Tytöt voivat pelastaa maailman, mutta sitä ennen meidän pitää pelastaa tytöt

Olin tiistaina sirkuksessa nuorimman tyttäreni kanssa. Myönnän, että tarkkailin 10-vuotiaan riemukkaita kasvoja ja eläytyvää olemusta varmasti enemmän kuin itse esitystä, joka sekin yllätti laadukkuudellaan.

Katsoessani lapsen iloa, mietin samalla, millaisen maailman olen hänelle jättävä. Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC oli julkaissut synkän raporttinsa vain päivää aiemmin.

Se on ahdistavaa luettavaa.

En ole ahdistukseni kanssa yksin. Ahdistuneisuus ja masennus ovat yleisempiä henkilöillä, jotka kantavat huolta ilmastonmuutoksesta, kertoo terve.fi.

Yle:n mukaan ilmastonmuutos ahdistaa nuoria aikuisia jopa siinä määrin, että esimerkiksi Aalto-yliopisto tarjoaa opiskelijoille tukea synkän asian käsittelyyn.

Ja Nuorisobarometrin mukaan tytöt ovat huolestuneempia ilmastonmuutoksesta kuin pojat.

Tytöt myös uskovat pystyvänsä tekemään asioita ilmaston hyväksi, kun pojat puolestaan kokevat voimattomuutta asian edessä.

Eipä siis ihme, että jo ennen raporttia moni suomalainen nuori aikuinen on päättänyt olla hankkimatta lapsia. Eikä IPCC:n uusimmat madonluvut varmasti ainakaan hidasta vapaaehtoisen lapsettomuuden suosiota. Vapaaehtoisesti lapsettomien toiminta on aktivoitunut ja he ovat järjestäytyneet yhdistykseksi myös Suomessa.

Kysymys on siis jo jonkinasteisesta ilmiöstä.

Ehkäpä suurimman sysäyksen käänteisille lapsitalkoille tarjoili Lundin yliopiston reilu vuosi sitten julkaisema tutkimus, jossa tutkijat kartoittivat arjen jokapäiväisten ekotekojen ilmastovaikutuksia.

Kävi ilmi, että vaikka me yltäkylläisyydessä elävät länsimaiden asukkaat lopettaisimme lomareissumme, ryhtyisimme vegaaneiksi ja vaihtaisimme menopelimme hybridiautoiksi, maailma ei sillä pelastu.

Autoilusta luopuminen vähentäisi yhden ihmisen päästöjä 2,4 hiilidioksidiekvivalenttia tonnia vuodessa. Jos jättää lentämättä menopaluu kaukolennon jättää myös aiheuttamatta 1,6 tonnin päästöt. Hybridiautoon vaihto vähentää päästöjä 0,5 tonnia vuodessa ja kierrätys pahaiset 0,2 tonnia.

Tärkeitä tekoja ja hienoja lukuja, mutta mitättömiä verrattuna siihen, jos jättää lapsen hankkimatta.  

Meillä rikkaissa teollisuusmaissa jokainen lapsi lisää vanhemman hiilijalanjälkeä keskimäärin 58,6 hiilidioksidiekvivalentin tonnin verran. Siis parikymmentä kertaa henkilöauton verran.

Lundin yliopiston tutkimuksen tulos oli sellainen, jota yksikään suomalainen poliitikko ei ole siteerannut.

Päinvastoin, vain noin kuukautta tutkimuksen julkaisemisen jälkeen SDP:n puheejohtaja Antti Rinne kutsui suomalaisia ”synnytystalkoisiin”.  Suomalaisessa keskustelussa vähäinen syntyvyys nähdäänkin kansantaloudellisena ongelmana, joka on ratkaistava. Globaali näkökulma on jäänyt Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivaisen mukaan pienelle huomiolle.

Se ansaitsee suuremman huomion.

Kehittyvissä maissa lapsen hankkimisen tuottama hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin meillä, mutta siellä väestöräjähdys on tosiasia.

Esimerkiksi Senegalin väkiluku oli 1970-luvulla sama kuin Suomessa – 4 miljoonaa, kirjoittaa HS, ja jatkaa ennustuksella: “Vuonna 2100 senegalilaisia ennakoidaan olevan yli 60 miljoonaa, kymmenen kertaa enemmän kuin suomalaisia.”

Näistä senegalilaisista huomattava osa on lapsien synnyttämiä lapsia.

Merkittävä syy lapsiavioliittoihin ja liian varhaiseen äitiyteen on koulutuksen ja tiedon, esimerkiksi ehkäisyvalistuksen ja -välineiden puute.

Kuten tutka.pro kirjoittikin Kansainvälisenä tyttöjenpäivänä 11.10., tyttöjen koulutus on tehokkain keino poistaa köyhyyttä, joka osaltaan aiheuttaa myös hallitsematonta väestönkasvua. Asia, jolla on suora yhteys ilmastonmuutokseen.

Kun tytöille aukeaa tie koulujen kautta palkkatöihin sekä osalliseksi päätöksentekoon, yhteiskunta voi paremmin ja vaurastuu.

Kuten tutkittua, paitsi että koulutetut naiset myös kehitysmaissa hankkivat vähemmän ja terveempia lapsia, lapset myös hankitaan myöhemmin.

Eli koulutus vähentää myös lapsiäitiyttä.

Tyttäreni, toivon että sukupolveni jättää sinulle maailman, jossa sinun olisi hyvä elää.

Että sinäkin voisit olla onnellinen katsellessasi riemuitsevaa lastasi.

Ja minä lapseni lasta.

Anzio

Keskustelu aiheesta jatkuu täällä.

 

puheenaiheet ilmastonmuutos politiikka kolumnit
Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *