Asiaton lehdistökatsaus
Asiaton lehdistökatsaus

Enpä ajatellut tänäänkään

Maamme johtava taloustiedekriitikko Lauri Holappa iskee jälleen. Kohteena ei tällä kertaa ole ainoastaan tavanomainen taloustieteilijoiden ja kapitalistien salaliitto vaan järjen käyttö yleensä. Holappa esittää Nyt-liitteen kolumnissaan, etteivät ihmiset saisi uskoa tieteellistä konsensusta vaan kaikkien pitäisi itse arvioida mikä argumentti kulloinkin on vakuuttavin.

Holappa on havainnut, että hänet samaistetaan muiden tieteenalojen humpuukimaakareihin, kuten homeopaatteihin, rokotevastustajiin ja ilmastomuutoksen kieltäjiin. Kuten homeopaatit, Holappa omalaatuisine ajatuksineen on tieteellisen konsensuksen ulkopuolella. Miten päästä eroon tästä ikävästä viiteryhmästä?

Holappa valitsee erikoisen strategian. Hän väittää, että tieteellinen konsensus on toki oikeassa rokotteiden ja ilmastonmuutoksen suhteen, mutta vain sattumalta. Se, että tutkijoiden suuri enemmistö on sitä mieltä, että rokotteet ovat hyödyllisiä, ei ole Holapan mukaan mikään syy uskoa rokotteisiin. Se, että tiedeyhteisö sattuu olemaan oikeassa mitä tulee ilmastonmuutokseen, ei tarkoita että sitä pitäisi kuunnella muissa asioissa. Ja siksi vaikka kukaan alan tutkija ei usko Holappaa, hän on kuitenkin oikeassa.

Holappa jättää epäselväksi, millä perusteella meidän sitten pitäisi arvioida rokotteita tai taloustiedettä. Ilmeisesti arviointi pitäisi jotenkin suorittaa ottamatta huomioon tiedeyhteisön mielipidettä. Miksi? Holappa kertoo meille, että konsensusta kuunneltaessa sorruttaisiin filosofiassa argumentum ad populum -nimellä tunnettuun virhepäätelmään.

On ilmeistä, että latinankielisestä käsitteistöstä huolimatta tässä ei ole mitään järkeä. Yksi tärkeimmistä oppimisen muodoista on katsoa mitä muut tekevät. Jos kukaan muu ei työnnä kättä sirkkeliin, ehkä käden työntäminen sirkkeliin ei ole niin hyvä idea. Erityisen huonosti periaate soveltuu tieteeseen.

Tieteeseen kuuluu olennaisesti erikoistuminen. Tieteentekijät perehtyvät oman erityisalansa kysymyksiin ja väittelyä käydään toisten samaan asiaan erikoistuneiden kanssa. Parhaatkin meistä voivat erikoistua vain muutamiin asioihin. Kaikissa muissa asioissa meidän täytyy luottaa siihen, että tieteellinen prosessi useimmiten tuottaa järkeviä vastauksia. Tämä ei ole sokeaa uskoa auktoriteetteihin vaan perusteltua uskoa tieteen toimintaperiaatteisiin. Olisi älytön ajatus, että meidän kaikkien täytyisi osallistua säieteoriaa tai epigenetiikkaa koskeviin keskusteluihin.

Holappa sanoo, että tieteellisessä keskustelussa on vain yksi sääntö: paras argumentti voittaa. Kenties, mutta kenttä, jolla argumentit taistelevat, on alaan erikoistuneiden tieteilijöiden keskustelu, eivät tupaillat tai Nyt-liitteen kolumnit. Se, että suurin osa tutkijoista on jotakin mieltä, tarkoittaa juuri sitä, että tietty argumentti on voittanut niiden ihmisten keskuudessa, joiden mielipiteellä on väliä.

Tietenkin kaikenlaista keskustelua saa olla, myös tieteestä. Mutta tärkein keskustelu tieteen kannalta on tieteentekijöiden välistä. Merkittävä syy siihen, etteivät oikeat tieteentekijät halua jutella Holapan kanssa lehtien palstoilla on luultavasti se, että heillä on kiire osallistua näihin oikeasti tärkeisiin keskusteluihin. Myös Holappa on tervetullut esittämään näkemyksiään sinne, missä tieteestä oikeasti keskustellaan.

Holappa jatkaa vielä toteamalla, että tieteelliseen konsensukseen perustuva ajattelutapa on helppoa kaapata palvelemaan poliittisia tarkoitusperiä. Todellisuudessa asia menee tietenkin aivan päinvastoin. Holappalainen näkemys on, että kenen tahansa ajatukset voivat olla oikeita yhtä hyvin kuin tiedeyhteisönkin, kunhan argumentit kuulostavat hyviltä. Nimenomaan tällainen ajattelutapa on helppo kaapata palvelemaan poliittisia tarkoitusperiä. Hyvän esimerkin tästä tarjoaa eilinen Holappa-ilta, jossa vieraana on ministeri Antti Rinne. Rinne ei varmaankaan ollut paikalla, koska haluaa taloustieteen uudistuvan, vaan koska Holapan näkemykset sattuvat yksiin hänen poliittisten tavoitteidensa kanssa.

Kommentit (100)

  1. Anonyymi
  2. Anonyymi

    Sitä paitsi Holoppa on väärässä ns. ihmisperäisen ilmastonmuutoksen suhteen. Asiattoman ohella Suomen paras blogi on Ilmastorealismia: http://ilmastorealismia.blogspot.fi/

  3. Asiattoman vuosi: Top 5 – Image-blogit

    […] 3. Enpä ajatellut tänäänkään. Voiko tietelliseen konsensukseen luottaa vai täytyykö kaikki miettiä itse? Jutussa kommentoitiin Nyt-liitteen kolumnia. Tarkoitus oli puhua asiasta, vaikka jotkut tulkitsivat jutun pilkaksi. Erityistä kummastusta meissä herätti kommenteissa esiin tuotu kaksoisstandardi luonnon- ja ihmistieteille. […]

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *