Keskustaministerien (kesk.) hikinen iltapäivä ja Atte Jääskeläisen nimitys

Ex-oikeuskansleri Jaakko Jonkka pitää poliittisia virkanimityksiä korruptiona.

Poliittisilla virkanimityksillä tarkoitetaan sitä, että poliittisen sitoutumisen avulla kiilataan ohi muiden viranhakijoiden.

Jonkka haluaisi kaikkiin ylimpiin virkanimityksiin mahdollisuuden valittaa valinnoista. Nyt näin ei ole.

”Valtioneuvoston yleisistunnoissa tehtävät eli ylimmät nimitykset ovat jääneet valitusoikeuden ulkopuolelle. Kuitenkin korkeimmat virkanimitykset ovat herkimpiä epäilyille poliittisesta vaikuttamisesta.”

Juuri tällaisessa yleisistunnossa 6. 8. klo 13.00 tehtiin tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen (kesk.) esityksestä erittäin merkittävä nimitys.

Ylen entisenä päätoimittajana tunnetuksi tullut Atte Jääskeläinen nimitettiin Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston ylijohtajan virkaan.

Näin, vaikka hienolta kalskahtavaa virkaa tavoitteli monien mielestä kaksi huomattavasti postiin paremmin istuvaa hakijaa: Erja Heikkinen ja Birgitta Vuorinen. Heillä molemmilla on reippaasti laajempi kokemus eri tehtävistä opetus- ja kulttuuriministeriön tiede- ja korkeakoulupolitiikan osastolla kuin Jääskeläisellä, kuten esimerkiksi IL kirjoittaa.

Valtioneuvostolla ja eritoten sen keskustaministereillä piti siis viime torstaina kiirettä. Vain kolme varttia edellisen kokouksen jälkeen pidettiin uusi möötti klo 13.45. Tuossa palaverissa todettiin Tasavallan presidentin vapauttaneen pyynnöstä filosofian maisteri, yrittäjä, kansanedustaja ja juuri hetki sitten Jääskeläisen nimitystä esittäneen Hanna Kososen (kesk). valtioneuvoston jäsenyydestä ja tiede- ja kulttuuriministerin tehtävästä ja yksin tein nimittäneen hänen tilalleen uudeksi tiede- ja kulttuuriministeriksi Annika Saarikon (kesk.).

Näin keskustan puheenjohtajuudesta kilvoitteleva tuore ministeri Saarikko (kesk.) voisi näppärästi sivuuttaa mahdolliset kiusalliset kysymykset Jääskeläisen nimityksestä.

No miksi kiusallisia kysymyksiä sitten voisi tulla esiin ministeri Kososen (kesk.) viimetöikseen junailemasta nimityksestä?

Keskustanuoret on Suomen Keskustan poliittinen nuorisojärjestö, jonka jäsenet ovat automaattisesti myös puolueen jäseniä.

Myös nuori Atte Jääskeläinen liittyi Suomen suurimpaan poliittiseen nuorisojärjestöön edeten aina järjestön Etelä-Hämeen piirin puheenjohtajaksi 1980-luvulla ennen näyttävää uraansa journalistina, kuten esimerkiksi Suomen Kuvalehti tietää kertoa. Voinee siis sanoa, että Atte Jääskeläisen nimen perään pystyi silloin hyvällä syyllä laittamaan täsmennyksen: (kesk.).

Jääskeläinen (ainakin ex-kesk.) työskenteli Helsingin Sanomissa esimerkiksi taloustoimituksen ja politiikan toimituksen esimiehenä vuosina 1995–2004.

Hesarista Jääskeläinen siirtyi vuosiksi 2004–2006 Suomen Tietotoimiston STT:n päätoimittajaksi ja toimitusjohtajaksi. Tässä toimessa hän seurasi Sanoma Newsin toimitusjohtajaksi ja sittemmin Hesarin päätoimittajaksi siirtynyttä Mikael Pentikäistä, jonka pesti STT:ssä kesti 1999 – 2004.

Mainittakoon, että Mikael Pentikäinen toimi vuonna 1988 Keskustan opiskelijaliiton puheenjohtajana ja järjestön julkaisun Politiikan Puntarin päätoimittajana. Vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa Pentikäinen oli Suomen keskustan ehdokkaana, muttei tullut valituksi. Mikael on siis pesunkestävä (kesk.)

Kun Pentikäinen (kesk.) sai monoa Hesarin päätoimittajan pallilta toukokuussa 2013, hän toimi muiden hommiensa ohella muun muassa viestinnän konsulttiyhtiö Tekirin neuvonantajana. Hän käytti titteliä Senior advisor.

Tekir puolestaan sai osakseen paljon ansaittua huomiota toimiessaan valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk.) esiintymiskouluttajana. Kulmunin, kuten myös esimerkiksi taannoisen pääministeri Juha Sipilän (kesk.) erityisavustajana toimi muuan Kari Jääskeläinen (kesk.). Tiettävästi hän ei kuitenkaan ole sukua Atte Jääskeläiselle. K. Jääskeläinen pompsahti julkisuuteen ostettuaan viestintäkoulutuspalveluita paitsi Kulmunin johtaman ministeriön myös puolueen (kesk.) sisäiseen käyttöön valtioneuvoston piikkiin ja vieläpä vain ja ainoastaan Tekiriltä piittaamatta ministeriön puitesopimuksista. Tästä suhmuroinnista voimme lukea vaikkapa Aamulehden ansiokkaasta artikkelista. K. Jääskeläisen omintakeiset toimet aiheuttivat Kulmunin (kesk.) eron viime kesäkuussa.

Tuskinpa yllätytte, kun kerron, että Tekirin perustajalla ja hallituksen puheenjohtajalla Harri Saukkomaalla on hänelläkin juuret syvällä keskustalaisessa järjestötoiminnassa. Hän johti nuoruudessaan Keskustanuorten koulutuspoliittista toimikuntaa. Hänkin oli siis vahvasti (kesk.)

Mutta takaisin A. Jääskeläiseen (ent. kesk. tms.):

Vuosina 2007–2017 Atte Jääskeläinen työskenteli Yleisradion Uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajana ja vastaavana päätoimittajana.

Nuo vuodet ovat jääneet mieliin vähemmän kunniakkaana ajanjaksona Ylen historiassa.

Kertauksen vuoksi tiivistelmä silloisen pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja Ylen hölmöilyistä sekä Jääskeläisen roolista show´n orkesterinjohtajana:

Keväällä 2016 nousi uutisotsikoihin Sipilän (kesk.) hallituksen talouspoliittiset ministerivaliokunnan päätös sijoittaa Terrafamen kaivokseen kaikkiaan 500 miljoonaa euroa.

Pian Kansan Uutiset (vas.) paljasti, että pääministeri Juha Sipilän (kesk.) sukulaisten omistama konepajayhtiö sai Terrafamen kaivokselta huomattavan laitetilauksen.

Kysymys Sipilän (kesk.) esteellisyydestä valtion sijoituspäätöksistä Terrafameen heräsi siis täysin oikeutetusti.

Sittemmin Suomen Kuvalehti paljasti, että Ylen ajankohtaistiimi oli perehtynyt asiaan syvemmin ja tehnyt jutun, “jossa haastateltiin kahta oikeusoppinutta siitä, oliko Sipilä ollut esteellinen päättäessään valtion sadan miljoonan euron lisärahoituksesta Terrafamelle.

Pääministerin (kesk.) lähettämien sähköpostiviestien vuoksi juttua ei koskaan julkaisu. Näin kävi myös useille muille Terrafamea käsitteleville jutuille.

Kolme Ylen työntekijää kertoi nimettömänä Suomen Kuvalehdelle, että Ylen johto torppasi kolme Sipilän (kesk.) esteellisyysepäilyjä koskevaa jatkouutista.

Jääskeläinen joutuikin myöntämään, että Ylen johto oli linjannut, ettei Sipilän (kesk.) esteellisyysepäilyillä spekuloida keskusteluohjelmissa.

Sipilä (kesk.) lähetteli Jääskeläiselle muitakin sähköposteja. Joulukuussa 2016 HS uutisoi, että entisen keskustalaisen nuorisopoliitikon (Jääsk.) sähköpostiin kilahti ärhäköitä viestejä, kun MOT-ohjelmassa oli käsitelty pääministerin käyttämäänsä sijoitustuotetta, vakuutuskuorta.

Kuin taikaiskusta pääministerin ohjeistuksen jälkeen Ylen johto rajoitti HS:n tietojen mukaan Sipilän kannalta kiusallista vakuutuskuoren käsittelyä ja jätti jopa julkaisematta asiaa koskevan jutun.

Meno Ylessä oli siis vähintäänkin omituista:

Ruben Stillerin mukaan hänen aiemmin niskuroinnista saamansa varoitus peruttiin, kun hän oli myöntynyt Atte Jääskeläisen painostukseen, että Pressiklubissa kerrottaisiin ”Ylen virallinen linja” ja miksi keskusteluohjelmassa ei käsiteltäisi Sipilä-gateksi nimettyä jupakkaa, kuten HS kertoo.

Myös toimittaja Pekka Ervasti kertoi Maaseudun Tulevaisuudelle (mtk), että Ylen johto oli taipunut hallituksen painostukseen ja “juttuja on hyllytetty ja sensuroitu ja toimittajille on annettu varoituksia erityisesti tämän hallituksen aikana.”

Kohun keskellä Ylestä irtisanoutui maineikkaita journalisteja, kuten esimerkiksi ajankohtaistoimituksen esimies Jussi Eronen ja toimittaja Salla Vuorikoski. He näkivät laajoja ongelmia Ylen riippumattomuudessa ja Ylen rahoittajien, eli meidän veronmaksajien oikeuksien toteutumisessa.

Pääministerin (kesk.) yritys vaikuttaa Ylen journalistisiin sisältöihin ja Ylen taipuminen painostukseen ei ollut puheenaihe vain Suomessa. Asia noteerattiin laajalti myös ulkomailla.

Suomi oli ollut lehdistönvapaudessa maailman ykkönen useampana vuotena. Mutta ei ollut enää.

Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan syy Suomen pudotukseen lehdistön vapauden kärkipaikalta oli pääministeri Juha Sipilän (kesk.) Yleisradioon kohdistama painostus.

Julkisen sanan neuvosto (JSN) otti tammikuussa 2017 käsiteltäväkseen kantelun selvittääkseen, rikkoiko Yleisradio Journalistin ohjeita tai rajoittiko Ylen johto toimittajien sananvapautta Terrafame-aiheen käsittelyssä.

Pääministeri Sipilä sai moitteet. Mutta merkittävämpi päätös oli tämä: Yle sai langettavan päätöksen.

Langettavan päätöksen mukaan Yle luovutti journalistisen päätösvallan toimituksen ulkopuolelle. Eli päätoimittaja Jääskeläinen oli antanut pääministeri Sipilän (kesk.) vaikuttaa siihen, mistä ja miten Suomen eduskunnan alaisuudessa toimiva valtakunnallinen yleisradiotoimintaa harjoittava viestintäyhtiö Yleisradio uutisoi.

Äkämystynyt päätoimittaja kommentoi JSN:n päätöksiä HS:lle 27.5.2017 näin:

”Totta kai niillä on merkitystä, mutta eivät ne päätä Yleisradion organisaatiosta tai journalistisesta linjasta. Ylehän on vapaaehtoisesti JSN:n jäsen. Jos JSN ryhtyy liikaa määrittelemään Yleisradion journalistista linjaa, Yleisradion täytyy varmaan perustaa oma elin sitä varten.”

Se oli typerä kommentti maamme suurimman toimituksen vastaavalta päätoimittajalta. Ylimielinen Jääskeläisen kuulosti siltä, että hän ja vain hän tietää, mitä on hyvä journalismi. Ainakin paremmin kuin hyvää journalistista tapaa valvova neuvosto.

Jääskeläinen sai tyylipuhtaat potkut.

Asia julkistettiin vain vähän hienovaraisemmin. Yle tiedotti 29.5.2017, että ”Ylen hallitus, toimitusjohtaja ja päätoimittaja Jääskeläinen ovat yhteisymmärryksessä sopineet, että Jääskeläinen jättää tehtävänsä Ylessä”.

Päätoimittajan on nautittava hallituksen luottamusta, joka oli nyt muisto vain.

Jääskeläinen kaatui siis pääministeri Juha Sipilää (kesk.) koskevaan uutisointiin, jossa Jääskeläisen (vähintäänkin ex-kesk.) todettiin taipuneen ulkopuoliseen painostukseen.

Mutta omia ei jätetä (kesk.).

Urotyöt muistetaan.

Siitä veljet (kesk.) ja sisaret (kesk.) pitävät huolen.

Onnea uuteen toimeen, Atte Jääskeläinen!

Yle ja Pasila, nyt Nälkämaan laulu.

Anzio

Keskustelu poliittisista virkanimityksistä jatkuu täällä.

Kommentit (2)
  1. OKM:n ylijohtajan nimityspäätöksestä on tehty kantelu

    Kantelu; ehdotus purkuesityksen tekemiseksi (OKM:n ylijohtajan nimitys)

    Pyydän Teitä, Arvoisa Eduskunnan Oikeusasiamies, selvittämään opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtajan nimityksen laillisuuden. On perusteltua syytä katsoa, ettei valtioneuvoston nimityspäätös ole lainmukainen. Mikäli päädytte samankaltaiseen arvioon, esittänette päätöksen purkamista ja nimitysprosessin uutta, lainmukaista käsittelyä.

    Perustelut

    Valtioneuvosto nimitti Atte Jääskeläisen (AJ) torstaina 6.8.2020 OKM:n ylijohtajan määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.10.2020 – 30.9.2025 väliseksi ajaksi. Ylijohtaja toimii ministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston päällikkönä.

    Kelpoisuusvaatimuksiin kuuluu muun ohella ’perehtyneisyys viran tehtäväalaan’.
    Kysymyksessä olevan viran tehtäväala on korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston päällikkyys. AJ:llä ei mediatietojen mukaan ole perehtyneisyyttä kyseisen viran tehtäväalaan.

    Sen sijaan AJ:n kilpahakijoilla, Erja Heikkisellä (EJ) ja Birgitta Vuorisella (BV) on molemmilla takanaan ”mittava kokemus eri tehtävistä, myös johtamisesta, opetus- ja kulttuuriministeriön tiede- ja korkeakoulupolitiikan osastolla”. Erja Heikkinen on opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston johtaja (Tiedepolitiikan vastuualue). Birgitta Vuorinen on opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston johtaja (Korkeakoulupolitiikan vastuualue).

    EJ ja BV täyttävät siis kyseisen viran kelpoisuusvaatimukset. Sen sijaan AJ ei täytä kelpoisuusehtoja kysymyksessä olevalta osalta (”perehtyneisyys viran tehtäväalaan”).

    On perusteltua syytä katsoa, että valtioneuvoston nimityspäätös on virheellinen (lainvastainen).

    Sovellettavat lain- ja asetuksenkohdat ovat seuraavat: Suomen perustuslain (731/1999) 125. pykälä (Virkojen kelpoisuusvaatimukset ja nimitysperusteet), Valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 43. pykälän (Virkamiesten kelpoisuusvaatimukset) 1. momentin 3. kohta: ”Kelpoisuusvaatimuksena on: (…) yksikön päällikkönä toimivalla virkamiehellä (…) perehtyneisyys viran tehtäväalaan (…)” ja Valtioneuvoston asetuksen opetus- ja kulttuuriministeriöstä (310/2010) 6. pykälän (Kelpoisuusvaatimjukset) 1. kohta: ”(…) kelpoisuusvaatimuksena on: 1) johtajalla sekä vastuualueen, yksikön ja ryhmän päälliköllä (…) perehtyneisyys viran tehtäväalaan (…)”

    Mediatietojen nojalla näyttää siltä, että valtioneuvoston nimityspäätös on ongelmallinen myös naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986) säännökset huomioon ottaen. Viittaan lain 8. pykälän (Syrjintä työelämässä) 1. momentin 1. kohtaan:
    ”Työnantajan menettelyä on pidettävä tässä laissa kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja: 1) työhön ottaessaan taikka tehtävään tai koulutukseen valitessaan syrjäyttää henkilön, joka on ansioituneempi kuin valituksi tullut toista sukupuolta oleva henkilö, jollei työnantajan menettely ole johtunut muusta hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta taikka jollei menettelyyn ole työn tai tehtävän laadusta johtuvaa painavaa ja hyväksyttävää syytä;”.

    Nythän vaikuttaa perustellulta katsoa, että viran hakijoista ainakin kaksi naispuolista hakijaa on ollut viran tehtäväalaan perehtyneitä toisin kuin nimitetyksi tullut mies.

    Viittaan lisäksi mediassa (Mika Koskinen: Kohu Atte Jääskeläisen ylijohtajanimityksestä paisuu – ”Oikeuskanslerin tulisi puuttua”. Iltalehti 8.8.2020)[*] raportoituihin tutkijatohtori Matti Muukkosen käsityksiin: ”Tutkijatohtori Matti Muukkosen mielestä oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tulisi ehdottomasti puuttua nykyhallituksen nimitysprosesseihin” (m.kirj.). ”Tutkijatohtori Matti Muukkonen (…) pitää prosessia käsittämättömänä” (m.kirj.). ”– Tämä on ihan käsittämätöntä. Tässäkään nimitysmuistiossa ei edes mainita perustuslain 125 §:ä, jonka mukaan ansiovertailu tulee tehdä. Laadultaan tämä on poikkeuksellisen huono, esimerkiksi verrattuna kansliapäällikkönimityksiin, Muukkonen kommentoi Iltalehdelle” (m.kirj.). ”Millä tavalla ansiovertailu sitten tulisi tehdä? – Nimitysharkinta on niin sanottua sidottua harkintaa, jossa ansiovertailu tulee tehdä vertailemalla hakijoiden kykyjä, taitoja ja koeteltua kansalaiskuntoa keskenään. Se mitä nämä kussakin virassa tarkoittavat muodostuu sen mukaan mikä on viran nimi, tehtäväkenttä ja vaatimukset. Näistä perustuslain 125.2 §:stä johdetut kriteerit tulisi avata nimitysmuistiossa, jotta asianosaiset ja ulkopuolinenkin voi tarkistaa onko hallinnon lainalaisuusperiaatetta (PL 2.3 §) noudatettu, tutkijatohtori Muukkonen vastaa” (m.kirj.).
    ”Jääskeläinen päihitti loppusuoralla Erja Heikkisen ja Birgitta Vuorisen, joilla molemmilla on takanaan mittava kokemus eri tehtävistä, myös johtamisesta, opetus- ja kulttuuriministeriön tiede- ja korkeakoulupolitiikan osastolla.”

  2. Kansalainen
    13.8.2020, 10:49

    Suhmurointi on nykyhallituksen normaali menettely. Salailu kuuluu myös kuvioihin. Kun riittävästi puoluetaustaa, sen rinnalla virkaan vaadittu pätevyys ei paina valintaa tehdessä. Hyväveli/sisko järjestelmä pitää vain järjestelmään kuuluvien puolta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *