Toimeliaisuuteen perustuva sosiaaliturva

Viime aikoina olemme saaneet lukea paljon uutisia työttömien laiskuudesta. Jo vuosia on valitettu kotisohvilla lojuvista työttömistä, joita on patistettava töihin leikkaamalla sosiaaliturvaa. Iltapäivälehti esitteli viikon ajan joka päivä uuden työttömän, joka elää mieluummin sosiaaliturvalla kuin tekee työtä. Jatkuvasti marssitetaan esiin nimettömiä työnantajia, jotka valittavat rekrytoinnin mahdottomuutta. Heidän mukaansa työttömät kieltäytyvät töistä suorastaan röyhkeästi, vaikka jokainen asiasta vähänkään jotain tietävä ymmärtää kieltäytyjän menettävän työttömyysturvansa. Senhän saimme lukea lehdestä virkamiehen sanomana “ideologisen työttömän” Ossi Nymanin tapauksessa.

Media on myös vähitellen havahtumassa kuntouttavan työtoiminnan epäkohtiin. Lakia rikotaan kaikkialla avoimesti ohjaamalla kuntouttavaan työtoimintaan terveitä ja työkykyisiä ja teettämällä heillä palkkatyötä korvaavaa työtä.

Kaikella tällä rummutuksella on tarkoituksensa, ja se tarkoitus on muuttaa sosiaaliturva vastikkeelliseksi. Kuntouttavasta työtoiminnasta voidaan luopua kokonaan, samoin työkokeilusta. Näissä molemmissa kun on sellainen valtiontalouden kannalta ikävä piirre, että näennäisen aktivoinnin lisäksi näissä töissä maksetaan työttömyysetuuden lisäksi yhdeksän euron päivittäistä kulukorvausta. Siitä pitää päästä eroon, sillä eiväthän valtion rahat köyhille jouda.

Ensi vuonna alkavassa työelämäkokeilussa ei ole kumpaakaan ikävää piirrettä. Työtä tehdään työnantajan palveluksessa ilman yhteiskunnan aktivointitoimia ja olematta työsuhteessa. Jos ja kun työsuhdetta ei kokeilun jälkeenkään synny, niin vika on aina työttömässä. Kulukorvausta ei makseta, vaan työ tehdään pelkällä työmarkkinatuella. Tämä muuten on viime aikoina juttuihini tulleiden kommenttien mukaan jo yllättävän hyväksyttävää. Monet vielä toistaiseksi palkkatyössä olevat ovat sitä mieltä, että “pitäähän sitä jotain tehdä ilmaisen rahan eteen”. He eivät tajua palkan ja sosiaaliturvan välistä eroa, joten kylvö on langennut otolliseen maaperään.

Viime hallituskaudella peruspalveluministerinä toiminut Paula Risikko yritti kovasti ajaa vastikkeellista sosiaaliturvaa. Koska nimi kuulosti vähän ikävältä, niin se muutettiin nopeasti osallistavaksi sosiaaliturvaksi. Koko idean tarkoitus oli muuttaa ajattelua niin, että sosiaaliturva ymmärretään palkaksi yhteiskunnalle tai yrityksille tehtävästä työstä. Sosiaaliturva nimetään palkaksi, vaikka sillä ei kunnolla edes elä eikä sillä tehtävästä työstä kerry eläkettä ja vuosilomaa. Edes työsuhdetta lain tarkoittamassa mielessä ei synny. Syntyy vain palkattomien ja oikeudettomien paarialuokka.

Ei vastikkeellisen sosiaaliturvan ajaminen ole minnekään kadonnut, mutta sen nimi on taas muuttunut. Nykyisin ja varsinkin tulevaisuudessa siitä puhutaan toimeliaisuuteen perustuvana sosiaaliturvana. Se kuulostaa mukavan touhukkaalta, eikä mukavan toimelias meno tunnu yhtään palkattomalta pakkotyöltä.

Valtioneuvoston kanslia on 28.9.2017 asettanut  Perusturvan ja toimeliaisuuden kokonaisuudistuhankkeen. Sen tarkoituksena on uudistaa koko sosiaaliturva, mutta hankkeen asettamispäätöksessä ei tietenkään vielä kerrota miten se aioitaan uudistaa. Viime aikojen poliittisesta ja mediassa tapahtuneesta ryöpytyksestä päätelleen tulevaisuudessa pitää olla kovasti touhukas saadakseen perusturvaa. Pankaapa termi toimeliaisuuteen perustuva sosiaaliturva mieleenne, sillä sitä tullaan toitottamaan lähiaikoina.

Ja käytännössähän se tarkoittaa entiseen tapaan palkattoman työn tekemistä.

Kommentit (54)
  1. T.K. Lehtinen
    1.11.2017, 08:20

    Olen yksinkertaisesti ajatteleva ihminen. Kun kunnilta ja valtiolta vähennetään koko ajan väkeä, ja kuinka ollakaan, sieltä palkkataulukon alapäästä suorittajat yleensä, niin eikö olisi järkevämpää työllistää ihmisiä näihin töihin? Esimerkiksi tullitarkastajan lähtöpalkka on alle 2000€/kk ja työt eivät varmasti tule loppumaan, niin turvallisuuden näkökulmasta olisi järkevää palkata lisää. Eli työllisyys paranisi, turvallisuus paranisi. Hallintomme eri sektorit touhuilevat omiaan, isoa kuvaa ei tunnu kukaan katselevan. Palkkatyö on parasta osallistumista ja vastiketta, aktivointia, mitä nyt sitten jargonissa höpötellään. Miksi pitää verorahoja tuhlata väkisin keksittyihin, palkattuihin nöyryyttämisiin, kun tekemättömiä töitä on? Enkä katsele nyt metsään, vaan ihan oikeisiin, verorahoin tehtyihin, yhteiskuntaa, ei yksityisiä (jopa monikansallisia) firmoja, hyödyttäviin töihin. Ja luettelo on pitkä…

    1. Anssi Ramela
      1.11.2017, 16:07

      T.K. Lehtinen: Tätä miettii moni. Vastaus on selkeä. Nekin rahat jotka noihin työpaikkoihin tarvittaisiin halutaan ohjata rikkaiden taskuihin siirtämällä Suomea hivuttaen lähemmäs tasaverotusta. Se miksi PersKeKo ei halua ottaa valtiolle lainaa ja siten kiihdyttää talouden elpymistä on se että leikkauslinja pitää inflaation matalalla, joka on lainoittavien pankkien ja luottoyhtiöiden sekä Saksan vientin teollisuuden etujen mukaista. Lisäksi se kiristää palkkaa ansaitsevien köyhien ja keskiluokan oltavia entisestään. Tämä yhdistettynä perus- ja työttömyysturvan heikentämisen kanssa luo olosuhteen jossa palkansaajat joutuvat tyytymään yhä pienempiin palkkoihin ja huonompiin työehtoihin pystyäkseen pitää katon pään päällä ja leipää pöydässä.

  2. Ei vastikkeellisessa työttömyysturvassa olisi mitään vikaa näillä edellytyksillä:

    -korvaus vastaisi työehtosopimuksen palkkoja.
    -työ olisi hyödyllistä yhteiskunnalle ja siksi mielekästä.
    -sitä tehtäisiin julkisella sektorilla.
    -sitä kutsuttaisiin palkkatyöksi.

    Ai niin mutta eihän julkista sektoria saa paisuttaa – sehän olisi sosialismia.
    Parempi siis pakottaa työttömien armeija kotiin syljeskelemään kattoon tai valmistamaan yksityisille foliohattuja ja tekemään niille ilmaista tai melkein ilmaista työtä. Ja tappaa julkisen sektorin duunarit työkuorman alle tai jättää osa välttämättömästä työstä tekemättä tai tehdä se huonosti, kuten nykyään.

    Sitten (nyt) voitaisiin olla tyytyväisiä, kun sosialismi saadaan pidettyä loitolla…

    1. markku isometsä
      1.11.2017, 12:11

      Vanha keksintö silä itsekin -80 luvulla osallistunut ja ihan mielelläni. Silloin sitä kutsuttiin kunnaiseksi työlistämistueksi. Kunta katsoi perään maksoi työehtosopimuksen mukaisen palkan ja työ oli järkevää. Valtio korvasi kustannukset.

Kommentointi suljettu.