Keppiä ja porkkanaa
Yleisradion mukaan erilaisiin yritystukiin menee vuosittain lähes miljardi euroa. Kuten jutussa haastateltu ekonomisti ansiokkaasti selventää, yritystuet hyvin harvoin, jos koskaan onnistuvat tavoitteissaan. Me Asiattomassa olemme olleet siinä käsityksessä, että esimerkiksi lastensairaaloihin tai vanhustenhoitoon ei oikein riitä rahaa, mutta YLE:n listaa katsoessa valtiolla näyttää olevan rahaa yllin kyllin.
Sen sijaan, että pöyristyisimme tästä jokseenkin holtittomasta rahankäytöstä sen enempää, on hyödyllisempää pohtia, miksi yritysten tukeminen menee niin helposti mönkään.
Aluksi on syytä muistuttaa kaikkiin julkisiin tukiin liittyvästä tärkeästä, mutta poliitikoilta niin usein unohtuvasta asiasta. Yhden porkkana on nimitäin aina toisen keppi. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että tukieurot eivät härmisty yritysjohtajien kouriin tyhjästä, vaan ne täytyy verottaa muilta veronmaksajilta. Tämä tietenkin rankaiseee aloja, kuten viattomia vaattureita, jotka eivät saa tukea.
Toinen vieläkin vähemmälle huomiolle jäävä seikka on se, että rahan antaminen yrityksille itsessään on haitallista. Ajatellaan esimerkkinä vaikkapa investointitukea. Yleensä tuet pyritään suuntaamaan nimenomaan sellaisiin investointeihin, joita yritys ei tekisi ilman tukea. Nämä investoinnit eivät siis ole yrityksen näkökulmasta kannattavia.
Koska yritystuki ei kata koko investointia, joutuu yritys laittamaan investointiin myös omaa rahaa ja resursseja. Nämä ovat tietenkin pois muista käyttötarkoituksista tai investoinneista, jotka yritys olisi tehnyt ilman valtion tukea. Tuen myötä tehdään siis vähemmän kannattavia investointeja. Tietysti yritys on paremmassa tilanteessa saatuaan tuen, mutta se olisi paljon mieluummin ottanut tuen ja tehnyt rahalla, mitä itse haluaa.
Julkinen valta tekee siis hallaa sekä ottaessaan että antaessaan rahaa. Tuomio on melko jyrkkä. Jääkö yritystuille mitään perusteluita?
Ainoa järkevä peruste yritystuille on se, että niistä aiheutuvat investoinnit tuottavat jotain yhteiskunnallista hyvää, jota yritys ei huomioi päätöksissään ja että tämä hyvä kattaa edellä kuvatut kustannukset. Tällaisten investointien tunnistaminen on erittäin vaikeaa, vaikka poliitikko aidosti ajattelisikin koko yhteiskunnan etua.
Jätämme lukijoiden arvioitavaksi, kuinka todennäköisesti nämä ehdot täyttyvät YLE:n listaamien tukien tapauksessa.
Perusteluna yhteisöveron alentamiselle käytetään usein sitä, että se lisäisi työllisyyttä. Olen kuitenkin usein miettinyt, että eikö siinä tapauksessa tehokkainta olisi tukea työllistämistä suoraan (alentamalla työllistämisen kustannuksia)?
Tämä kirjoitus sai minut kuitenkin taas pohtimaan asiaa uudelleen. Jos tuki kohdennettaisiin suoraan työllistämiseen, niin se voisi vääristää markkinoita siinä mielessä, että yritysten kannattaisi lyhytnäköisesti palkata lisää työntekijöitä, vaikka esim. tehtaan automaation lisääminen voisi olla pitkällä tähtäimellä kannattavampaa. Sitten kun työllistämisen kustannukset taas kasvaisivat, niin seuraava irtisanomisaalto olisi suurempi kuin olisi ollut ilman aiempaa tukea työllistämiseen (koska työpaikkoja on luotu muuten kannattamattomasti tuen ansiosta).
Onko yleinen tuki yrityksille siis loppujen lopuksi parempi keino työllisyyden lisäämiseen (pitkällä tähtäimellä)?
Hei.
Teette hienoa työtä, kun jaksatte kirjoittaa blogia. Minulla on muutama kysymys joihin olisi mielenkiintoista kuulla teidän arvio.
Paljonko Suomessa maksetaan vuosittain suoria (tuet/lainatakaukset) ja epäsuoria (verotuksen kautta) yritystukia? Olen ymmärtänyt että epäsuoria tukia maksetaan PALJON. Ja paljonkohan resursseja menee tukimuotoihin liittyvien hallinnolisten organisaatioiden ylläpitämiseen?
Onko kukaan tehnyt tutkimusta/laskelmia, että kuinka paljon esim. kaikkien yritysten verotusta voitaisiin laskea, jos yritysten suorista/epäsuorista tuista luovuttaisiin? Vai olisiko tämä tyhmä politiikkamuutos jostain perustellusta syystä?
t.Anonyymi_kysyjä
Jos suorista yritystuista luovuttaisiin, niin ytheisövero voitaisiin laskea nollaan tai ainakin melko lähelle sitä.
No ongelmahan on tässä semmoinen, että jos joku ehdottaa 100 miljoonaa lisää yritystukiin, jotta voitaisiin tukea suomalaista työllisyyttä, teollista toimintaa ja innovaativisuutta, niin se menee paljon helpommin läpi kuin 100 miljoonan veronalennus ahneille kapitalistipaskiaisille. Vaikka kaikkien yritysten näkökulmasta kummassakin on saatu sama määrä rahaa.
Puhumattakaan siitä, että menen luomaan ahneista kapitalistipaskiaisista verorälssin, "joka ei kanna korteaan kekoon" lakkauttamalla kaikki yritystuet ja siirtämällä ne yhteisöveron alennukseen. Tämmöinen temppuhan olisi kaikkien yritysten kannalta +-0, silti se aiheuttaisi mm. Arhinmäelle totaalisen paskahalvauksen. Siinä kävisi todennäköisesti niin että seuraava hallitus nostaisi yhteisöveron ennalleen.
Tuossa lienee yksi merkittävimmistä syistä sille, miksi yritystukia on semmoinen viidakko kuin on. Ei niissä oikeasti mitään järkeä ole.
– Syltty
Syltty menee aina kaunopuheisesti ja suoraan asiaan. Eipä tuohon juuri ole lisättävää.
Ehkä sen verran, että monet verovähennykset ovat ihan tulonhankkimiskuluja eivätkä sinällään tukia. Ei nyt heti tule mieleen tukien kartoitusta. VATT:n julkaisema verotukiselvitys varmaan auttaa jonkin verran. Valtiontakauksista olisi mielenkiintoista tietää enemmän. Niitähän ei yleensä edes mielletä tueksi.