Anzion mukaan
Anzion mukaan

Vitkastelu asiantuntijatyössä ei ole ainoastaan harmitonta vaan suorastaan välttämätöntä

Sivusta katsottuna aivojesi molemmissa lohkoissa hieman korvasi etupuolella lymyää amygdala eli mantelitumake.

Mantelitumake on jännä epeli. Sen tehtävä on prosessoida kantajansa tunnereaktioita. Eli esimerkiksi pelkoa, vihastumista ja vaikkapa ahdistuneisuutta.

Sanotaan, että mitä suurempi mantelitumake, sitä paremmin sen kantaja osaa esimerkiksi lukea muiden ilmeitä ja päätellä niiden mukaan toisen henkilön luotettavuuden tason.

Myös sosiaalisten suhteiden solmiminen on suuremman tumakkeen haltijoille helpompaa. Onpa erään tutkimuksen mukaan suuremman mantelitumakkeen haltijat muita epäitsekkäämpiä ja luovempia, kuten tästä saatat lukea.

Mutta mielenkiintoisinta on ehkäpä se, että ihminen on sitä taipuvaisempi vitkastelemaan toimissaan, mitä suurempi hänen mantelitumakkeensa on, kuten BBC siteeraa Ruhrin yliopiston tutkimusta.

Ja hyvä näin, sillä vitkastelu ei ole asiantuntijatyössä ainoastaan harmitonta vaan suoranainen välttämättömyys.

Vai mitä sanot tästä: The New York Times kertoo Wisconsinin yliopistossa tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan asioiden tekemisen lykkääminen varmistaa ratkaisujen luovan tason paranemisen.

Vitkastelijat tuottavat peräti 28 prosenttia luovempia ideoita kuin he, jotka ryhtyvät oikopäätä ratkomaan ongelmaa.

Ideoinnin aloittamisen lykkääminen auttoi myös tuottamaan yksilöllisempiä ja täten arvokkaampia ideoita.

Vanha ja kaikkien suunnittelutyötä tekevien tuntema totuushan on, että ensimmäiset ideat tuppaavat yleensä olemaan niitä tavanomaisimpia. Siis kehnoja.

Kun suunnittelija ei hötkyile, hän antaa ajatuksensa lentää vapaammin. Vain vapaana lentävä ajattelu voi tuottaa tavallisista poikkeavia, luovia ja nerokkaita ideoita. Näin erityisesti silloin, kun luova ihminen tekee työtään – esimerkiksi kirjoittaa – itsenäisesti, ilman ryhmän tukea.

Ryhmien vauhdikkaamman aikaansaamisen tueksi on kehitetty erilaisia menetelmiä, kuten vaikkapa sprint-malli, joista oikeissa tilanteissa oikein käytettynä voi ollakin paljon iloa asiantuntijaryhmien työskentelyssä.

Mutta kaikkea luovaa työtä ei voida – eikä pidäkään voida – tehdä ryhmissä.

Me Naisten mukaan muun muassa sellaiset ajattelustaan kuullut henkilöt kuten Steve Jobs ja Bill Clinton ovat tunnettuja vitkastelijoita itsenäisessä työskentelyssään.

Aivotutkija ja kasvatustieteen professori Minna Huotilaisen mielestä vitkastelu esitetäänkin usein aivan liian kielteisessä valossa.

Sillä ajatusten rauhallisesta kypsyttelystä on hyötyä.

”Ei pidä ajatella, että nopea toiminta on aina tehokkainta. Esimerkiksi ideointi, luovuus ja oppiminen vaativat myös jonkinasteista vitkastelua”, hän avaa asiaa HS:lle

Dosentti Mira Karjalainen Helsingin yli­opistosta, puolestaan kertoo, että vitkastelu on äärettö­män inhi­millistä ja suositeltavaa.

Hänen mukaansa eritoten asiantuntijatyötä tekevien ongelma on pikemminkin hoppuilu ja ”monitohelointi” eikä se, ettei asioita saisi aikaiseksi.

”Eiväthän vitkastelijat katso Netflixistä huonolaatuisia elokuvia sen ajan, vaan tekevät pseudotyötä.”

Karjalaisenkaan mielestä kaikkeen luovaan työhön ei siis aina kannatakaan tarttua heti, sillä pienimuotoinen vatulointi saattaa avittaa arvaamattoman hyvään lopputulokseen.

Sitä paitsi, jos suorittaa tehtäviä liian etukenossa, voi joutua tekemään paljon turhaa työtä.

”On rasittavaa olla se, joka tekee jonkin asian heti ensimmäisenä, jos pyytänyt taho sitten toteaa, ettei sitä tarvitakaan. Voi olla, että asia on muuttunut ihan muuksi tai sitä ei enää tarvita ollenkaan.”

Etenkin meillä luovaa työtä tekeville ilmaantuu työlistalle usein enemmän ajateltavaa kuin venyvän työpäivän aikana yksinkertaisesti ehtii fundeerata.

Siksi kannattaakin osa hommista jättää suosiolla alitajunnan työstettäviksi kaikessa rauhassa.

Psychology Today -verkkojulkaisun mukaan 20 prosenttia työssäkäyvistä aikuisista tunnustaa vitkastelevansa tärkeissä asioissa.

Mitäpä jos me asiantuntijatyötä tekevät nostaisimme tuon prosentin omalta osaltamme alkavalla viikolla täyteen 100 prosenttiin.

Voisimme todentaa erään mainonnansuunnittelijan vanhan toteamuksen:

”Hyvää tilattiin, mutta priimaa pukkaa tulemaan.”

Anzio

Jaa ajatuksiasi vitkastelusta täällä.

Ps. Annoin tämän aiheen muhia muutamia päiviä. Onneksi en kirjoittanut tekstiä sellaiseksi, kuin ensin ajattelin. Hävettäisi ihan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *