Keskustalainen vastuunkanto voisi ottaa oppia sonkajärveläisestä eukonkannosta

Sonkajärvi on pieni yläsavolainen kunta.

Sonkajärven naapurikunnista kukoistava Iisalmi on tunnettu esimerkiksi Olvin maittavista panimotuotteista sekä maailmallakin tiuhaan palkituista Genelec-kaiuttimistaan.

Toinen naapurikunta, vetreä Vieremä on taas maailman parhaiksikin kutsuttujen Ponsse-metsätyökoneiden synnyinsija.

Sonkajärvi on puolestaan tyypillinen muuttotappiokunta.

Kunnan väkiluku on romahtanut sitten vuoden 1980. Silloin pitäjässä oli 6 700 asukasta, viime vuonna enää 3 900.

Sonkajärvi ei olekaan kiinteistövälittäjälle mikään varsinainen kultakaivos. Vuonna 2017 siellä tehtiin yhteensä yhdeksän asuntokauppaa, tietää Talouselämä kertoa.

Valtaa Sonkajärvellä käyttää Suomen Keskusta. Sillä on kunnanvaltuuston 21 paikasta liki puolet, 10 paikkaa. Perässä tulevat demarit viidellä ja persut neljällä paikallaan. Myös yksi vasemmistoliittolainen mahtuu valtuustoon.

Sonkajärven saavutukset saattavat ensi silmäyksellä kalveta naapureitten menestyksen rinnalla, mutta onhan Sonkajärvellä sentään eukonkantonsa!

Eukonkannon juuret ovat sonkajärveläisten nuorten miesten pitkään jatkuneessa emännättömyydessä. Tytöt ovat jo aikoja lähteneet vauraampiin naapurikuntiin työhön tai tulleet naiduiksi peräti emänniksi mahtavampiin pitäjiin. Viime vuosikymmeninä neitojen tiet ovat vieneet kaupunkeihin opiskelemaan.

Pojat ovat jääneet kylille mopojaan rassaamaan.

Jo 1800-luvulla sonkajärveläinen rosvopäällikkö Ronkainen havahtui nuorten naisten vähyyteen. Hän päätti hankkia naisia rosvojoukolleen ryöstämällä näitä naapuripitäjistä.

Tätä perua on Sonkajärven merkkitapahtuma: Eukonkannon MM-kisat. Mittelöt on järjestetty jo vuodesta 1992 lähtien pitäjänmarkkinoiden yhteydessä vilkkaimpaan loma-aikaan heinäkuussa.

Kisat ovat saavuttaneet kummastuksen sekaista mielenkiintoa maailmalla, ja jo useana vuonna kisailijoitakin on saapunut ulkomailtakin sankoin joukoin. Viime vuosina noin 15:stä eri maasta.

Ja paitsi kisailijoita, on Pohjois-Savon perukoille tullut myös kansainvälistä lehdistöä. Kiitos median, keskustalaisen muuttotappiokunnan omintakeinen kilvoittelu on onnistunut lunastamaan paikkansa merkillisten urheilutapahtumien joukossa.

Muun muassa sellaiset valtamediat kuin brittiläiset Daily Mail ja The Sun sekä australialainen The New Daily ovat tarjonneet lukijoilleen äimisteltävää suomalaisesta ennakkoluulottomasta hulluudesta. Myös uutistoimisto Reuters on välittänyt tv-kuvaa omalaatuisesta kisasta sadoille miljoonille silmiään hieraiseville katsojille.

Jos mahdollista, eukonkantoakin enemmän on viime päivinä Sonkajärven ja muunkin tyhjenevän Suomen keskustalaispiireissä puhuttu vastuunkannosta.

Tuntuu, että vastuunkantoa ei oikein eroteta vastuuttomuudesta. Näyttää siltä, että pääkaupungin kirkkaat valot ovat sokaisseet täällä politikoivat etäkepulaiset. Mokomien mieliin olisi syytä takoa eukonkannon jalon kilvan rehdit säännöt, joihin sinäkin voit tutustua tarkemmin tästä.

Kuten saatat säännöistä lukea, eukonkannossa voi voittaa vain, jos kantaa eukon maaliin saakka. Jos kannettavan pudottaa vaikka aivan kalkkiviivoilla, tuomitaan säälimättä keskeyttäneeksi eikä voittopalkintoa voi saada.

Eikä tällaista käytöstä kutsuta pohjoisavolaisissa eukonkantopiireissä vastuunkannoksi, vaan sitä pidetään pikemminkin perin vastuuttomana tekona.

Eukkoja nimittäin tavataan kantaa useimmiten asennossa, jossa kannettava on kantajaansa nähden ylösalaisin. Eli pää alas päin ja siten lähellä tömisevää tannerta.

Siinä asennossa pudotetuksi tuleminen tekee kipeää.

Eukonkannon MM-kisojen sääntöjen mukaan kannettavan massan, joksi sääntökirja leikkisästi kutsuu kannettavaa naista tamineineen, tulee olla vähintään 49 kiloa. Ja taakka, eli kannettava eukko, voi olla oma tai toisen eukko. Mutta kuitenkin yli 17-vuotias, linjaa sääntökirja.

14 vuotta vanhan, mutta alati paisuneen taakan kantaminen rikkoo siis yksiselitteisesti eukonkannon sääntöjä. Mutta sellaisen otti pääministerimme raahattavakseen. Kantajalle huomautettiin useaan otteeseen, että taakka oli laiton useastakin eri syystä, mutta turhaan.

Kilpailija jatkoi itsepintaisesti horjuvaa räpiköintiään ylisuuren taakan raskauttamana.

Se, että kantaja oli valinnut kannettavakseen eukon, jonka elopaino oli moninkertaisesti sääntöjen määräämä minipaino, oli sanomattoman tyhmä teko.

Ja kannettavan pää edellä pudottaminen puolestaan ruma temppu.

Yleisesti epäilläänkin, että ketku kantaja halusi pudottaa neitokaisen kyydistään vilpillisessä mielessä. Ajatuksissaan kierous, että jos pudottaa taakan harteiltaan päin helvettiä menneessä kisassa ennen maalia, jäisi enemmän voimia valmistautua seuraavaan lähtöön.

Eukonkannon radan pituus on 235,5 metriä vesiesteineen ja ylitettävine aitoineen.

Vastuunkannon etapin pituus puolestaan noin neljä vuotta esteineen ja mutkineen.

Pidetään eukonkannon sääntökirja mielessä 14.4.

Anzio

Keskustelu kiehtovasta eukonkannosta ja vastuunkannoksi naamioidusta vastuuttomuudesta jatkuu täällä.