Asiaton lehdistökatsaus
Asiaton lehdistökatsaus

Alaston Lounasseteli

Lounassetelistä on käyty vilkasta keskustelua lehdistössä sen jälkeen kun verohallinnon pääjohtaja sanoi sen olevan aikansa elänyt. Kauppalehden mukaan veroedun poistamiselle annettiin täystyrmäys. Asiaton paljastaa miksi lounasseteli tuhoaa hyvinvointia.

Lounarin pahuus johtuu siitä, että se on nimellisarvoaan vähempiarvoinen. Miksi? Koska lounassetelillä voi maksaa vain ravintolaruokaa ja oikealla setelillä myös kaikkea muuta kivaa. Siksi jos joku tarjoaa sinulle setelitukkua ja nimellisesti samanarvoista lounassetelitukkua valitset luonnollisesti aina tukun ihan oikeita seteleitä. Tästä pääsemmekin lounasseteleitä koskevaan tarinaamme.

Tarina on tavalliseen tapaan yksinkertainen. Se sijoittuu tarunhohtoiseen Asiatonlandiaan, jossa lounasseteli on kokonaan veroton. Meidän vähemmän tarunhohtoisessa maailmassamme tämä ei tietystikään ole täysin totta. Tarinan opetus ei kuitenkaan riipu siitä onko veroetu osittainen vai täydellinen.

Työnantajasi Leila päättää maksaa sinulle 10 euroa palkastasi verottomana lounassetelinä. Kuten jo todettiin, 10 euron lounasseteli ei ole sinulle täyden 10 arvoinen, koska sillä saa vain lounaita ja siihen liittyy kaikkea hässäkkää. Sanotaan tarinan vuoksi, että lounasseteli on sinulle 8 euron arvoinen. Tarkalla arvolla ei ole mitään väliä, riittää että setelin arvo sinulle on alempi kuin 10 euroa. Leila puolestaan joutuu pulittamaan 10 euron lounassetelistä ihan oikean kympin.

Eli tilanne on varsin omituinen: Leila maksaa 10 euroa antaakseen sinulle jotain 8 euron arvoista. Miksi ihmeessä toimitte näin omituisesti? Syy on verotuksessa: veroprosenttisi on niin korkea, että joutuisit maksamaan oikeasta kympistä 3 euroa veroa, joten hyväksyt mieluummin verottoman 8 euron arvoisen lounassetelin kuin oikean kympin.

Menet uusi lounasseteli kädessäsi suoraa päätä Hansin ravintolaan ja ostat sillä 10 euron lounaan. Hans on tyytyväinen, koska lounaan valmistuskustannus hänelle on vain 9 euroa. Hans saa siis 1 euron voiton lounaastasi.

Kerrataanpa nyt mitä on tapahtunut. Lyhennettynä on käynyt niin, että työnantajasi Leila on maksanut 10 euroa Hansille, jotta tämä valmistaisi sinulle 8 euron arvoisen aterian 9 euron kustannuksilla. Jos tämä kuulostaa älyttömältä, olet oikeilla jäljillä. Se on täysin älytöntä. Jos maailmassa olisi mitään järkeä, Hansin ei pitäisi valmistaa sinulle ateriaa. Ilman verotonta lounasseteliä tätä ei ikinä tapahtuisi. Hintaa jolla sinä suostuisit syömään ja Hans valmistamaan aterian ei olisi.

Jotta asia tulisi vielä selvemmäksi, pohditaan toista verotukijärjestelmää, jonka vaikutukset ovat aivan samanlaiset. Olkoon sen nimi vaikka Asiattoman Lounastukitsydeemi. Järjestelmässä verottaja antaa Leilan maksaa työntekijöille 8 euroa päivässä verottomasti kahdella ehdolla. Jokaista 8 euroa kohden Leilan täytyy antaa yksi euro Hansille ja tuhota omaa omaisuuttaan 1 euron arvosta.

Asiattoman Lounastukitsydeemin vaikutukset ovat täsmälleen samat kuin verottoman lounassetelin: Leila maksaa 10 euroa, sinä saat 8 euroa ja Hans yhden.

Leilalla on muuten tarinassa 100 työntekijää, joten hän saa maksaa verotonta palkkaa yhteensä 4000 euroa viikossa, kunhan maksaa Hansille 500 ja tuhoaa omaisuutta 500 euron arvosta vaikka hakkaamalla vasaralla yhden iPhonen tuusannuuskaksi. Asiattoman Lounastukitsydeemi on siis kenties jopa lounasseteliä parempi järjestelmä, koska viikottainen tuhoamisperformanssi tulee ikään kuin kaupan päälle.

Kommentit (37)

  1. Kodinhoitokypärä – Image-blogit

    […] Kirjoituksen todenperäisyys on herättynyt vilkasta keskustelua ja esimerkiksi työsuojelusta vastaava korkea virkamies ehti jo puolustautua, että ei työsuojelu voi aiheuttaa suuria kustannuksia, koska  oikeastaan mitään ei tehdäkään. Yksittäistapausta mielenkiintoisempaa on pohtia, missä määrin valtio voi säädöksillään ylipäänsä suojella työntekijöitä. Ajatellaan yksinkertaisuuden vuoksi tilannetta, jossa kodinhoitajan työhön liittyy kaksi ominaisuutta: työstä saatava palkka ja työn turvallisuus. Työntekijä arvostaa molempia ja molemmat maksavat työnantajalle. Mitä tapahtuu, jos kodinhoitajien turvallisuudesta huolestunut valtio säätää kodinhoitajille esimerkiksi kypäräpakon?  Kypäräpakko voi aiheuttaa seuraavaa: Yksi mahdollisuus on se, että kypärä on täysin turha eli se ei lisää turvallisuutta. Työpaikka on siis työntekijän näkökulmasta täysin samanlainen kuin ennen kypäräpakkoa. Perheille koituvat kodinhoidon kustannukset kuitenkin nousevat kypäräpakon myötä. Tässä tapauksessa kypäräpakko toimii samalla tavalla kuin työnantajalle asetettava vero, tosin sillä erotuksella, että verotuloja ei kerry. Kuten veron, työnantaja yrittää vyöryttää myös kypärän kustannuksen työntekijän harteille alentamalla palkkaa. Kypäräpakon seurauksena kodinhoitajien palkat laskevat ja heidän työllisyytensä vähenee. Molempia osapuolia hyödyttävien työsuhteiden katoaminen on tällaisen turhan sääntelyn yhteiskunnallinen kustannus. […]

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *