Asiaton lehdistökatsaus
Asiaton lehdistökatsaus

Joulupukille kannattaa kirjoittaa

Hesarin mukaan tänään on jouluaatto. Asiattomassa jo taannoin pohdittiin, kannattaako joululahjat ostaa ulkomaisesta nettikaupasta vai Prismasta. Nyt on aika pohtia vieläkin tärkeämpää asiaa. Nimittäin sitä, kannattaako joululahjoja ostaa olleenkaan.

Olet hankkimassa ystävällesi joululahjaa mutta et tiedä, mitä hän haluaa. Mikä neuvoksi?

Oletetaan aluksi, että ymmärrät työnjaon ja ystävyyden arvon. Et siis missään nimessä halua valmistaa lahjaa itse. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää ostaa lahja kaupasta. Oletetaan myös, että ystäväsi tietää yhtä hyvin kuin sinä, mitä tuotteita kaupasta saa. Mutta jos ystäväsi tietää tuotevalikoiman, miten ihmeessä voit tehdä paremman valinnan kuin hän.

Vastaus on, että et mitenkään. Parasta mitä voit tehdä, on käyttää lahjarahat täsmälleen kuten ystäväsi olisi ne käyttänyt. Jos ostat ystävällesi 100 eurolla villapaidan, josta hän olisi ollut valmis maksamaan vain 90 euroa, olet tuhlannut 10 euroa. Pahimmassa tapauksessa ystäväsi ei käytä villapaitaa lainkaan, jolloin olet tuhlannut 100 euroa. Vasta kun 100 euron lahjasi on 100 euron arvoinen myös ystävällesi, olet onnistunut.

Jos mietitään Suomen koko joulumyyntiä, kyseessä ei ole vähäpätöinen asia. Erään tutkimuksen mukaan lahjansaajien arvostus oli keskimäärin juuri tuo 90 % lahjan hinnasta. Kaupan liiton arvion mukaan joulumyynti on puolestaan noin 700 miljoonaa vuodessa. Mikäli näihin lukuihin on uskominen, joulu aiheuttaa vuosittain 70 miljoonan hävikin.Tämä 70 miljoonaa on hävikkiä siinä mielessä, että se voitaisiin poistaa ilman, että kenenkään hyvinvointi laskisi. Tämä onnistuu siten, että lahjanantajat antaisivat 700 miljoonaa lahjojen sijaan rahana. Lahjanantajien tilanne ei huonone. He menettävät yhä 700 miljoonaa. Sen sijaan lahjansaajien tilanne paranee. Aiemman 630 miljoonan sijaan he saavat nyt 700 miljoonan arvosta lahjoja.

Yleinen vastalause rahan antamiselle on se, että olet näynyt vaivaa ja käynyt kaupassa ystäväsi puolesta. Mutta jos te molemmat ostatte toisillenne lahjat, vaivaa ei säästy. Toisaalta miksei ystäväsi arvostaisi sitä, että olet tehnyt töitä ansaitaksesi 100 euroa, jotka olet valmis lahjoittamaan juuri hänelle.

Toinen vastalause on se, että epämiellyttävät lahjat voi palauttaa ja ostaa rahoilla mitä haluaa. Toki näin, mutta nyt rahan antamiseen verrattuna olet antanut ystävällesi lahjaksi myös ikävän ylimääräisen kauppareissun.

Lapsiperheissä Asiattoman näkemys joulusta suurena tulonsiirron juhlana ei välttämättä saa hyvää vastaanottoa. Voihan olla, että lapsille juuri pakettien avaaminen on suuri nautinnon lähde, kunhan avaamisen jälkeinen yllätys ei osoittaudu liian suureksi. Onneksi tähän on jo keksitty ratkaisu: Antaa lasten kirjoittaa joulupukille.

Kommentit (14)

  1. Anonyymi

    Minun hankkimissani lahjoissa suhde on jotakuinkin se, että käyttämälläni sadalla eurolla vastaanottaja saa noin 80 € arvosta tavaraa, 5 – 10 € arvosta huomiota minulta ja itse saan päteä noin 10 – 15 € arvosta. ??? Profit!
    – Jani-Pukki

  2. Laumakäyttäytyjä Varsinais-Suomesta

    Sivuten Barro Nuoremman kirjoitusta: Sillähän ei ole merkitystä, uskooko lahjan saaja behavioraaliseen tarinaan saadessaan lahjaksi liberaalisen paternalismin motivomana ostetut lenkkitossut tai kuntosalikortin, nimellisarvoltaan 100 euroa (saajalle 15 eur), ainoa mikä merkitsee, että lahjan ostaja on hyväksynyt tämän tarinan.

    Tietysti lenkkarit/kk-kortti voidaan nähdä myös parisuhteeseen ja sen ylläpitoon liittyvänä signaalina.

  3. RH

    Tässä postauksessa (taas) havainnollistuu se kuinka vaikeaa taloustieteen kalupakilla on saada otetta todellisuudesta. Arkijärjellä ajateltuna lahjan olennainen funktio lienee kertoa jotain sellaista kuin “ajattelin sinua”, eikä suinkaan luovuttaa lahjan saajalle hyötyä. Onnistunut lahjan valinta on osoitus siitä, että antaja on osannut eläytyä saajan arvoihin, ajatuksiin ja mieltymyksiin – toisin sanoen on ajatellut vastaanottajaa ihmisenä. Lahjan rahallinen arvo olisi epäolennaista ja näinhän myös vanha kansakin on aina sanonut: tärkeintä ei ole lahja vaan ajatus.

    Jos ja kun tällainen lahja tuottaa vastaanottajalle hyvää mieltä ja vielä nimenomaan sillä mekanismilla, että vastaanottaja kokee, että häntä on ajateltu, niin kuinkas tästä syntyvä hyvinvointi mitataan taloustieteen vehkeillä?

    Toki puhtaan materialistiseen maailmankuvaan varmaan sopii sellainenkin käsitys, että lahjalla luovutetaan hyötyä ja mitä suurempi hyöty, sen hienompi lahja. Huh, puistattaa.

  4. Anonyymi

    "Arkijärjellä ajateltuna lahjan olennainen funktio lienee kertoa jotain sellaista kuin “ajattelin sinua”, eikä suinkaan luovuttaa lahjan saajalle hyötyä"

    Tuohan voidaan nimenomaan lukea koetuksi hyödyksi lahjasta. Hyöty on vain konsepti, jota käytetään analyysissa, ei mikään konkreettinen käsite. Waldfogelin paperissa tosin argumentiksi otettiin rahallinen arvo, mutta saadaan sinne sisään leivottua myös tämäkin puoli mikäli halutaan.

    "Toki puhtaan materialistiseen maailmankuvaan varmaan sopii sellainenkin käsitys, että lahjalla luovutetaan hyötyä ja mitä suurempi hyöty, sen hienompi lahja. Huh, puistattaa."

    Valitan että voit pahoin, toivottavasti olosi paranee. Normitaloustieteen menetelmillä kuitenkin lahjansaajan koettuun hyötyyn voidaan lukea mukaan myös aiemmin mainitsemasi asia, eikä vain lahjan rahallinen arvo.

    Siinä olet toki oikeassa että mikäli tarkastelua näin laajennetaan, tulee analyysista huomattavasti vaikeampaa.

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *