Asiaton lehdistökatsaus
Asiaton lehdistökatsaus

Elvyttävätkö sairaalat?

YLE:n mukaan Suomessa on menossa useiden miljardien suuruinen julkisen sektorin investointibuumi. SOTE-uudistuksen alla sairaanhoitopiirit ovat nimittäin innostuneet rakentamaan uusia sairaaloita oikein urakalla. Kauppalehti uutisoi asiasta jo vuosi sitten.
SOTE-uudistuksen alla tehtävät mittavat sairaalainvestoinnit eivät tule politiikan tai taloustieteen tutkijoille täytenä yllätyksenä. Jo pitkään on spekuloitu, että terveydenhuolto joko siirtyy valtion rahoitettavaksi tai että sairaanhoitopiirien määrää supistetaan merkittävästi.

Tällaisessa tilanteessa yksittäisen sairaanhoitopiirin kannattaa investoida sairaalarakennuksiin ja muihin kyseisen alueen asukkaita hyödyttäviin kohteisiin velkarahalla. Terveydenhoidon siirtyessä valtiolle, sairaalat jäävät nykyisen sairaanhoitopiirin asukkaiden käyttöön, mutta rahoitus siirtyy valtiolle ja jakaantuu siten koko maan veronmaksajien rasitukseksi. Samanlainen mekanismi toimii, kun sairaanhoitopiirejä yhdistetään, jolloin kustannukset jaetaan uuden sairaanhoitopiirin asukkaiden kesken. ”Hyötyjä maksaa” -periaate siis rikkoutuu, mikä johtaa yhteiskunnan kannalta liian suuriin investointeihin.
On tietenkin mahdotonta tietää varmuudella sairaanhoitopiirien investointien taustoja, mutta vastaavasta käyttäytymisestä on melko paljon kansanvälistä  ja kotimaista tutkimustietoa (esim. tämä, tämä ja tämä). Kyseinen tutkimuskirjallisuus perustuu tähän klassikkopaperiin.

SOTE-uudistusta valmisteleva ministeri Juha Rehula onkin huolissaan nyt tehtävistä hukkainvestoinneista. Asiattoman toimitus jakaa periaatteessa ja normaalioloissa ministerin huolen. Mutta mitä tästä pitäisi ajatella laman aikana? Kirjaimellisen elvytyksen lisäksi sairaalainvestoinnit saattavat nimittäin elvyttää myös taloutta.Olemme kuitenkin Asiattomassa melko sivistymättömiä makrotaloustieteen uusimpien tuulien suhteen, joten emme tiedä, mitä mieltä asiasta pitäisi olla. Siksipä haluamme kysyä Suomen ekonomistikunnalta ja taloutta kommentoivilta tahoilta seuraavaa:

Olettaen, että ainakin osa nyt tehtävistä sairaalainvestoinneista on hukkainvestointeja puhtaasti terveydenhuollon näkökulmasta, ovatko investoinnit kuitenkin yhteiskunnan kannalta hyödyllisiä, koska ne tehdään tai tehtiin laman aikana?  Jos eivät ole, miksi eivät?
Haemme kysymyksellä ja konkreettisella esimerkillä siis sitä, onko väliä, miten elvytysrahat käytetään. Pyydämme vastauksia kommenttikenttään.

Kommentit (23)

  1. Anonyymi

    Katsastaja kirjoittaa "SOTE-uudistusta valmisteleva ministeri Juha Rehula onkin huolissaan nyt tehtävistä hukkainvestoinneista. Asiattoman toimitus jakaa periaatteessa ja normaalioloissa ministerin huolen. Mutta mitä tästä pitäisi ajatella laman aikana? Kirjaimellisen elvytyksen lisäksi sairaalainvestoinnit saattavat nimittäin elvyttää myös taloutta."

    Muistaakseni vaihtoehtoiskustannuksen käsite on keskeinen taloustieteessä. Kysymys siitä, elvyttävätkö sairaaloiden rakentamiset taloutta on vähän hölmö kun ei kerrota mikä on vaihtoehto. Esimerkiksi se, että kansalaiset rupeavat, geohistoriallisessa ajassa, monitoroimaan toisiaan ja raportoimaan kaikista epäilyttävistä toimista kenties vähentää rikollisuutta, mutta ei silti ole järjellinen tapa vähentää rikollisuutta.

    Erityisesti lamassa on mielestäni tärkeää, että toimenpiteet ovat tehokkaista. Kun on nousukausi ihmisillä/yhteiskunnalla on varaa sekoilla kaikenlaisilla elvyttävillä ja muilla toimilla. Laman aikana ei ole varaa olla tehoton.

    klaus kultti

    • Anonyymi

      Käsittääkseni kirjoituksessa käsiteltiin vertailua: tehdään tehoton investointi (sairaala) vs. ei tehdä mitään

      Eli jos vertailukohtana on pelkät säästöt vs. (tehottomien) sairaaloiden rakentaminen, niin voiko lopputulema olla silti hyödyllinen yhteiskunnan kannalta.

      Mielestäni Klaus sivuuttaa koko asian ja käsittelee vain melko ilmiselvää asiaa että kumpi on järkevämpi investointi: tehokas vai tehoton? Klaus sivuuttaa kokonaan makrotaloudellisen pohdinnan, joka oli nähdäkseni alkuperäisen kirjoituksen pihvi.

      Klaus mainitsee budjettirajoitteen (vetoamalla lamaan) ja argumentoi, että ei ole järkevää tehdä tehottomia investointeja. Itse ymmärsin että alkuperäisessä kirjoituksessa (implisiittisesti) oletetaan että kysessä on 'poliittinen rajoite'. Kyllä toimenpidevaihtoehtoja on, mutta on sitouduttu säästölinjaan poliittisista syistä (positiivinen huomio). Jos säästölinjan keskellä tehdään myös tehottomia sairaalainvestointeja, niin mikä on lopputulos yhteiskunnan kannalta?

      – Olli

    • Austrian

      Mitä pitäisi päätellä vaihtoehtoiskustannuksista kun resursseja jätetään käyttämättä, ja jos niiden käyttäminen ei nosta hintatasoa vaan lisää kaikkien tuloja?

  2. Anonyymi

    Anonyymi3. marraskuuta 2015 klo 14.31: Jos haluat ajatella ongelmaa antamillasi rajoituksilla se on mielestäni yhtä kiinnostava kuin kysymys siitä onko tanskan kielen opiskelu hyödyllistä, jos tiedetään että vieraiden kielten opiskelu on hyödyllistä.

    klaus kultti

    • Anonyymi

      Enemmän ajoin takaa sisälukutaitoa. Nähdäkseni alkuperäisessä kirjoituksessa käsiteltiin täysin eri asiaa kuin mihin vastasit.

      En tajua esimerkkiäsi. Ensimmäisessä viestissä toteat elvytyksen olevan tehotonta sekoilua ja toinen viestisi vihjaa sen olevan hyödyllistä. Voitko selventää?

      Itseäni alkuperäinen 'tehtävänanto' kiinnostaa kyllä ja siihen olisi kiva saada kirjoituksia alan ammattilaisilta.

      – Olli

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *