Eikä siinä vielä kaikki
Eilen eduskunnassa hyväksytty työttömien rankaisulaki, raippalaki tai virallisesti työttömyysturvan aktiivimalli tulee aiheuttamaan melkoisen sotkun. Kela, työttömyyskassat ja Te-toimistot tulevat tukkeutumaan jo pelkistä tiedusteluista, joten tulossa on samanlainen sähläys kuin toimeentulotuen siirrosta Kelalle.
Lisäksi ennustan toimeentulotuen alentamisen automaattia. Toimeentulotuen perusosaahan voidaan alentaa 20 prosenttia, jos työttömän katsotaan kieltäytyneen työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä. Ensi vuoden alusta lähtien näyttö on harvinaisen selvä. Kun työtön ei ole tarkastelujakson aikana saanut työtä eikä ole mahtunut koulutukseen tai muihin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, niin leikkuri napsahtaa. Hänen katsotaan aiheuttaneen itse oman työttömyytensä. Toistuvasta kieltäytymisestä alennus on 40 prosenttia. Kun perustoimeentulotukea alennetaan, niin vajaus on haettava kunnalta täydentävänä toimeentulotukena. Kuntien menot kasvavat aina, kun valtio säästää.
Mutta kuten markkinamies sanoo, niin ei siinä vielä kaikki. Tämän lisäksi on tulossa aktiivisen työnhaun malli, jota valmistellaan parasta aikaa. Siitä voitte lukea lisää tästä linkistä.
Aktiivisen työnhaun mallin mukaan työttömän on osoitettava aktiivisuutta hakemalla todistettavasti työpaikkoja ja raportoitava tekemisistään viikoittain. Raportoinnin laiminlyönnistä seuraa kahden kuukauden karenssi. Tässä mallissa ei siis ole mitään merkitystä sillä saako töitä vai ei, tärkeintä on työn hakeminen todistettavasti.
Toisin sanoen tärkeintä on kyykytys ja kiusaaminen, kuten hallituksen tapoihin kuuluu. Hallituksen käsityksen mukaan työttömät makaavat kotisohvilla syrjäytymässä, joten heidät on pakotettava touhuamaan jotain, vaikkapa turhaa. Samalla työttömien elämää tarkkaillaan koko ajan, jotta kukaan ei pääse välttelemään aktiivisuusvelvoitettaan.
Eikä siinäkään vielä kaikki. Hallitus suunnittelee koko sosiaaliturvan uudistamista toimeliaisuuteen perustuvaksi, eli kaikkien sosiaalietuuksia saavien on pusattava jotain tyhjänpäiväistä. Tärkeintä on, että kaikki ovat touhuavinaan jotain leipäpalansa eteen, ihan sama mitä. Tästä Toimi-hankkeesta voitte lukea lisää täältä.
“Hanke valmistelee työllisyyttä ja toimeliaisuutta parantavaa ja eriarvoisuutta vähentävää perusturvan kokonaisuudistusta. Hanke tukee poliittisia toimijoita ja eduskuntavaaleihin 2019 valmistautuvia puolueita perusturvaa ja toimeliaisuutta uudistavien näkemysten muodostamisessa.”
Näin sanotaan virallisesti. Mahdollisesti tullaan kuulemaan myös työttömiä, kuten projektipäälliikö vastasi kansalaisen sähköpostiin:
“Työttömien kuulemisesta tulemme varmaan saamaan hyviä huomioita ja apua valmisteluun. Kohderyhmä ei kuitenkaan ole vain työttömät, vaan kaikki sosiaaliturvan piirissä olevat henkilöt. Kaikkia väestöryhmiä on haasteellista koota hanketyöhön, siksi pyysimme Soste ry:tä osoittamaan kolme keskeistä järjestöä edustamaan sosiaali- ja terveysalan kansalaisten näkökulmaa seurantaryhmässä.”
Hanke ei siis rajoitu vain työttömiin, vaan se koskee ihan kaikkia sosiaaliturvan piirissä olevia. Ja sen piirissähän on jokainen. Hanke on tarkoitus toteuttaa ensi eduskuntavaalien jälkeen, joten hyvissä ajoin ollaan liikkeellä. Tällä kaudella kootaan työryhmiä ja laaditaan hankkeen toteuttamissuunnitelmia.
Meneillään on suurin sosiaalipolitiikan mullistus vuosikymmeniin, todellinen paradigman muutos. Päättäjämme ovat sitä mieltä, että Luoja ja herrat eivät laiskoja elätä, vaan kaikkien on oltava tekevinään jotain. Tulee mieleen Pentti Haanpään novelli, jossa isäntä palkkasi pula-aikana kaksi työtä etsivää kulkumiestä töihin. Toisen piti kantaa vettä ämpärillä lätäköstä toiseen ja takaisin, toisen ruoskia puupölkkyä.
Näin saadaan Suomi nousuun.
Saa nähdä milloin järkevin ratkaisu työttömyyteen, eli työajan lyhentäminen ja tätä kautta työn tasaisempi jakaminen tulee tapahtumaan. Se näköjään sotii niin monen ihmisen maailmakuvaa ja taloudellsia intressejä vastaan, että en pidättele yhengitystä.
Työajan lyhentäminen voi joko johtaa siihen, että työ jakautuu tasaisemmin tai siihen, että se jakautuu vieläkin epätasaisemmin. Kun työt eivät vähene pitää tehdä nopeammin, pahimmassa tapauksessa ilmaista ylityötä.
Työajan lyhentäminen lisää kahta työtä tekevien määrää. Itse valitettavasti kuulun jo nyt siihen joukkoon, matalapalkka-alalla kun työskentelen. Ja palkan pienentyessä se lisää myös niitä jotka tarvitsevat sosiaaliturvaa palkan jatkeeksi. Vai ajatteletko että palkkaa ei alenneta työajan lyhentyessä
Kyllähän työkkäri kurittaa jo silloin, jos puuhastelee jotain vapaaehtoistyötäkin, ja kauhistus on, jos siitä saa pientä korvaustakin, joka vähennetään täysimääräisenä, karenssi paukkuu ja loputkin tuet viivästyvät,
Ei siinä pelkästään karenssi paukutti. Pahimmillaan voi menettää koko työttömyysturvan, jos katsotaan, että vapaaehtoistyö tai ilman työsuhdetta tehty työ (=yrittäjyys TE-toimiston silmissä) estää kokopäivätyön vastaanottamisen.
Työkkäri kurittaa vaikka vain ylläpitäisi omaa ammattikuntoisuuttakin, vaikka muka patistavatkin sen ylläpitämiseen. Minulla lykkääntyivät työttömyystukien saannit, kun mainitsin jossakin aktiivisuustiedustelussa auttavani tieteellisen artikkelin kirjoittamisessa. Että mitähän helvettiä. Verovaroinkin tehtyä työtä ei saa jättää kesken, vaan tulokset tulee julkistaa. Pätkätyöalalla jäisi iso osa vuosien mittaisten projektien tuloksista julkistamatta, jos pitää pudottaa hanskat tiskiin heti, kun rahaa ei tulekaan. Olisi myös tuhoisaa omalle uralle lopettaa työt kuin seinään, ja toisaalta oma oppiminen jäisi pahasti puolitiehen, jos ei saa koskaan viedä työtään maaliin. Tiedekään ei tällä tavalla edisty, ja etenkään Suomen kaltaisen maan on tosi paha menettää osaamisimagoaan varsinkin nyt, kun se on jo nyt muuttumassa myytiksi (korkeakoulutustasossa OECD-keskiarvon alle). Oman alan hommien sijaan työkkäri alkoi ehdottaa täysin alaani liittymättömiä “koulutuksia”, joihin en onneksi ehtinyt joutua, koska sain seuraavan paikkani melko pian. Luoja paraitkoon mitä helvetillistä paskaa oli koko prosessi. Onneksi on (suvunkin ansiosta) varallisuutta omasta takaa ja onnistun löytämään töitä suhteellisen hyvin (pälli, CV, koulutus, asenne, kokemus, suhteetkin kunnossa), joten tilanteeni ei ole koskaan ollut oikeasti mitenkään huono. Olisin muuten varmaan joutunut työkyvyttömäksi pelkästä vitutuksesta. Olen menettänyt uskoni nykypoliittiseen menoon. Miksi helvetissä ihmiset äänestävät samat torspot valtaan jokaikinen kerta, ja uskovat samat valheet uudelleen ja uudelleen.
turhautunut tutkija,
Tuo mitä sanot on ihan totta. Itselleni on tuosta työkkärin kyykytyksestä tullut kaikenlaisia jatkuvasta stressistä johtuvia kroonistuneita sairauksia kuten jatkuva päänsärky. Aluksi se oli vain sellaista, että sitä esiintyi vain silloin kun kyykytys oli pahimmillaan ja päänsärky katosi kun sai jonkun työpätkän jossa oli samalla viivalla muiden kanssa (en tarkoita mitään palkattomia töitä tms vaan sellaista mistä saa palkkaa). Nykyään päänsärky on kroonistunut eikä enää katoa vaikka saisin töitäkin. Olen lähes varma vaikka sitä en pysty todistamaan, että koko sairaus on seurausta jatkuvasta stressistä ja murehtimisestä mihin en itse pysty vaikuttaa.
En juo alkoholia, enkä ole koskaan polttanut tupakkaa ja harrastan liikuntaa niin mitkään elintavat eivät selitä tätä. Luonteeltani olen kuitenkin aina ollut tunnollinen murehtija jolle en voi mitään reagoin stressiin näin.