Antiaikalainen
Antiaikalainen

Aforismi ei nöyryytä

Mitä on aforistiikka?
Useimpien ihmisten mielestä jotain lujaa, lyhyttä ja lopullista. Sellaista mikä sopisi repliikiksi Likaisen Harryn suuhun.
Tämä on toki karkea yleistys. Vai onko?
Luin Turun Sanomista Lasse Raition kirjoittaman jutun aforistiikasta. Otsikko sanoo, että aforismi on ajatustiiviste. Otsikon alla on laatikko ja laatikossa teksti, joka pitäisi kai ymmärtää nokkelaksi: ”Varoitus: Aforismi voi sisältää taidetta, mikä saattaa haitata ymmärtämistä.”
Juttu kertoo lähinnä sen, että Raition mielestä Likaisen Harryn repliikit ovat kiinnostavampaa aforistiikkaa kuin Markku Envallin ja Tiina Lehikoisen epäilyttävä sanataide. Ei hän tosin mainitse Likaista Harryä, mutta asia käy selväksi muutenkin: ”Lehikoinen ja Envall tekevät aforismeillaan taidetta, joten ei ole mikään ihme, että iso osa kiteytetyistä ajatuksista kiitää meikäläiseltä yli hilseen. Hiusten latvoja hipomatta. Yritin selventää näitä mietelauseita itselleni lukemalla edellämainituista teoksista kirjoitettuja arvosteluja. Niistä ymmärsin vielä vähemmän.”
Se, että ihminen ei ymmärrä kirjallisuutta, ei ole hänelle nykymaailmassa häpeäksi. Raition kaltainen pesunkestävä journalisti osaa kääntää ymmärtämättömyytensä hyveeksi: minua ei jymäytetä hämärällä taiteellisella höpinällä, minä ajattelen omilla aivoillani enkä yritä miellyttää tärkeilevää kirjallisuusväkeä. Mikään kirjan kansien väliin painettu ei saa näitä huonon maun aristokraatteja nolostumaan.
Raition jutun luettuani rupesin muistelemaan sitä, kuinka syvää alemmuudentuntoa koen aina viedessäni auton huoltoon. Tunnen itseni täydelliseksi idiootiksi seistessäni rasvakouraisen autonasentajan edessä ja kuunnellessani, kuinka hän selittää minulle jotain jakopään hihnasta tai kannen tiivisteestä. Tietämättömyyteni auton moottorin osista, rakenteesta ja toimintaperiaatteista saa minut epäilemään, että olen myös laajemmassa mielessä kyvytön ja kelvoton ihminen.
Voiko kukaan kokea vastaavanlaisia nöyryytyksiä lukiessaan Mirkka Rekolan aforismeja?

Kommentit (14)

  1. Tommi Melender

    Juu, olet oikeassa, Vilja-Tuulia.

    Monesti aforismilla nähdään vain välinearvo: se on jokin naseva elämänviisaus, joka soveltuu vaikkapa kevään ylioppilaan tai tuoreen hääparin onnittelukorttiin opiksi ja ojennukseksi.

    Ja jos aforismi ei alistu instant-elämänviisaudeksi, se leimataan hämäräksi sanataiteeksi.

  2. Askelnopsa

    Oiva kirjoitus. Aforismin ymmärtäminen teepussien mietelauseiksi on turhan yleistä.

    ”Aforistista” kuulee tosin myös käytettävän hyvin kriittisesti, esimerkiksi runosta, joka puhujan mielestä ei ole tarpeeksi monimerkityksinen ollakseen ”oikeaa” runoutta.

    P.S. Miksi viittaat Likaiseen Harryyn, yhteen elokuvataiteen aliarvostetuista mestariteoksista? Siinähän on mitä monisyisintä ja hienostuneinta aforistiikkaa…

    The killer: Freeze cop. Now, left hand, pull out your gun.

    [Harry pulls out his .44 Magnum]

    The Killer: My, that’s a big one.

  3. Tommi Melender

    ”P.S. Miksi viittaat Likaiseen Harryyn, yhteen elokuvataiteen aliarvostetuista mestariteoksista? Siinähän on mitä monisyisintä ja hienostuneinta aforistiikkaa…”

    Likainen Harry nyt oli lähinnä nimilappu. Esimerkki hahmosta, joka pudottelee karuja onelinereita. Niiden lumo ja teho on muussa kuin siinä, että ne painettaisiin kirjaan aforismeiksi.

    Minäkin olen suuri Likaisen Harryn ystävä. Ei ole muuta kuin hyvää sanottavaa niistä leffoista.

  4. Anonymous

    Aika usein aforismissa ei nöyryytä se mitä ei ymmärretä vaan se mitä ymmärretään.

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *