Vuosi 2019 oli kerrassaan loistava niin historian kuin tulevaisuudenkin valossa

Kaikki vuoden eivät kohtele ihmispoloista hyvin. Jos sinusta tuntuu, ettei vuosi 2019 ollut häävi, vanha hyväksi havaittu tapa lohduttautua on verrata surkeaa vuotta vielä huonompaan.

Selvitetään aluksi ihmiskunnan koko historian kehnoin vuosi.

Olisiko sellainen 1918?

1918 keväänä puhkesi espanjantauti, joka kylvi kuolemaa pari vuotta. Tauti levisi vain muutamassa kuukaudessa kaikkialle maailmassa, kuten saatamme lukea esimerkiksi Yliopisto-lehdestä.

Espanjantauti vei manan majoille joidenkin arvioiden mukaan jopa sata miljoonaa ihmistä iskien armotta myös nuoriin, periaatteessa hyväkuntoisiin ihmisiin.

Entäpä vuosi 1346?

Silloin musta surma saapui Eurooppaan surmaten puolet maanosan väestöstä.

Parina seuraavana vuonna rutto niitti ihmishengistä paikoin jopa kaksi kolmasosaa. Kymmeniä miljoonia ihmistä kuoli taudin eri muotoihin, paiseruttoon, keuhkoruttoon sekä veriruttoon.

Kuolleisuusluvut keuhkorutossa olivat miltei sataprosenttiset, parantavaa hoitoa ei näet ollut.

Ruton oireet olivat karmeat. Oli oksentelua, huimausta, imusolmukekohtiin nousevia, jopa appelsiinin kokoisia paiseita, ysköksiä tai ripulia taudinkuvasta riippuen, hehkuttaa Verkkouutiset.

Mutta paskin kaikista vuosista on ollut vuosi 536.

Tähän tulokseen ovat tulleet Harvardin yliopiston tutkijat. Tutkimusryhmän johtaja, historioitsija Michael McCormic perustelee arviota Sciencelehdelle näin:

”536 oli kaikkien aikojen ikävimmän aikakauden aloittanut vuosi.”

Mikä sai tutkijan noin synkkään arvioon vuodesta 536, vaikka silloin ei tiettävästi sattunut merkittäviä kansanmurhia eikä pandemiat niittäneet keskiaikaisen Euroopan asukkaita?

Vuosi 536 aloitti sysimustan aikakauden ihmiskunnan historiassa.

Ensinnäkin: silloin tapahtui katastrofaalinen tulivuorenpurkaus. Ilmakehään pääsi valtavasti vulkaanista tuhkaa, joka esti puolentoista vuoden ajan auringonvalon pääsyn maahan.

Tästä johtuen lämpötilat laskivat alimmilleen yli 2 000 vuoteen, seurauksena kuivuus, ruokapula ja sen seurauksena yhteiskunnan luisuminen sekasortoon.

Vihan kulttuuri sai vallan.

Eikä siinä kaikki: Grönlannista ja Etelämantereelta kerättyjen jäänäytteiden mukaan tilanne paheni entisestään vuonna 540.

Silloin sattui toinen saman mittaluokan tulivuorenpurkaus.

Ja aivan kun tässä ei olisi ollut tarpeeksi: samoja aikoja Bysantissa alkoi riehua keisari Justiniaanuksen mukaan nimetty rutto.

Sitten: vuonna 547 seurasi kolmas valtaisa tulivuorenpurkaus.

Tutkijoiden Alpeilta kairaamien jäänäytteiden mukaan yhteiskunta alkoi olla järjestäytynyt uudelleen vasta noin vuonna 640. Tähän päätelmään tutkijat tulivat havaitessaan ensimmäistä kertaa sataan vuoteen löydöksissä lyijyä.

Tämä puolestaan viittaa siihen, että ihmiset olivat pitkän tauon jälkeen alkaneet louhia hopeaa ja valmistaa kolikoita, kuten voimme lukea Cambridgen yliopiston tutkimuksesta.

Jos vuosi 2019 olikin hyvä verrattuna menneisiin vuosiin, voi varmuudella sanoa, että se oli loistava myös tuleviin verrattuna.

Ylen mukaan tulevaisuuden tutkijat yrittävät selvittää erilaisia skenaarioita vääjäämättömälle maailmanlopulle.

Varmaa on ainoastaan se, että loppua kohti olemme menossa.

Meitä väijyy monet itseaiheutetut uhat: Ilmastonmuutoksen lisäksi maallisen taivalluksemme saattaa päättää esimerkiksi ydinsota, pandemiat tai kehittyvä teknologia.

Ja jos ihminen ei tuhoa maailmaa, voi lopun aiheuttaa ympäröivä luonto.

Kuten Yle kirjoittaa, loppu voi tulla maapallon sisältä suuren laakiobasalttipurkauksen aiheuttamana tai avaruudesta, jos valtava asteroidi törmää planeettaamme.

Törmäsi planeettaamme asteroidi tai ei, viimeistään miljardin vuoden kuluttua aikamme on koittanut.

Kun aurinko ikääntyy, sen säteily voimistuu. Säteily puolestaan tuhoaa otsonikerroksen, ja tuloksena on maapallolla äärimmäinen kasvihuoneilmiö.

Sitten aurinko laajenee punaiseksi jättiläiseksi, jolloin maapallon meret haihtuvat ja pinta sulaa laavaksi.

Lopulta aurinko nielaisee kotiplaneettamme, joka höyrystyy atomeiksi.

POFF!

Geologian yli-intendentti Arto Luttinen toteaa, että tämän tapahtuman todennäköisyys on täydet sata prosenttia.

”Tämä tapahtuu kuitenkin niin kaukana tulevaisuudessa, että sen voi saman tien unohtaa. Absurdia ajatella, että tuolloin olisi enää ihmiskuntaa.”

Siihen, tuleeko ihmiskunta tiensä päähän kuitenkin jo lähivuosina esimerkiksi ydinsodan, ilmastonmuutoksen, rasismin tai vihan vuoksi, voimme onneksi vaikuttaa itse. Pienillä arkisilla teoilla ja toimilla.

Presidentti Niinistö sanoi uudenvuoden puheessaan 1.1.2020:

Suomessa on, aivan oikein, korostettu vähemmistöjen oikeuksia ja suojattu niitä. Yksilöiden loukkaamattomuuden suoja taas on sama kaikille. Riippumatta siitä, mihin väestöryhmään heidän koetaan kuuluvan. Ja yksilöitä olemme kaikki.”

Nopeasti kasvanut rasismin ja vihakulttuurin vastainen Silakkaliike on esimerkki sellaisesta kansalaisaktivismista, joka voi parantaa ja pidentää ihmisen elämää.

Pieni teko, jonka meistä jokainen voi tehdä, on osallistua liikkeen ensimmäiseen mielenilmaukseen helmikuun 1. päivänä Helsingin Senaatintorilla.

Tapahtumassa vastustetaan rasismia ja vihapuhetta. Korostetaan vähemmistöjen oikeuksia ja halutaan ne suojata.

Presidentin toiveen mukaisesti.

Toivotan Sinulle hyvää elämää vuodelle 2020.

Anzio

Keskustelu menneestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta jatkuu täällä.

 

 

 

 

(Edit 1.1.2020 klo 18.30. Lisätty viittaus uudenvuoden puheeseen ja Silakkaliikkeeseen)

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *