sitä mieltä, että tässä tapauksessa laissa mainittu ”muu vastike” on työttömyysetuus ja silloin työsuhteen tunnusmerkistö täyttyy.
    Myös se on minusta ongelma, että kuntouttavaa työtoimintaa sääteleviä lakeja noudatetaan kunnissa kovin leväperäisesti, jos työttömiä ohjataan töihin yritykseen, jolla on myös omaa liiketoimintaa ja joka on hinnoiltaan ylivoimaisen edullista verrattuna muihin yrityksiin, joilla ei ole ilmaista työvoimaa käytettävissään. Ainoa taho, johon työttömyysturvalakia yms. muita vastaavia lakeja ehdottomasti sovelletaan ovat työttömät. Jos teet vaikkapa omaehtoista vapaaehtoistyötä, niin jopa kahvin keittäminen voidaan katsoa toiminnaksi, joka on (työttömälle) kiellettyä ja sen perusteella lopettaa työttömyyspäivärahojen maksaminen ja tehdä edelliseltä puolelta vuodelta ns. takaisinperintä jo maksettujen päivärahojen osalta.

  14. 16

    Marko sanoo

    Yhdysvaltojen etelävaltioissa puuvillaplantaasin omistaja sentään maksoi orjiensa ylläpidon ja asumisen tiluksillaan, kun taas tässä Suomen mallissa työnantajan ei tarvitse enää sitäkään maksaa.

  15. 17

    Marko sanoo

    Englannissa oli vuosien 2011 – 2015 välillä ns. Workfare -pakkotyössä käytössä ”mandatory work activity” työttömyysetuuden vastikkeena. josta luovuttiin siksi, että se ei vaikuttanut työttömyyteen ja johti pitkällisiin oikeusprosesseihin. Boycott Workfare -liike laati listausta yrityksistä jotka ko. työtä teettivät. Jos Suomeen tulee (niinkuin pahalta näyttää) vastaava pakollinen työelämäkokeilu, niin Englannista voi hakea oppia miten käräjöidä sellaisia yrityksiä vastaan, jotka teettävät orjatyötä nyky-yhteiskunnassa ja siinä ei keskiössä olekaan mikään sanakikkailu onko se työsuhteista työtä vai ei, vaan se että se on palkatonta pakkotyötä, joka on ihmisoikeussopimuksiss kiellettyä.