Asiaton lehdistökatsaus
Asiaton lehdistökatsaus

Äidin hommat on niin kiireiset

Ministerit Laura Räty ja Susanna Huovinen ovat käyneet julkista keskustelua lasten kotihoidontuen sääntöjen muuttamisesta. Ministerien välillä on kiistaa vain siitä, onko tukea muuttavaa lakia edistetty nopeasti vai hitaasti. Lain sisällön edistyksellisyydestä vallitsee yksimielisyys. Perusteluna lakimuutokselle on Rädyn mukaan huoli naisten palkoista ja urasta. Naiset ovat ministerin mukaan liian pitkään kotona ja saavat (osittain siksi) huonompaa palkkaa kuin miehet.

Tasoltaan verrattain alhainen kotihoidontuki ei kuitenkaan ole ainoa merkittävä äitiystukiin sisältyvä naisten palkkoja alentava ja kotona olemista lisäävä tekijä.

Työnantaja joutuu usein työehtosopimuksen perusteella maksamaan palkkaa äitiysvapaalla olevalle työntekijälle (Kela tosin korvaa osan tästä). Lisäksi lain mukaan työntekijän lomat kertyvät äitiysvapaan aikana ja vapaalla olevalla on tehostettu irtisanomissuoja. Kaikki nämä säännöt toimivat aivan samalla tavalla kuin lastensaamisiässä olevien naisten palkkaamista koskeva erityisvero.

Kuten aiemmassa suositussa verotusta koskevassa kirjoituksessa todettiin, markkinataloudessa lainsäätäjä ei määrää sitä, kuka kantaa veron. Näin ollen suuri osa äitiyttä koskevien määräysten rasituksesta kohdistuu naisiin itseensä alempien palkkojen ja pienemmän työllisyyden muodossa. Tästä kärsivät tietysti erityisesti ne naiset, jotka eivät saa lapsia. He ovat pelkästään maksavana osapuolena eivätkä pääse nauttimaan eduista. Mutta kaikkien naisten palkka alenee.

Jos huolena on naisten pysyminen kotona, katseen voi kääntää myös äitiyslomalla maksettaviin päivärahoihin. Nämä ovat avokätisiä ja sitä suurempia kuta suuremmat ovat tulot. Esimerkiksi 5000 euroa kuussa ansaitsevalle äidille maksetaan keskimäärin lähes 3500 euroa kuussa kymmenen kuukauden ajan siitä, että hän ei mene töihin. Sama luku 2000 euroa tienaavalle on noin 1500. (Jos siis laskimme oikein.)

Yksi syy ihmetellä tätä on tietysti se, että julkisia varoja syydetään tiukassa taloustilanteessa kaikkein parhaiten toimeentuleville kotitalouksille. Naisten työssäkäynnin kannalta merkittävää on se, että järjestelmässä lahjotaan naisia olemaan menemättä töihin. Ja mitä tuottavampi nainen on työntekijänä, sitä suurempaa lahjusta hänelle tarjotaan kotiin jäämisestä.

Jos ministerit siis ovat tosissaan naisten työssäkäynnin kannustamisesta, kotihoidontuen puolittaminen tuntuu aika vaatimattomalta yritykseltä. Äitiys- ja vanhempainrahakauden lyhentäminen ja tason alentaminen tuntuisi rohkeammalta avaukselta.

Asiasta on muuten myös vähän tutkimustietoa. Norjassa tehdyn huolellisen tutkimuksen tuloksena oli, että ainoa asia johon palkallisen äitiysvapaan pituudella oli vaikutusta oli äidin kotonaoloaika. Mitään myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi lasten hyvinvointiin, naisten pitkän aikavälin työmarkkinamenestykseen, avioeroihin tai hedelmällisyyteen ei löytynyt.

Kommentit (26)

  1. Unknown

    'Naisten työssäkäynnin kannalta merkittävää on se, että järjestelmässä lahjotaan naisia olemaan menemättä töihin'

    -Lapsen ollessa noin 9 kk loppuu vanhempainvapaa ja hoitovapaalle jäävä saa noin 350 euroa kuussa. Hieman ihmetyttää kirjoittelu että suuri rahan saanti kannustaisi äitejä jäämään kotiin… Tuon ensimmäisen 9 kk aikana äidit mm. imettävät lapsiaan melko tiuhaan. Vai halutaanko siirtyä purkki ruokintaan tehokkuuden nimissä.

    • Anonyymi

      Vain yksi sadasosa suomalaisista äideistä imettää lastaan edes puoli vuotta, joten lienee keksittävä jokin muu peruste

      http://yle.fi/uutiset/suomi_on_imetyksessa_pohjoismaiden_pohjimmaisia/5439155

    • Unknown

      Raha ei ole motiivi kotona oloon. Muissa Pohjoismaissa ansiosidonnainen vapaa on pidempi, mutta paluu työelämään aikaisempi kuin Suomessa. Hoitovapaan 350 euroa kuukaudessa ei ole selitys kotiin jäämisestä vaan kotona oloa arvostetaan korkeammalle kuin paluuta töihin. Suomessa kotona olo on tehty mahdolliseksi 3 vuotiaaksi asti ilman työpaikan menetystä. Mutta toistan vielä, raha=350 e ei ole motiivi.

  2. Wovon man nicht sprechen kann

    Järjellinen äitiysloman pituus lasketaan vuosissa. Miksi linkittää maksullisten paperien ilmaisia tiivistelmiä, kun saatavilla on myös esimerkiksi aiheen parissa elämäntyönsä tehneen professori Keltikangas-Järvisen näkemyksiä? Voisin kuvitella suositustensa pohjautuvan hieman enempään kuin toisessa yhteiskunnassa tehtyyn pienehkön aineiston meta-snapshottiin, jossa ehdotetaan penninvenytystä.

    Universaali lapsien aikainen sullottaminen vähän niin ja näin mitoitettuun sekä hoidettuun massamittakaavan varhaiskasvatukseen on herkimpien osalta teurastusta, joka tulee keskipitkällä aikavälillä erittäin kalliiksi. Tämä johtuu siitä, että liian varhaiset ja väkinäiset ryhmäkokemukset tekevät huomattavaa ja pysyvää vahinkoa ihmisen stressinsietokyvylle.

    Yritätte pseudo-optimoida vääriä asioita pikkuruisessa ikkunassa, joka ei edes osu asiantuntijoiden tolkullisena pitämälle alueelle.

    Tämä on ylipäätään asia, joka ei millään tavoin kuulu taloustieteen piiriin, eikä sitä pitäisi lähestyä taloustieteen näkökulmasta. Viimeisimpänä kaikista taloustieteilijöiden pitäisi siitä olla päättämässä. Vallan kolmijako kansallisvaltioineen ei tule häviämään mihinkään, ja raha edellä viskattu bumerangi palaa aina takaisin. Eri mieltä olevat saavat kyllä sisällissotansa.

    • Anonyymi

      Aivan loistokirjoitus täynnä vahvoja mielipiteitä ja näkemyksiä ilman ainuttakaan viitettä siihen, että ne perustuvat johonkin muuhun kuin kirjoittajan ennakkoluuloihin. Mitä arvelet mahtaisinko minä olla kiinnostuneempi keskustelemaan blogin aiheesta sinun kanssasi vai taloustietelijöiden kanssa?

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *