Niinhän minä sanoin

-Kaiken kaikkiaan lainvalmistelun sekavuus on luonut markkinan, jota yksityiset yritykset hyödyntävät tehokkaasti. Sote-palvelujen yksityistäminen etenee käytännön tasolla nopeasti, vaikka sote- ja maakuntauudistus ei toteutuisikaan. Markkinoiden yksi perussääntö, ”nopeat syövät hitaat”, on jälleen toteutumassa.

Näin sanoo Kuntaliiton yhteysjohtaja Lauri Lamminmäki kuntien saamista sote-kiinteistöjen ostotarjouksista blogissaan. Hän sanoo myös, että kiinteistökauppojen myötä suuret valtakunnalliset terveyspalveluyritykset tai niiden taustalla toimivat pääomasijoittajat varmistavat oman markkina-asemansa ja puhevaltansa tulevien maakuntien kanssa jossakin vaiheessa käynnistyvissä neuvotteluissa.

Kun minä kerroin tästä meneillään olevasta reviirijaosta viime huhtikuussa, niin se herätti yleistä närkästystä. Eivät ostotarjoukset, vaan se, että minä kerroin niistä. Attendon viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja jopa kiisti kokonaan ostotarjoukset.  Siitä ja muusta palautteesta voitte lukea täältä.

Ensimmäisenä oikeassa olevan osa on epäkiitollinen, mutta se siitä. Palautetaanpa mieliin mistä tässä oikeastaan on kysymys.

Kysymys on siitä, että maakunta- ja soteuudistuksella yksityistetään koko sosiaali- ja terveydenhuolto. Tulevaisuudessa maakunnat hyväksyvät palveluntuottajat, joista asiakas valitsee mieleisensä. Yhteiskunta maksaa viulut. Jo nyt kokeiluvaiheessa on todettu, että valinnanvapaudesta hyötyvät lähinnä varakkaat, jotka voivat maksattaa yksityislääkärilaskunsa yhteiskunnalla.

Virallisten perustelujen mukaan näin säästetään kuluja, sillä kilpailutus pitää hinnat kurissa. Saattaa pitääkin tiheästi asutuilla seuduilla, mutta ei varmasti pidä muualla. Maaseuduille syntyy alueellisia monopoleja, kuten jo hallitus omassa lakiesityksessään totesi.

3-kermankuorinta1

Kun suuret terveyspalveluyritykset ostavat kuntien kiinteistöjä, niin niihin ei tule kukaan muu toimintaa järjestämään. Kun sitten ollaan maakunnan kanssa neuvottelemassa palvelun hinnoista, niin yrityksillä on vahva asema. Ne voivat sanoa, että me omistamme alueen ainoat toimintaan sopivat kiinteistöt, ja jos meidän hintarjouksemme ei miellytä, niin pannaan sitten ovet lukkoon. Koska julkisella sektorilla on perustuslain määräämä velvoite vastata palvelujen saatavuudesta, niin se hinta rupeaa kummasti miellyttämään. Vaihoehtona kun on rakentaa uudet kiinteistöt ja rakentaa palvelutuotanto alusta alkaen.

Nyt yksityistäminen on saatu hoidettua siihen pisteeseen, että se tapahtuu joka tapauksessa, vaikka sote- ja maakuntauudistus ei toteutuisikaan, sanoo Kuntaliiton Lamminmäki. Sehän tässä on ollut koko ajan tarkoituskin. Yksityistäminen on hallituksen päämäärä, mutta en tiedä uskaltaisiko sanoa, että lainsäädännöllinen sekoilu perustuslakiongelmineen on ollut tahallista. Sillä on saatu pelattua aikaa niin paljon, että kulissien takana isot toimijat ovat saaneet laitettua pelimerkit järjestykseen.

Tuskin sentään. Ei hallitus niin ovela ole, että tahallaan sekoilisi lainsäädännön kanssa. Kyllä se on ihan vain tyhmyyttä, mutta niinhän elämässä aina käy, että tyhmän eväät syödään ensin.

 

Kommentit
  1. 1

    Juha Toivoniemi sanoo

    Mietin kans samaa että tällä ajan pelaamisella ollaan saatu markkinat kypsiksi ja nyt vain poimimaan. Pienten kuntien ja kaupunkien johtajat sekä ns.eliitti nuolee näiden suuret varpaanvälit ja myyvät tontteja sekä vanhainkoteja pilkkahintaan. Edes alan konsulttien puhetta ei kuunnella vaan mennään perse edellä puuhun ja käsillä ei edes vaivauduta auttamaan. Tulee käsittämätön sotku ja kukas pannaan tämän sotkun selvittäjiksi kun rahat on viety paratiiseihin.

    • 1.1

      Kaupunkilainen sanoo

      Jyväskylässä yksityisiin palveluihin siirtyi vain harva, joten kokeilua laajennetaan. Lähinnä eläkeläiset luopuvat julkisista. Ehkä heidän valinnan takana on lapsuuden kokemukset puutteellisista palveluista. Selitys ilmiölle on toki virallisesti se, että ihmiset eivät ole tajunneet tai ovat työterveyshuollon piirissä. Mutta mitä jos tämä on jaloilla äänestämistä eivätkä ihmiset halua yksityisiä palveluja.

      Omalta osaltani voin sanoa, että vaikka varaa olisi yksityisiin, emme periaatteesta käytä niitä. Sillä ne romuttavat hyvinvointiyhteiskuntaa ja ihmisten tasavertaista kohtelua. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on se, missä haluamme elää – emme halua amerikkalaista ’unelmaa’, jossa kuilu rikkaan ja köyhän välillä on suuri. Ne, jotka sitä haluavat, voisivat vaikka muuttaa kyseiseen ihmemaahan…

  2. 2

    Markku Isometsä sanoo

    Niinhän se on kuin vanhassa vitsissä jossa lentokeessa on 4 laskuvarjoa ja 5 tarvitsevaa. Eli basisti sai vain selkärepun.

  3. 3

    Mauri Pulkkinen sanoo

    Kaiken sekavuuden keskellä julkisella puolella on myös tehty paljon sote-valmistelun vuosien aikana. Palveluja on keskitetty kuntayhtymiin, on muodostettu yhteistoimintaa harjoittavia liikelaitoksia, osia toiminnoista on siirretty yksityisille toimijoille sopimuspohjalta jne.

    Toiminta ei ole ainakaan kovin koordinoitua eikä virheiltäkään ole varmaan vältytty, toivottavasti niistä opittu.

    Megatrendi on ollut palvelujen keskittäminen ja kustannussäästöjen tavoitteleminen osin asiakkaiden/potilaiden/omaisten kustannuksien lisääntyessä.

    Samaan aikaan rakennetaan uusia seiniä toimintaa varten, vaikka megatrendi on ollut myös luopua omista kiinteistöistä (omistukset kiinteistöyhtiöihin) ja vanhoja tiloja jää usein pikkukuntien rasitteeksi, kun sieltä ensimmäisenä karsitaan palveluja ja viimeisenä niitä tuodaan. (Hämmästyttää, että Kepu on mukana vastoin vanhaa, suurta linjaansa harvaan asuttujen alueiden elinkelpoisina säilyttämisessä,)

    Yksityiset toimijat kärkkyvät tietenkin markkinoita. Oikeasti kilpailua ei haluta, vaan mieluimmin määräävää markkina-asemaa. Kunnille tehdään tarjouksia kiinteistöistä, missä toimintaa voidaan. Kuntapäättäjiltä vaaditaan nyt erityistä tarkkuutta. Sopimusehdoissa saattaa olla raukeamisehtoja, kyse voi olla liisaamisesta, tarjoukset voivat olla alihintaisia ja kunnossapitoriski voi edelleen säilyä kunnalla etc.

    Tämän päivän päätökset voivat näyttäytyä tulevaisuudessa viisaina tai äärettömän tyhminä. Valinnat tehdään nyt ja tuleva historiankirjoitus jakaa sankarinviitat tai häpeäpaalut!

  4. 4

    Tanja Takalo sanoo

    Kokemuksesta sanon, että aina on näitä hyviä veljiä ja siskoja jotka ovat valmiit nauttimaan katetusta pöydästä. Niin kauan kun tarjoilu pelaa istutaan tiukasti peffa penkissä ja kahmitaan kaksin käsin. Kun tarjottava loppuu ja on siivouksen aika, nämä koijarit nousevat ylös ja vähin äänin livahtavat ovesta ulos edes kiittämättä. Näitä on tullut nähtyä niin järjestöissä kuin yksityiselämässä. Samoin käy tässä; Niin kauan kuin tarjottavaa riittää firmat kahmivat monin käsiparein veronmaksajien rahoja, kun hynä loppuu, häivytään paremmille apajille ja sotkun siivoavat kunnat veronmaksajien rahoilla.

  5. 5

    Rosa Warski sanoo

    Koko homma on ollut erittäin perinteinen:

    1) Systemaattisesti leikataan julkisen terveydenhuollon rahoitusta
    2) Hehkutetaan yksityistämistä

    Ja eiköhän tässäkin ole se ahneus ja kateus takana. Lihavat lahjukset yksityissektorilta miellyttävät, eikä kertakaikkiaan voida hyväksyä köyhien ilmaispalveluja. Jokainen tajuaa, että valtion maksama yksityisterveydenhuolto tulee järkyttävän kalliiksi, eikä sieltä tule saamaan flunssan hoitoa kummempaa apua.

    ”Nämä verikokeet eivät kuulu KELA:n korvaamiin palveluihin, mutta ne voidaan ja kannattaa ottaa, jos itse maksat.”

  6. 6

    Mirja Pekkonen sanoo

    Valitettavasti se vain on niin, että jossain vaiheessa valtiolta oikeasti loppuvat rahat ja sitten köyhiltä loppuu hoito.

    Kannattaa todella miettiä ketä seuraavissa vaaleissa äänestää ja kannattaako jäädä kotiin murjottamaan. Tosin kuntapäättäjien vaaliin on vielä paljon aikaa ja kuntien kiinteistöt on siihen mennessä myyty jo. Siis tyhmimpien kuntien.

    Kyllä tässä on ollut näkyvissä hallituksen taholta ihan tietoista toimintaa. On yllytetty kuntapäättäjiä myymään kiinteistöt ensimmäisille vastaantulijoille, kun ne muka jäävät tyhjilleen. Kuinka niin tyhjilleen, eivät hoidettavat Suomesta lopu.

  7. 7

    Jyrki sanoo

    Tyhmyydestä olen kuullut sellaisen sanonnan. Että on moraalitonta antaa typeryksien pitää rahansa ja varansa. Jos ne voidaan ottaa niiltä pois vaan ottamalla, kuten nyt tulee tapahtumaan.

    En minä sitten tiedä missä tässä asiassa on se moraali lopulta? Onko se eduskunnalla, joka lait säätää. Vai niillä, jotka sitten lakeja hyväksi käyttää rikkomatta niitä ollenkaan. Vai onko niin, että laki ja moraali on täysin kaksi erillistä toisistaan riippumatonta asiaa. Eikä niistä voida puhua edes saman päivän tai viikon aikana.

    Toisaalta eihän tämä meidän eduskunta säädä kuin lakeja ei moraalia. Moraali taas on varmaan jokaisen henkilökohtainen asia myös eduskunnassa. Ja eduskunnan toiminta lakeja säätäessä kuvastaa ehkä sitten moraalin rikkautta tai sen köyhyyttä. Kuka siis säätää moraalia lainsäätäjiltä?

    Joku viisas on sanonut, että joissakin moraalisissa ongelmissa kannattaa seurata minne raha menee. Toimisiko se tässäkin?

  8. 8

    AMK sanoo

    Tyhmyydestä kärsii koko kroppa.tässä tilanteessa tyhmän ulkopuolinen kroppa ja itse pääsee kuin koira veräjästä kliseillä mitä vanha erkkikään ei enää purematta niele…mutta kansan etuahan he vaan ajavat tallomalla puolustuskyvyttömät jalkoihinsa ja uskomalla ihmeisiin tämä on kaikki vain yhteiskunnan hyväksi no jokunen ropo ehkä tipahtaa älynvälähdyksen isälle,pienistä virtauksista kasvaa iso puro ja ahneus kasvattaa sitä entisestään.silleen mennään ja jos tilastot eivät miellytä tilataan uusi hevosellahan pääsee ja rahalla saa omaa mielihyväänsä ja tässä tapauksessa ei ole kyse omista rahoista vaan veronmaksajien.Kuins on niin helppoa olla kansan kurjistaja

  9. 9

    Marja-Leena Kuronen sanoo

    Ja kansaa hämätään jollakin alkoholilainsäädännöllä, mikä aina herättää useimpien intohimot! Lisäksi tämä kaikki tapahtuu joukkion tuella, joka ei saa edes puoluetta kasaan, mutta siitä huolimatta heillä on viisi ministerin paikkaa, yksi niistä niinkin tärkeä kuin ulkoministeri.

  10. 10

    Kyösti Hyttinen sanoo

    Olipa jonkin aikaa sitten maailmassa kaksi toisiaan vastaan taistelevaa ääri-ideologiaa ja siinä välissä muutama puolueeton maa jotka rakensivat omaa yhteiskuntamalliaan, pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Pohjoismaisen hyvinvointimallin talousjärjestelmää kutsuttiin seka- tai puitetaloudeksi. Seka- tai puitetaloudessa oli parhaita puolia sekä suunnitelmataloudesta, että markkinataloudesta.
    Mielestäni voikin sanoa, että pohjoismainen hyvinvointivaltio on yksi ihmiskunnan suurimmista saavutuksista, talousmalli joka on paras tunnettu tapa tuottaa hyvinvointia ja jakaa sen tulos oikeudenmukaisesti.
    Maailma muuttui, elämme nykyisin yhden ”ismin” todellisuudessa ja kaikki mikä ei sovi vallitsevan ideologian käsityksiin häviää, hävitetään.
    Pohjoismaista hyvinvointivaltiota ei enää ole, se on hävitetty.

    • 10.1

      sanoo

      Pankkopoika on nyt vetänyt mutkia suoriksi. Ei pidä paikkaansa, että maakunta- ja soteuudistuksella yksityistettäisiin koko sosiaali- ja terveydenhuolto. Edes mitään osaa siitä ei yksityistetä. Ensinnäkin, sote-palvelujen järjestämisvastuu kuuluu Suomessa perustuslain mukaan julkiselle taholle. Tätä asiaa ei myöskään kukaan yksityinen toimija ole halunnut muuttaa. Toiseksi, julkinen taho myös saa ja voi myös jatkossakin tuottaa palveluja. Kolmanneksi, perustuslakivaliokunta myös linjasi kesäkuun lopulla, että yksityisten kanssa valinnanvapausmarkkinoilla kilpailevia julkisia tuottajia ei edes tarvitse yhtiöittää. Timonen voisi selvittää lukijoilleen, millä tavalla hänen mielestään sote-palvelut Suomessa yksityistetään?
      Väite siitä, että valinnanvapauspalveluista hyötyisivät lähinnä varakkaat, on jo faktojen valikoimista. Tekstissä viitataan siihen, että nyt käynnissä olevissa valinnanvapauskokeiluissa myös he, jotka ovat ennen käyneet omalla rahallaan tai yksityisen vakuutuksen kautta, ovat nyt käyttäneet julkisia palveluja. Hetkinen – eikö tämä yhteiskunta olekaan kaikkia varten? Eikö verorahoja maksavat nyt saisikaan käyttää niitä palveluja, joita näillä verorahoilla tuotetaan? Tätä on jo mahdoton ymmärtää. Miksi asiaa ei samalla nähdä niin, että valinnanvapaudessa myös he, joilla ei ole tähän asti ollut varaa mennä yksityiselle, voivat jatkossa niin tehdä? Ei saa myöskään sivuuttaa sitä, että yhteiskunta maksaa jatkossakin vain sen hoidon ja hoivan, joita ihminen aidosti tarvitsee. Piikki ei ole auki.
      Monopoleista puheenollen – tälläkin hetkellä Suomessa on sote-palvelujen tuotantomonopoli. Sitä hallitsee julkinen. Nykyjärjestelmän kustannukset ovat kestämättömät. On totta kai selvää, että harvaan asutuille seuduille ei löydy niin montaa tuottajaa kuin kaupunkien keskustoihin. Se ei poista sitä, että valinnanvapaudessa ja kilpailussa sinne voi koska tahansa tulla toinenkin toimija, tai jopa kolmas ja neljäs. Sitä uhkaa monopolin hallitsijalla ei tällä hetkellä ole ollut.
      Valinnanvapauspalveluissa yhdelläkään palveluntuottajalla, omistipa kiinteistöjä tai ei, ei ole mahdollisuutta neuvotella maakunnan kanssa palvelunsa korvauksista kiinteistöihin perustuen, toisin kuin Timonen väittää. Maakunta määrittää korvaukset, joiden tulee olla niin sen itsensä omistamalle tuotannolle kuin yksityiselle tuotannollekin samat. Korvauksella tulee voida elää, ja kiinteistön investointikulu on tässä tuottajalle yksi kulu muiden joukossa.
      Ero on muistettava myös valinnanvapauspalvelujen ja hankittavien palvelujen välillä. Maakunta ei kilpailuta valinnanvapauspalvelujen tuottajia. Maakunta listaa mukaan haluavat tuottajat, ja näiden joukosta asiakas itse valitsee. Maakunta voi ostaa muita kuin valinnanvapauspalveluja. Ne on kilpailutettava hankintalain mukaisesti. Tällöin hinta kilpailutetaan useiden toimijoiden kesken, eikä kiinteistön omistajuuden perusteella. Ainakin perusterveydenhuollossa ja suoran valinnan palveluissa toimintaa voidaan hoitaa hyvinkin eri tyyppisissä kiinteistöissä. Ei siis ole kategorisesti olemassa mitään ”ainoaa toimintaan sopivaa” kiinteistöä, kuten Timonen sanoo. Kiinteistöt myös ovat vain osa tuotantoa. Hyvä, jos kaikille kiinteistöille saadaan järkevä käyttö, ja kunnat eivät jää loukkuun omistamiensa kiinteistöjen kanssa.

      • 10.1.1

        Saku Timonen sanoo

        Julkisella sektorilla säilyy järjestämisvatuu, mutta ei tuottamisvelvollisuutta. Hallitus itse on todennut lakiesityksen perusteluissa, että alueellisia monopoleja syntyy. Nyt yksityisiä palveluja käyttävillä on koko ajan olut oikeus käyttää julkisia palveluja, mutta kokeilun aikana he ovat ruvenneet maksattamaan nämä kustannukset yhteiskunnalla. Muuten totsean vuodatukseesi vain, että sittenpähän nähdään.

        • 10.1.1.1

          Eveliina Vigelius sanoo

          Julkisella sektorilla säilyy viimekätinen tuottamisvelvollisuus. Näin oli myös ensimmäisessä hallituksen valinnanvapausesityksessä.

          Yksityisten palvelujen käyttöön on tähän asti ollut pitkälti syynä julkisen pitkät jonot, jotka itse asiassa ovat yhtenä syynä sote-uudistukselle: palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden turvaaminen. Tätä yhdenvertaista saatavuutta ei ole ollut, ja siihen nyt pyritään: avaamalla jonoa kerryttävän oven viereen toinen ovi.