Köyhyyskasvatus pakolliseksi vähävaraisten perheiden lapsille!

Kotkan Sokoksella oli paikallisen Nuorkauppakamarin järjestämä Joulupuu-keräys, joka nousi viikolla otsikoihin, kiitos Iltalehden.

Koska satuin piipahtamaan viikonloppuna Kotkassa, astuin sunnuntaina 15.12. klo 12.00 päivän ensimmäisenä tavaratalon asiakkaana etsimään tuota kansalliseksi julkkikseksi noussutta joulupuuta. Mutta pettymykseni olikin melkoinen kuullessani, että keräys oli päättynyt jo tiistaina!

En siis päässyt hypistelemään köyhien pentujen röyhkeitä toiveita kuten kotkalainen neiti A, 32 v.

Mutta onneksi nti A antoi seikkaperäisen kuvauksen järkytykseensä johtaneesta dramaattisesta tapahtumasarjasta iltapäivälehden sivuilla.

IL:n mukaan nti A oli mennyt maanantaina Sokokselle ja katsastanut kuusen korteissa roikkuneita vähävaraisten perheiden lasten lahjatoiveita.

Hänen pöyristymisensä oli melkoinen, kun paljastui, että lahjatoiveet olivat lähes yhtä arvokkaita kuin äveriäidenkin perheiden pilteillä!

Nti A kommentoi traumaattista kokemustaan IL:lle mm. seuraavasti:

”Se puu oli täynnä uusinta iPhonea ja merkkivaatteita. 11-vuotias toivoi Guccin reppua”.

Onhan se melkoista, että vielä 11-vuotiaanakaan köyhien kersoille ei ole opetettu, että haaveilu on pahasta.

Että unelmoida ei sovi, jos ei siihen ole varaa.

Nti A nosti häpeämättömät toiveet esille sosiaalisessa mediassa ja löysi havaintojensa tueksi paljon samanmielisiä. Nti A toivookin saamiensa viestien rohkaisemana, että köyhien lasten köyhät vanhemmat palauttaisivat jälkikasvunsa maanpinnalle ja torppaisivat yltäkylläiset toiveet.

Ja jos vanhemmista ei ole lastensa unelmien romuttajiksi, voisi katseet kääntää koululaitokseen.

Entäpä, jos köyhyyskasvatus liitettäisiin jo alakoulun opintosuunnitelmaan. Tietyn tulorajan alapuolella elävien perheiden lapsosille väännettäisiin rautakangesta, että arvokkaat unelmat eivät heille kuulu. Ne kuuluvat vauraampien perheiden tenaville.

Ei minireppuja, ei kännyköitä. Ei heidän sosiaaliluokassaan.

Nti A harmittelee, että lahjakeräyksen idea kärsii kohtuuttomista toiveista. Vaikka köyhät voisivat unelmoida jostakin vaatimattomammasta.

”Mitään ei arvosteta, ja kaikki on totuttu saamaan valmiina”, hän kiteyttää.

Köyhällä voi olla käyttöä esimerkiksi parempiosaisten käytetyille kalsareille. Sisäänajettuja alusvaatteita löytyy toistuvasti esimerkiksi Joulupuu-keräyksen paketeista, kuten tästä voimme lukea.

Myös pelko siitä, että lahjan saa liian helposti, on turha, sillä käytetyt nimettömät voi paketoida sellaisinaan, jolloin ne pestyään voi vähempiosainen katsoa ansainneensa pukineen.

Että ei saa kaikkea valmiina!

Likapyykkivinkki paljastuu Joulupuu-keräystä kovin sanoin kritisoivan lahjoja vähävaraisille perheille vuosia jakaneen vapaaehtoispukin kertomuksesta:

”Paketeista on paljastunut vuosien varrella likaisia kalsareita ja aivan väärän kokoisia vaatteita”, hän kertoo.

Kun köyhä lapsi ansaitsee pesemällä sirot 58-kokoiset käytetyt pikkarit ja runsas kasvunvara myös takaa kalsareiden tilavuuden olevan riittävä vaikka loppuiäksi, luulisi nassikan tuntevan syvää kiitollisuutta. Mutta epäilyksen varjo lankeaa juuri kiitollisuuden vilpittömyyden ylle.

”Se tässä harmittaa, että rahan arvo on sumentunut. Tuntuu, ettei mikään riitä”, summaa mielensä pahoittanut hyväntekijä.

Yle uutisoi vähävaraisia avustavien järjestöjen ympäri Suomea kertovan samaa: me avokätiset parempiosaiset annamme kovaosaisille yhä enenevissä määrin täysin kelvottomia lahjoituksia.

Näin eräs Hope ry:n edustaja kommentoi hävettävää toimintaa:

“Paljon tulee likaista ja rikkinäistä vaatetta sekä lelua. Astiat ovat pinttyneitä ja rikkinäisiä. Kellastuneita lakanoita ja lahjoituslaatikoissa jopa hiiren kakkaa.”

Oppivatpahan siinä paketeista paskaisia vaatteita kaivaessaan sitten tietämään paikkansa tässä yhteiskunnassa.

Köyhät.

Anzio

Keskustelu joulumielestä ja lasten unelmista jatkuu täällä. Ja täällä voi tehdä rahalahjoituksen Pelastakaa Lapset ry:lle. Lahjoitusvaroilla Pelastakaa Lapset myöntää avustuksia köyhien lasten harrastusmaksuihin sekä toisen asteen oppimateriaalikuluihin. Ja näin köyhyyden kierre voi katketa.