Minäkö tyhmä? Nyt en ymmärrä

Raahasimme taannoin puolisoni kanssa runsaan ja hyvin ikäämme sekä musiikkimakuamme kuvastavan levykokoelmamme mökille. Varsinaisessa kodissamme siirryimme trendikkäästi verkkosoitinaikakauteen.

Minulla on aina silloin tällöin mahdollisuus viettää viikonloppu yksin möksällä. Ihan keskenäni. Kirjoittamisen lomassa saa uskollinen Dual pyörittää noina päivinä – ja joskus öinäkin – muinaisia vinyylejä taukoamatta.

Niin nytkin.

Lautaselle valikoitui Juice Leskinen ja klassikkoalbumi Ajan henki. Jostain syystä eritoten sen biisi Myrkytyksen oireet pysäytti minut ajankohtaisuudellaan, vaikka tämänhetkisistä murheistamme ydinlaskeuman pelko ei olekaan ehkä merkittävin.

”Kuule, istuta vielä se omenapuu / vaikka tuli jo tukkaasi nuolee / vaikka huomenna saaste jo laskeutuu / vaikka huomenna aurinko kuolee / Hyvin mielin voin vierelläs vilkuttaa / KUN MAAILMA HAUTAANSA NILKUTTAA.”

Hautuumaan suuntaanhan tässä meistä itse kukin nilkuttaa, mutta tuntuu, että ihmiskunta on yksissä tuumin spurttaamassa kalmistoa kohti entistäkin päättäväisemmin. Vai mitä sanotte tästä:

Riistämme kotiplaneettaamme enemmän kuin se pitkällä aikavälillä kestää.

Lauantaina 22.8. vietettiin Maailman ylikulutuspäivää – kiitos koronan, kolmisen viikkoa myöhemmin kuin vuosi sitten. Eli lauantaina oli laskennallisesti se hetki, jolloin kulutuksemme ylitti maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisista polttoaineista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä kuluvan vuoden aikana, kuten WWF asian ilmaisee.

Paitsi että ryöstämme maapallon luonnonvaroja, olemme hirvittävä kumppani muille eliöille.

Me liki 8 miljardia ihmistä edustamme vain prosentin sadasosaa kaikesta elämästä, kun se mitataan biomassassa. Yli 80 prosenttia maapallon eliöistä on kasveja. Pelkkiä bakteerejakin on jopa 13 prosenttia, kertoo PNAS Journal (Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America).

Vaikka osuutemme elämästä maapallolla on häviävän pieni, on aiheuttamamme tuho hävettävän suuri. Vähintäänkin osaksi ansiostamme kaikista nisäkkäistä 83 ja kaloistakin 15 prosenttia on hävinnyt. Sekä kasveista peräti 50 prosenttia.

PNASin julkaisema tutkimus paljastaa useita muitakin mielenkiintoisia lukuja ihmisen tekosista vaikkapa pubivisojen triviaaleiksi.

Tässä muutama esimerkki: Vain pahaiset neljä prosenttia nisäkkäistä on luonnonvaraisia. Sen sijaan yli 60 prosenttia maapallon nisäkkäistä on ihmisten karjaa. Kasvattamamme siipikarjan osuus kaikista maapallon linnuista on huikeat 70 prosenttia, kuten HS siteeraa tutkimusta. Mutta kaikki lajit eivät ole yhtä onnekkaita kuin broilerit.

Viimeisen puolen vuosisadan aikana peräti 50 prosenttia maapallon eläimistä on kuollut sukupuuttoon.

Luonnonvaraisista nisäkkäistä on jäljellä enää vajaa 20 prosenttia. Prikulleen sama on myös merinisäkkäiden kohtalo, kiitos esimerkiksi ahkeran valaanpyynnin.

Kun vielä huomioimme ihmisen täysin riittämättömät toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, tulee mieleen pakostakin kysymys, että onko tämä holtittomuus ja välinpitämättömyys ihan viisasta.

No ei ole. Mutta ihmekös tuo, sillä vastoin yleistä käsitystä ihmiskunta ei viisastu.

Päinvastoin: tyhmenemme sukupolvi sukupolvelta. MOT.

Yhdysvaltalaisen ajatushautomo FCLT Globalin tutkimusjohtaja Evan Horowitz on huolissaan ihmisten älykkyysosamäärätulosten jatkuvasta heikentymisestä. Horowitzin mukaan huomattavalla ÄO-testien tulosten heikkenemisellä saattaa olla kohtalokkaita seurauksia koko ihmiskunnalle.

”Ihmiskunta on muuttumassa tyhmemmäksi. Se ei ole arvio. Se on globaali fakta. ÄO-tulokset ovat alkaneet huonontua”,  Horowitz kirjoittaa NBC:n julkaisemassa kirjoituksessa. Horowitz puhuukin ihmiskuntaa kohtaavasta älykkyyskriisistä, josta saatamme lukea vaikkapa tästä.

Eikä tunnustettu tutkija ole synkän näkemyksensä kanssa yksin.

Taannoin julkaistun arvostetun Stanfordin yliopiston professori Gerald Crabtreen artikkelin mukaan ihmiskunta tyhmenee hitaasti mutta varmasti. Ja sivutuotteena välinpitämättömyys kanssaihmisiä ja ympäristöä kohtaan saa näin oivan kasvualustan.

Crabtreen mukaan yksi syy tyhmistymiseen on, ettei evoluutio karsi enää ihmiskunnasta heikoimpia pois yhtä tehokkaasti kuin ennen. Ennen kaupungistumiskehitystä luonto piti kovin ottein ihmiskunnan älykkyyttä yllä ja karsi typeryyksiin sortuvat yksilöt pois.

Nyt on toisin: nykyihmisen yhteisöt eivät enää hyljeksi typeryyttä ja itsekkyyttä. Päinvastoin: nykyään niistä jopa palkitaan.

Esimerkki: maailman merkittävimpienkin kansakuntien johdossa on umpihulluja mulkkuja. Ja osa heistä on vieläpä valittu tehtäväänsä demokraattisissa vaaleissa.

Fakta, joka saa epäilemään myös nykyäänestäjien älyä.

Perin vaatimattomillakin lahjoilla voi kavuta vaikkapa suurvallan presidentiksi, kunhan muut tehtävään kipuamisen kannalta kriittiset ominaisuudet ovat kohdillaan. Sellaiset, kuten vaikkapa ahneus ja itsekkyys.

Crabtreenin mukaan Ihmiskunnan kyky myötätuntoon lajitovereita kohtaan rapistuu samaa vauhtia älykkyyden laskiessa.

Näin esimerkiksi rasismi voi nostaa päätään, pyrkimykset yhdenvertaisuuteen taantua.

Mutta toivoakin vielä professorin mukaan on. Hän uskoo että ihmiskunta saattaa hyvinkin keksiä vastalääkkeen geenipoolimme älyvaivaan, tietää EurekAlert kertoa.

”Teknologiamme kehittyy niin vauhdikkaasti, että opimme tulevaisuudessa korjaamaan tyhmyyttä aiheuttavia haitallisia mutaatiota”, Crabtree lohduttaa.

Sitä odotellessa: kello soimaan ja aamulla taas reippaana markkinatalouden pyöriä pyörittämään ja kestämätöntä kasvua pönkittämään!

Tyhmä-Anzio

Keskustelu ihmisen kestämättömästä maapallon riistämisestä ja tyhmyydestä jatkuu täällä.

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *