Kuuntele lastasi. Se voi pelastaa hänen henkensä.

”En jaksa enää”

”Olen masentunut ja itsetuhoinen ja tiedän että tarvitsen apua, mutta en vain uskalla kertoa kenellekään, koska pelkään että kaikki ajattelee mun olevan huomionhakuinen tai ettei ketään kiinnosta. Miten voisin kertoa asiasta jollekin?”

 

Näin kysyi nimimerkki ”Mak” Nuortenelämä.fi-sivulla 13.3.2018.

Nimimerkki on pohtinut itsemurhaa. Ikävä kyllä aina silloin tällöin nuoren elämässä eteen tulee hetki, jolloin elämä ei tunnu enää elämisen arvoiselta.

Tampereen yliopistoon nuorten itsetuhoisuudesta väitöskirjan tehneen Tiina Salmen mukaan peräti joka kymmenes nuori kärsii jonkinasteisesta itsetuhoisuudesta.

Paha olo on suurimmillaan 15-vuotiaana.

”Iän myötä itsetuhoisuus vähenee, mutta niin ei saa ajatella, että vaihe menee kaikilla ohi.”, hän sanoo.

Itsetuhoiselle käyttäytymiselle ei ole yhtä yksittäistä tekijää. Itsetuhoisuus muodostuu monien vaikeuksien summasta. Mutta yksittäinen elämäntapahtuma saattaa toimia kuitenkin laukaisevana tekijänä, kuten Mielenterveystalon artikkeli kertoo.

Synkissä, itsetuhoisissa ajatuksissa on yleensä kyse siitä, että joku tunnetila koetaan sietämättömäksi. Tunne saattaa olla suru, pettymys tai vaikkapa häpeä.

Mutta vaikka itsetuhoisuudesta ja masennuksesta on vaikea puhua, ahdistuksen saattaa silti kuulla.

Sanat ovat ihmisen ajatusten tulostamista. Ja ajatuksia tulostaa osin tiedostaen ja osin tiedostamatta.

Brittiläisen Readingin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan masennuksen voi tunnistaa puheesta ja kirjoituksista.

Sillä masennuksesta kärsivien kieli eroaa huomattavasti terveiden ihmisten puheesta.

Readingin tutkijat analysoivat 64 eri mielenterveyttä käsitteleviltä keskustelupalstoilta yli 6400 henkilön kielenkäyttöä. Kävi ilmi, että ahdistuneiden ja masentuneiden henkilöiden suosimilla keskustelufoorumeilla ehdottomien ilmaisujen osuus on selvästi suurempi.

Esimerkiksi sellaiset ilmaisut, kuten ”Kukaan ei koskaan kuuntele minua.” tai ”Epäonnistun aina”  olivat yleisiä. Masentuneet käyttivät ilmaisuja ”aina” tai ”ei koskaan” peräti 50 prosenttia enemmän kuin niitä käytettiin verrokkiryhmässä.

Itsemurhaa suunnittelevien suosimilla sivustoilla ehdottomia ilmaisuja oli jopa 80 prosenttia enemmän, selviää Clinical Psychological Science -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.

Masennuksesta voi kertoa myös minä-pronominin tavallista tiheämpi käyttö. Näin, sillä masentunut ihminen on käpertynyt itseensä. Ulkopuolinen maailma ei häntä kiinnosta. Masentuneet keskittyvät itseensä. Muista he puhuvat vähemmän. Itsesäälissä piehtarointi ja sosiaalinen eristäytyminen ovat merkkejä ahdistuksesta.

Lähes joka viides suomalainen sairastuu masennukseen jossakin elämänsä vaiheessa. Masennus aiheuttaa mittaamatonta kärsimystä sairastuneelle ja hänen läheisilleen. Masennus on yleisin itsemurhaan ja itsemurhan yritykseen liitetty tekijä, kirjoittaa Tiede-lehti

Jos lapsesi puhe tai kirjoitukset muistuttavat masentuneen ihmisen kieltä, kysy lapseltasi hänen vointiaan suoraan. Siitä ei ole mitään haittaa. Päinvastoin: jo masennuksesta kysyminen voi jopa lievittää masennuksen oireita, kirjoittaa Duodecim.

Ja kun lapselta kysyy asiaa avoimesti, lapsi kokee tulevansa myötäelävästi ymmärretyksi pahassa olossaan. Ja hän saa tarvittaessa ajoissa apua.

Kysyminen ja kuunteleminen saattavat säästää hänen henkensä.

 

Anzio

Keskustelu jatkuu täällä.

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *