Chez Liisa ja lakimies Leena
Liisa aikoo perustaa fine dining -ravintolan, Chez Liisan. Projekti on vaativa. Liisan kaikki aika menee ravintolatilaa remontoidessa, kalusteita hankkiessa ja henkilökuntaa rekrytoidessa. Liisa ei siis voi olla samaan aikaan muissa töissä. Hän on irtisanoutunut aikaisemmasta työstään apulaiskeittiömestarina, eikä hänellä siis ole juurikaan tuloja. Liisa joutuu elämään ravintolan perustamista varten ottamallaan suurehkolla lainalla. Elämä ilman tuloja on vaatimatonta.
Ravintolan perustaminen ja alkuun saattaminen kestää joitakin vuosia. Tämän jälkeen Liisa laskee ansaitsevansa joka kuukausi 3000 euroa enemmän kuin aikaisemmin. Lisäksi hänestä tulee arvostettu ravintoloitsija. Näistä syistä ravintolaprojekti on Liisan mielestä enemmän kuin kannattava.
Esitetään seuraavaksi muutama älyttömältä kuulostava kysymys. Onko Liisa köyhä tai “syvästi pienituloinen”? Pitäisikö Liisan alhaisten tulojensa vuoksi saada ravintolan alkutaipaleen ajaksi merkittäviä julkisia tulonsiirtoja, vaikka hänestä tulee ravintolan valmistuttua rikas? Onko väärin, että Liisa joutuu ottamaan lainaa ravintolan perustamista varten? Pitäisikö valtion peräti antaa ravintola Liisalle ilmaiseksi?
Suurin osa järkevistä ihmisistä vastaa kieltävästi kaikkiin näihin kysymyksiin. Liisa ei ole köyhä, vaan hän investoi ravintolaan, joka tekee hänet rikkaaksi. Alhainen tulotaso johtuu siitä, että Liisa ei voi samaan aikaan olla muualla töissä. Osa ravintolainvestoinnista muodostuu hänen ravintolaprojektiinsa käyttämästään työajasta.
Ei tietenkään ole väärin, että Liisa joutuu lainaamaan rahaa hankkiakseen jotain, jonka avulla hän myöhemmin rikastuu. Lainaaminen investointeja vartenhan juuri on pääomamarkkinoiden olemassaolon syy. Tietenkään ravintolaa ei pidä antaa Liisalle ilmaiseksi. Ravintolan perustamisessa on järkeä vain, jos se tuottaa niin hyvin, että sitä varten tehdyt rahalliset ja muut uhraukset kannattavat.
Jostain syystä tämä järki kaikkoaa, kun ravintolainvestoinnin asemesta on kysymys yliopistotutkinnosta. Lehdissä on viime aikoina pöyristelty, miten opiskelijat ovat “kaikkein pienituloisimpia” tai että “nuoruus on köyhyyden aikaa”. Vaalien alla monet politiikot ovat tehneet “koulutuslupauksia”, joissa luvataan, että yliopistokoulutus säilyy maksuttomana.
Mutta yliopistotutkinnon hankkiminen on samanlainen asia kuin Liisan ravintolaprojekti. Liisan ystävän Leenan opiskelu yliopistossa on yhtä lailla investointia pääomaan, joka tekee Leenasta varakkaan. Leenan pienituloisuus johtuu siitä, että hän joutuu käyttämään aikansa opiskeluun samalla tavalla kuin Liisa ravintolan remontointiin.
Leena ei ole köyhä, kuten ei Liisakaan: kumpikin on valinnut vähäksi aikaa alhaisen tulotason saadakseen myöhemmin korkeamman. Liisa ei tarvitse merkittäviä tulonsiirtoja, koska hän on vain väliaikaisesti pienituloinen. On täysin luonnollista, että Liisa ottaa lainaa investointiaan varten. Aivan samalla tavalla on luonnollista, että Leena lainaa rahaa omaa investointiaan varten.
Kaikki ovat sitä mieltä, että Liisan kannattaa perustaa ravintola vain jos se on uhratun ajan ja rahan arvoista. Aivan samoin Leenan kannattaa hankkia tutkinto vain, jos sen tuotolla voidaan kattaa tutkinnon kustannukset siihen uhrattu aika mukaanlukien.
Kukaan ei ole sitä mieltä, että Liisan pitäisi saada ilmaiseksi ravintola, joka tekee hänestä rikkaan. Samaa päättelyä tulee soveltaa Leenan tutkintoon, joka samalla tavalla tekee hänestä rikkaan.
Jos Leenalla on elatusvelvollisia, niin tämä saa maksuvapautuksen. Liisaa @Kela_uutiset sylkee silmille, eikä anna mitään helpotuksia elatustuen maksuun. Sairasta.
Hyvä kysymys tähän liittyen on toki se, millaisia ulkoisvaikutuksia Liisan ravintola ja Leenan tutkinto tuovat. Olisiko korkeakoulututkintojen määrä yhteiskunnan näkökulmasta optimitasolla, jos opiskelijat joutuisivat kattamaan elinkustannuksensa ja kenties vielä lukukausimaksun, tai edes osan tuosta? En kyllä täysin hylkäisi näkemystä, että korkeakoulututkintoja tuotetaan Suomessa ainakin jollain aloilla nykyään enemmän kuin on yhteiskunnalle optimi.
Noin sivuhuomiona ei tietenkään ole mahdoton asiaintila, että Liisan ravintolakin kannattaisi kustantaa. Kenties Liisa näkisi, ettei yrittäjäksi ryhtyminen ei kannata, mutta kaikkivoipa valtiovalta näkisi Liisan tulevan menestyksen tekevän ravintolasta astetta kovemman luokan turistikohteen tai jotain muuta, joka maksaisi yhteiskunnan investoinnin takaisin korkojen kera. Samahan pätee toki opiskelijoihin: voi löytyä yksilöitä, joille korkeakoulututkinnon suorittamisesta kannattaisi jopa maksaa selvästi enemmän kuin nykyään, koska korkeakoulututkinto avaisi henkilölle kyvyn luoda uuden Nokian tai jotain vastaavaa. On se sääli kun meillä on poliitikkojen muodostama hallitus eikä kaikentietävä valistunut yksinvaltias.
…ja vielä lisäyksenä: En ihannoi diktatuuria kuten Patomäki taloustieteilijöiden väittää ihannoivan, ellei saada sitten juuri tuollaista kuvatun kaltaista oman ja kavereiden edun yläpuolella olevaa kaikkitietävää jumalolentoa diktaattoriksi.
Niin sanottu keskustelu näyttää kulkevan aina samaa latua, anteeksi kömpelö kielikuva. Asiattomat tai joku esittää, että on epäkohta. Epäkohdan korjaaminen johtaa aina siihen, että joku menettää etuja. Kuin ihmeen kaupalla aina löytyy kommentoijia, jotka epäilevät, että on valtavia ulkoisvaikutuksia, joihin perustuen epäkohta ei tosiasiassa olekaan epäkohta. Siis yhteiskunta on rakentunut niin, että jokaisella teolla on valtava ulkoisvaikutus, jonka takia sen pitää olla markkinamekanismin ulkopuolella. Ihmejuttu, että markkinoita on lainkaan olemassa, kun ilmeisesti optimaalinen ratkaisu kaikkiin allokaationgelmiin on, että joku varsin valistunut ihminen, mieleen tulee esimerkiksi Mauri Pekkarinen, päättää meidän puolestamme kuka saa ja mitä ja millä hinnalla.
klaus kultti
Niinhän tuo tuntuu menevän usein muuallakin kuin talouskeskustelussa, etenkin internetissä. Argumentointi tuntuu tapahtuvan ääripäiden välillä. Hauska vasta-argumenttihan tuo siinä mielessä on, että ulkoisvaikutusten selvittäminen lienee tässä tapauksessa varsin hankalaa. Kuten jo eilen kirjoitin, eiköhän Suomessa kuitenkin ole etenkin joillain aloilla ylituotantoa tutkinnoissa. Kertoneehan se yhteiskunnasta jotain, kun IT-tukeenkin halutaan vähintään ammattikorkeakoulututkintoa. Tosin voi olla, että tuo on myös signaali alan ammattikoulututkintojen heikkoudesta.
Ilmaisella (tai ainakin erittäin voimakkaasti subventoidulla) koulutuksella on kyllä toinenkin haittapuoli: Se ei erityisesti kannusta tehokkaaseen opiskeluun. Allekirjoittanutkin nosti aikanaan jokaisen tukikuukauden (tosin osan ihan vaan lisätuloina kesäkuukausille töitä tehdessä), koska opintotuella tuli toimeen halvassa opiskelija-asunnossa, ja tästä valinnasta seurannut vapaa-ajan määrä oli erittäin mielyttävä.
Onko ulkoisvaikutusten selvittäminen hankalaa? Mihin väite perustuu? Ylituotanto tutkinnoissa ei muuten sinällään liity asiaan.
Mitä kannustavuuteen tulee, katsotko anekdoottisi omasta elämästäsi kelpaavan todisteeksi väitteellesi ilmaisen opiskelun tehokkuudesta?
Vaatteillakin on ulkoisvaikutuksia: on minulle suureksi eduksi, että en näe (edes helteellä) kadulla paljon rumia ihmisiä kulkemassa alasti. Tästä ulkoisvaikutuksesta huolimatta mikään puolue ei aja vaatteiden valmistamisen ja kuluttamisen valtiollistamista tai edes huomattavaa tukemista.
Ulkoisvaikutusten selvittäminen on sillä logiikalla hankalaa, että on hankalaa tietää, että tarvittaisiin vertailukohta. Koulutus voi vaikuttaa niin moneen eri muuttujaan, että oikeiden ulkoisvaikutusten päättely ilman vertailukohtaa on liki mahdotonta. Ainakin uskottavasti. Tutkimusasetelman löytäminenkin on haastavaa, sillä vaikka Suomi (tai jokin toinen länsimaa, koska yleistettävyyttä varmaan on jonkun verran) vaihtaisi maksuttomasta koulutuksesta maksulliseen tai toisin päin, koulutustaso muuttuu sen verran hitaasti, ettei kovin tarkkaa tutkimusasetelmaa voitane tuohon rakentaa. Tutkimusasetelmia voi toki löytyä, mutta kyseessä on mielestäni varsin haastava aihe.
Ylituotanto tutkinnoissa taas liittyy ulkoisvaikutuksiin siinä mielessä, että nykyisellä koulutuspolitiikalla saatetaan saada enemmän maistereita kuin on valtion kannalta optimi, koska subventoidaan ulkoisvaikutusten syntyä enemmän kuin kannattaa, jolloin valtio ei maksimoi hyötyään, koska pienemmällä subventoinnilla saataisiin optimaalisempi määrä ulkoisvaikutuksia.
Oma anekdoottini ei tietenkään ole todiste. Myönnän kyllä, että tapa, jolla itseäni ilmaisin, oli huono. Toinen lause olisi kaivannut sanan "mielestäni" tai jotain vastaavaa. Olisi mielenkiintoista jos saataisiin aikaan satunnaistettu koe erilaisista opetuksen rahoitusmalleista, mutta on valitettavan epäeettistä heittää vaikkapa muutama sata opiskelijaa lainarahoitukselle tutkintonsa suorittamiseksi. Toiseen suuntaan tutkiminen kyllä onnistuisi, mikä sekin olisi kyllä kiinnostavaa sen "opiskelu hidastuu, koska pitää käydä töissä"-argumentin osalta. Eiköhän tuokin joillekin korkeammasta elintasosta kynsin ja hampain kiinni pitäville ja/tai opintolainaa vältteleville ole ihan pätevä syy opintojen hidastumiseen.
Mitä vaatteiden ulkoisvaikutuksiin tulee, onnittelut, hieno olkiukko. Vaatteiden osalta valtio taitaa huolehtia ulkoisvaikutuksista, mutta ei porkkanalla, vaan kepillä. Rikoslaista löytyy kohta "sukupuolisiveyden julkinen loukkaaminen". Lisäksi suurimmalle osalle ihmisistä alastomuus julkisella paikalla lienee sen verran epämukavaa (etenkin näillä keleillä), että insentiivit vaatteiden päällä pitämiseen ovat riittävän suuret ilman rikoslakiakin.