Asiaton lehdistökatsaus
Asiaton lehdistökatsaus

Chez Liisa ja lakimies Leena

Liisa aikoo perustaa fine dining -ravintolan, Chez Liisan. Projekti on vaativa. Liisan kaikki aika menee ravintolatilaa remontoidessa, kalusteita hankkiessa ja henkilökuntaa rekrytoidessa. Liisa ei siis voi olla samaan aikaan muissa töissä. Hän on irtisanoutunut aikaisemmasta työstään apulaiskeittiömestarina, eikä hänellä siis ole juurikaan tuloja. Liisa joutuu elämään ravintolan perustamista varten ottamallaan suurehkolla lainalla. Elämä ilman tuloja on vaatimatonta.

Ravintolan perustaminen ja alkuun saattaminen kestää joitakin vuosia. Tämän jälkeen Liisa laskee ansaitsevansa joka kuukausi 3000 euroa enemmän kuin aikaisemmin. Lisäksi hänestä tulee arvostettu ravintoloitsija. Näistä syistä ravintolaprojekti on Liisan mielestä enemmän kuin kannattava.

Esitetään seuraavaksi muutama älyttömältä kuulostava kysymys. Onko Liisa köyhä tai ”syvästi pienituloinen”? Pitäisikö Liisan alhaisten tulojensa vuoksi saada ravintolan alkutaipaleen ajaksi merkittäviä julkisia tulonsiirtoja, vaikka hänestä tulee ravintolan valmistuttua rikas? Onko väärin, että Liisa joutuu ottamaan lainaa ravintolan perustamista varten? Pitäisikö valtion peräti antaa ravintola Liisalle ilmaiseksi?

Suurin osa järkevistä ihmisistä vastaa kieltävästi kaikkiin näihin kysymyksiin. Liisa ei ole köyhä, vaan hän investoi ravintolaan, joka tekee hänet rikkaaksi. Alhainen tulotaso johtuu siitä, että Liisa ei voi samaan aikaan olla muualla töissä. Osa ravintolainvestoinnista muodostuu hänen ravintolaprojektiinsa käyttämästään työajasta.

Ei tietenkään ole väärin, että Liisa joutuu lainaamaan rahaa hankkiakseen jotain, jonka avulla hän myöhemmin rikastuu. Lainaaminen investointeja vartenhan juuri on pääomamarkkinoiden olemassaolon syy. Tietenkään ravintolaa ei pidä antaa Liisalle ilmaiseksi. Ravintolan perustamisessa on järkeä vain, jos se tuottaa niin hyvin, että sitä varten tehdyt rahalliset ja muut uhraukset kannattavat.

Jostain syystä tämä järki kaikkoaa, kun ravintolainvestoinnin asemesta on kysymys yliopistotutkinnosta. Lehdissä on viime aikoina pöyristelty, miten opiskelijat ovat ”kaikkein pienituloisimpia” tai että ”nuoruus on köyhyyden aikaa”. Vaalien alla monet politiikot ovat tehneet ”koulutuslupauksia”, joissa luvataan, että yliopistokoulutus säilyy maksuttomana.

Mutta yliopistotutkinnon hankkiminen on samanlainen asia kuin Liisan ravintolaprojekti. Liisan ystävän Leenan opiskelu yliopistossa on yhtä lailla investointia pääomaan, joka tekee Leenasta varakkaan. Leenan pienituloisuus johtuu siitä, että hän joutuu käyttämään aikansa opiskeluun samalla tavalla kuin Liisa ravintolan remontointiin.

Leena ei ole köyhä, kuten ei Liisakaan: kumpikin on valinnut vähäksi aikaa alhaisen tulotason saadakseen myöhemmin korkeamman. Liisa ei tarvitse merkittäviä tulonsiirtoja, koska hän on vain väliaikaisesti pienituloinen. On täysin luonnollista, että Liisa ottaa lainaa investointiaan varten. Aivan samalla tavalla on luonnollista, että Leena lainaa rahaa omaa investointiaan varten.

Kaikki ovat sitä mieltä, että Liisan kannattaa perustaa ravintola vain jos se on uhratun ajan ja rahan arvoista. Aivan samoin Leenan kannattaa hankkia tutkinto vain, jos sen tuotolla voidaan kattaa tutkinnon kustannukset siihen uhrattu aika mukaanlukien.

Kukaan ei ole sitä mieltä, että Liisan pitäisi saada ilmaiseksi ravintola, joka tekee hänestä rikkaan. Samaa päättelyä tulee soveltaa Leenan tutkintoon, joka samalla tavalla tekee hänestä rikkaan.

Kommentit (59)

  1. Anonyymi

    Investointi tuotannolliseen pääomaan tai inhimilliseen pääomaan eroavat toisistaan ainakin yhdessä merkittävässä suhteessa: inhimilliselle pääomalle ei ole markkinoita, joten sitä voi hyödyntää vain tekemällä työtä. Jos Liisa kyllästyy ravintolan hoitamiseen tai tulee työkyvyttömäksi, hän voi palkata tilalleen jonkun toisen tai hän voi myydä yrityksensä. Inhimilliseen pääomaan tehdyn sijoituksen voi muuttaa rahaksi vain työtä tekemällä.

    Koulutusinvestointi on tämän takia yksilön kannalta riskialttiimpi kuin tuotannollisen pääoman kartuttaminen, mutta kansantaloudelle koulutusinvestoinnit ovat erittäin kannattavia. Tämän takia voidaan argumentoida että yhteiskunnan kannattaa joko tarjota vakuutus koulutusinvestoinnille (saat jonkun korvauksen, jos menetät työkyykysi) tai subventoida investointia.

    Itse en pidä maksutonta koulutusta minään ihmisoikeutena, vaan yhtenä tapana ratkaista tämä ongelma. Lukujen perusteella Yhdysvaltojen tapa on ollut parempi, sillä korkeakoulutettuja on enemmän kuin meillä, ja Yhdysvaltojen talous on paljon rikkaampi kuin Suomen.

    Anonyymille voisi kommentoida, että Pirkko Parturikin hyötyy muiden korkeasta koulutustasosta, sillä Pirkon asiakkaat ovat hyvätuloisempia ja hänellä on vähemmän kilpailijoita kun ne muut ovat kouluttautuneet juristeiksi.

    • Anonyymi

      Sekä staattisen että dynaamisen tasa-arvon kannalta on hirvittävää ja sietämätöntä, että ammattikouluun suuntautuvat maksavat eliitin yliopisto-opiskelun sekä tukevat sitä, että ei-ammattikoululaiset pääsevät eksklusiivisille avioliittomarkkinoille yliopistoihin, joissa homman rahoittajat eivät operoi.

    • Anonyymi

      Työllisyysongelmien kanssa painimalla elantoni ansaiten, voin todeta, että yhteiskunta joutuu valitettavasti tukemaan ammattiopintoja aika paljon. Tämä johtuu pitkälti erilaisista kohtaanto-ongelmista eli ammattikoulujen opetussuunnitelmat eivät tue työllistymistä tai niitä taitoja, joita tarvitaan työelämässä. Usein ammattiopintoihin seula on löysä ja valinnat tehdään pakon sanelemana, mikä johtaa huonosti motivoituneisiin opiskelijoihin ja huonoihin oppimistuloksiin. Tämä taas johtaa siihen, että useimmat suorittavat useamman ammattitutkinnon yhteiskunnan maksamana. Tämän päälle voidaan myös ynnätä se, että useat ammattitutkinnot valmistavat aloille, joilla työntuottavuus on heikohko tai huono kuten vanhusten hoito tai rakentaminen. Tämän taas maksavat ne hyvät eli korkeastikoulutetut veronmaksajat.

      "Yhteiskunnan hyöty" -näkökulmasta katsottuna olisikin parempi lähteä muuttamaan ammatillista opetusta enemmän siihen suuntaan, että siitä vastuun ottaisivat ne jotka siitä eniten hyötyvät eli yritykset. Mikäli Ab Metalli Oy haluaa tulevaisuudessakin saada osaavia CNC -koneistajia, kannattaisi niiden lobata uudentyyppistä oppisopimusmallia, jossa opiskelija olisi yrityksessä töissä "ilmaiseksi" mutta saisi vastalahjaksi koulutuksen. Näin vältyttäisiin siltä keskittymis- ja hahmotushäiriöisten metallialan koulutuksen suorittaneiden massalta, joka oikeasti on muodostumassa ongelmaksi yhdessä lukemattomien työttömien kokkien (siis niiden joilla on koulutus mutteivat halua tehdä alan töitä) ja media-assistenttien kanssa.

  2. Anonyymi

    Elämme ihmiskunnan suurinta koskaan nähtyä yltäkylläisyyden aikaa. On varsin naurettavaa kuvitella, että jonkinlainen niukkuus estäisi meitä tarjoamasta kaikille ilmaista korkeakoulutusta. Vielä oudompaa on ajatella, että siinä olisi jotain epäoikeudenmukaista. Pitäisikö samantien sopia, että ilman hengittämisestä täytyy ruveta maksamaan, sehän on investointi tulevaisuuteen, että lainaluukulle siitä vaan? Kaikista pahiten metsään menee kuitenkin ajatus, että koulutuksen maksimointi olisi huonoa taloudenpitoa. Eiköhän historia näytä hiukan muuta. Sen verran pitäisi jokaisen olla peruskursseilla istunut.

    • Anonyymi

      Huomauttaisin että toisin kuin kaikki muu tässä maailmassa, hengitysilma ei ole niukkaa (paitsi meren ja maan alla tai tulipalossa).

      – Syltty

    • Anonyymi

      Huomattaisin, että koulutuksen niukkuus tai runsaus on nykymaailmassa puhtaasti poliittinen valinta. Meillä on resurssit järjestää halutessamme vaikka jokaiselle maapallon asukkaalle 20-vuotinen astronauttikoulutus. Tämä tuskin olisi poliittisesti suosittu valinta, mutta voisimme sen kyllä halutessamme toteuttaa.

  3. Anonyymi

    Ainakin höpönlöpön-aloilta pitäisi vaatia maksut, niin porukka ei niin innokkaasti hakeutuisi niille. On hirvittävää tuhlausta, kun yhtä nollatyöllisyyden alan koulutuspaikkaa hakee sata ihmistä. Semmoinen ala ei tarvitse niin laadukkaita opiskelijoita.

    – Syltty

    • Anonyymi

      Ja tätähän ei voi ratkaista vaikka ihan aloituspaikkojen määrää säätämällä?

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *