Antiaikalainen
Antiaikalainen

Nainen jonka ympärille tuolit tuodaan

Jokainen sukupolvi muodostaa omat tulkintansa kirjallisuuden klassikoista. Uuden tulkinnan voi tehdä myös uudelleen kirjoittamalla, kuten Riina Katajavuori tämän syksyn romaanissaan.
Wenla Männistösiirtää Seitsemän veljeksen hahmot maatalous-Suomesta jälkiteolliseen Suomeen. Samalla se kääntää lähes kaiken nurin. Pääosaan nousevat naiset, jotka Aleksis Kiven kerronnassa jäivät sivurooliin.
Meidän vuosituhantemme veljekset asuvat Helsingin Kumpulassa eivätkä haikaile Impivaaraan, vaan suuren maailman sykkeeseen samalla kun katsovat televisiosta Taistelutovereita, kittaavat olutta ja tappelevat Kumpulan naapurissa sijaitsevan Toukolan sällien kanssa. 
Kyse on todellakin Juko Brosseista eikä Jukolan veljeksistä. He ovat varttuneet monikulttuurisessa perheessä, biologisia isiä veljessarjalla on kolme ja äitejä kaksi. On makuasia, onko tällainen asetelma yllättävä ja raikas vai ennalta arvattavasti ajan hengen mukainen.
Vaikka veljeksillä on vahvat yksilölliset piirteensä, he esiintyvät romaanissa enimmäkseen kollektiivina. Yksilöllisten puhujien roolit menevät naisille ja nimikkohenkilö Wenla Männistön lisäksi kerrontaa kuljettavat veljesten äidin Allin, Wenlan äidin Marjan ja Harjun saunassa pesijänä työskentelevän Kajsa Rajamäen äänet.
Pikanttina yksityiskohtana voi pitää sitä, että Aleksis Kiven Venlan päivittäessään Katajavuori muuttaa tämän nimeen alkukirjaimeksi vanhahtavan kaksois-W:n. Muuta vanhaa Wenlassa ei olekaan, hän on 17-vuotias ja nauttii estoitta kukkaan puhjenneesta seksuaalisuudestaan. Wenla ei niiaile eikä punastele, vaan kääntää voimakseen sen, että on miesten halujen kohde. Kukaan muu, varsinkaan mies, ei päätä Wenlan kohtalosta, koska ”me ei eletä 1800-luvulla.”
Stereotyyppisten feminiinisten avujen lisäksi Wenlassa on aimo annos jätkämäistä neuvokkuutta ja pärjäämisen eetosta, hän käyttää yhtä luontevasti työkalupakkia kuin meikkipussia eikä jää läpänheitossa veljesten jyräämäksi. Välillä Katajavuori laittaa Wenlan sanailemaan kuin Mikko Rimmisen miespuoliset romaanihenkilöt: ”Jos sen mora putoaa tuolinjalan viereen niin en kääks pelästy, sanon vaan että hei sulta putosi joku tommonen teräskapine.”
Katajavuori on etevä kirjallistamaan katuslangia ja puhekieltä, lennokkaat ilmaisut eivät tunnu teennäisiltä eikä lauseen rytmi kadota iskevyyttään. Pitkinä pätkinä nuorisopuhe alkaa puuduttaa, mutta onneksi Katajavuori annostelee väliin Alli Jukolan levollisempaa ääntä. Hän seurailee pilven reunalta veljesten edesottamuksia ja vuodattaa romaanin sivuille äidillistä lämpöään.

Henkilöhahmojen lisäksi Wenla Männistö lyö uusiksi Seitsemän veljeksen muodon. Poissa on laveakaarinen epiikka, sen korvaa nopeasykäyksisiin kohtauksiin televisiosarjamaisesti pätkitty kerronta. Wenla Männistöä voisi luonnehtia kaunokirjalliseksi sitcomiksi. Sitä leimaa luonteva kepeys, mikä ei tarkoita, etteikö se onnistuisi samalla olemaan myös kipeä kuvaus ajastamme.
(Parnassossa 6-7/2014 julkaistu arvio)

Kommentit (8)

  1. Anonymous

    jatk
    Tulevaisuudesta tuli toista. Ja aivan varmasti 2015 tulemme näkemään rahatabujen kaatumisia,ehkä jo ihan tavallisten ihmisten syliin -merkityksessä että revi tosta kulutukseesi. Helikopterirahaa ostoskaturahvaalle. Rikaathan jo pelastettiinkin. -Ei tämä sosiologia järin vaikeata ole. Sosiologit vain eivät ole alansa tasalla. Markku Kuisma Teemu Keskisarja ja piirinsä, Niklas Jensen-Eriksen paraikaa Ehnroothien kimpussa ohjaajakustoksena itse kansalainen Casimir, kyllä viittaa selkiintyvään kulttuuriSuomeen, mutta aikansa se ottaa. Valkenemista odotellessa voi lukea nettiä ja tuontikirjoja. Kiva kun on näitä kiukun(purku)paikkoja.Jukka Sjöstedt”

    Tarkoitus oli sanoa jotain Jukolan Eeron vaimosta Seunalan Annasta. Tästä hoikkavartisesta väliin mielenliikutustensa mielenkarkailujen naisesta,kauniista kourin tavoittamattomasta. Hän se laulaa tunnelmoi Tuonelan lasta. Torpanpaikan nimikin on kalma, Vuohenkalma. Kivi näki Annansa herkkyyden kuolemantuntoa vasten, ihmisen tietämää kohtaloa vasten. Tee siihen sitten kaunis elämä ja koti. Anna teki. Eero kohosi sanomalehden seuraajaksi ja kirjeenvaihtajaksikin. Lauluun tuuditetut lastanlastenlap… lienevät nyt noita teflonpeffaekshibitionisteja. Tai kielentutkijoita Yliopistolla.

    Yksi sellainen korjasi Seitsemästä veljeksestä Sananjalka lehdessä että ei se ollut Vuohenkalma, vaan -kaalmaa.Elikkä sananparsifilologiaansa sopiva pukin kaalimaa. Että noin oli epäkelpo kielen vaalinnassa Aleksis Kivi. Se Ester Stålberg joka Matilda Wredestä kertoo, elää tosiksi myös Kantelettaren. Uskon ettei häneltä kuvotuksestaan huolimatta jäisi ymmärtämättä että Maaseudun tulevaisuus on realismia. Niin ja se Vallankumous voittavaa naivia idealismia. Jean Boldtin laskuoppikin mitä Tuomiokirkon valtaajien lukumäärään tulee hakaa jopa Steven A. Cohenin rahasammon lyönnit. Niin Cohenin toimistossa jökottää se formaldehyditäytteinen hai. Ja äsken hän osti pyöräakselilla kiikkuvan sotavaunuryntääjäveistoksen, Chariot by Giacometti yli 100 milj.dollaria. Tuollainen itsetuntemus, huumori ja taiteen uudelleenluonti omiin tarkoituksiinsa.

    Eläisipä sivistysmaassa. -Pohjalla näytelmässä viimeinen repliikki kuului ”Kun saisi elää (tähän saakka Suna Vuori kuuli), niin mitä sitten”. Dadadaa laulunhyminä jatkoi puuskahdusta. Olisin vaiti ellei taide olisi leipää, josta en irti päästä, en minuna enkä yhteisviljelmänä.

    Siltä varalta että joku ajatuksenkehrääjä on vielä mukana, panen hyväksi lopuksi pari lausetta noista CDSistä,keinomaailmamme anti-sosiaalisista ansalangoista -tietty turvan nimissä. Näitten soveltajia on Linnassa sisällä mm. UB:n yrityskorimanipulaatioon sijoittajia. Ne pohjaavat vääristeltyihin reittauksiin ja antavat isoa korkoa ihanille.

    ”Velallisen laiminlyönnin varalta tuli mahdolliseksi ottaa vakuutus Credit Default Swap mitä oudoimmassa muodossa (mallia ”palovakuutus naapurin taloon” noin 20 vuotta sitten). Morgan Chase innovoi ja möi tätä finanssipalvelua menestyksellä asuntolainasaamisten viimekätisille haltioille, joille ne täten rivakasti siirtyivätkin paikallispankeilta ja erikoistuneilta välittäjäagenteilta. Tälläinen CDS veti rysäntäysiä 2008, huippunimenä John Paulson.” Näistä siis mallia eurojahtiin. Maanosa meni ja yhä on ihan sekaisin.Jukka Sjöstedt

  2. Tommi Melender

    Hauskaa & oivaltavaa tekstiä, Jukka Sjöstedt. En sinänsä keksi mitään kommentoitavaa, mutta luen mielelläni.

  3. A Man of Wealth and Taste

    Jukka Sjöstedtin tekstiä lukiessa mieleen muistui jostain syystä tämä:

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *