Asiaton lehdistökatsaus
Asiaton lehdistökatsaus

Keskustakirjaston kustannus

Helsingin sanomien mukaan Helsingin kaupunginvaltuusto pohtii, onko Helsingillä varaa keskustakirjastoon. Kirjaston mainostetaan edustavan WOW-arkkitehtuuria. Valitettavasti veronmaksajan näkökulmasta se edustaa myös WTF-kustannuslaskentaa.

Jutun mukaan keskustakirjasto maksaa 100 miljoonaa euroa. Tosin vielä vuosi sitten hinta-arvio oli 75 miljoonaa. Valitettavasti kumpikaan luku ei ole kovin informatiivinen kirjaston todellisten kustannusten suhteen. Tämä johtuu siitä, että kirjasto rakennetaan paraatipaikalle kaupungin kalleimmalle maalle. Keskustakirjaston hankesuunnitelmasta selviää, miten sijainti näkyy kirjaston kustannuksissa. Tontin omistaa Helsingin kaupunki, joka vuokraa sitä kirjaston omistamalle kiinteistöyhtiölle. Suunnitelman mukaan (s. 50) kirjaston tontin vuokra on 5 prosenttia tontinarvosta. Tuottoprosentti on varsin järkevä, mutta laskelmassa käytetty tontinvuokra on pöyristyttävä. Kaupunki nimittäin arvioi, että tontinarvo on 350 euroa kerrosneliömetriltä.

Vertailun vuoksi mainittakoon, että Maanmittauslaitoksen vuoden 2013 Kiinteistöjen kauppahintatilaston mukaan asemakaavoitettujen pientalotonttien mediaanihinta Helsingissä oli 994 euroa kerrosneliömetriltä. Koska Maanmittauslaitoksen tilasto perustuu pientalotontteihin, jotka tyypillisesti sijaitsevat kaukana keskustasta, on 994 euroa tietenkin rankka aliarvio keskustan tonttihinnoista. Jotta päästään tuolle 350 euron tasolle, on mentävä Hyvinkäälle asti.
Vaihtoehtoiskustannuksen käsite on Helsingin kaupungin virkamiehiltä ja poliitikoilta täysin hukassa. Pohditaanpas hetki, miten keskustakirjaston kustannukset tulisi esitellä veronmaksajille. Kaupunki omistaa keskustasta tontin, jonka se voi tietenkin myydä tai vuokrata eniten tarjoavalle. Kun kaupunki rakentaa tontille kirjaston, se menettää nämä rahat. Tontista saatavilla rahoilla kaupunki voisi ostaa vaikkapa Kalliosta tai Pasilasta halvemman tontin ja rakentaa täsmälleen samanlaisen WOW-arkkitehtuuria edustavan kirjaston ja rahaa jäisi yli esimerkiksi sairaanhoitajien palkkaamiseen tai verojen alentamiseen. Tietenkin tontin myynnistä saatavat rahat voitaisiin käyttää myös johonkin täysin muuhun kuin uuden kirjaston rakentamiseen.
Onko keskustakirjaston rakentaminen sitten järkevää? Voi tietenkin olla. Mutta keskustaan sijoitettavan kirjaston hyötyjen täytyy olla suuremmat kuin tontin vaihtoehtoisesta käytöstä tulevat hyödyt. Tällaisia vaihtoehtoislaskelmia ei ole missään vaiheessa tarjottu veronmaksajille, vaikka näin pitäisi toimia jokaisen politiikkatoimenpiteen suunnitteluvaiheessa.

Kommentit (21)

  1. Nimetön

    Kiitos kommentista. Nostaisin vastaesimerkiksi Egyptin pyramidit. Tuskinpa nykyegyptiläiset niistä luopuisivat. Mutta olisiko ollut aikalaisten kannalta parempi, että niitä ei olisi rakennettu?

    • Anonyymi

      Hauska heitto.Ehkä tuon oopperatalon hyvinvointia lisäävä vaikutus on aikalaisilleen kuitenkin ollut suurempi kuin orjatyöllä tehdyn hautamuistomerkin. Katson tätä tietysti opperamusiikin ystävän värittyneiden silmälasien läpi…

  2. RH

    Julkisen palvelun rakennuksen tontinvuokraa ei voi verrata asuin- tai liiketalon tontinvuokraan. Tontille, joka on kaavoitettu julkiselle palvelulle, ei voi rakentaa asuintaloa. En nyt tiedä, onko 350€/krs.m2 käypä vuokra kirjastotontille, mutta alhaisempi sen täytyy joka tapauksessa olla kuin käypä vuokra tontista, johon saa rakentaa asuntoja. Sen jälkeen kun on päätetty, että tuohon tulee julkisia palveluja, ei voida enää hyödyntää asuintalon vaihtoehtoiskustannusta.

    Toki asuintalon tai minkä tahansa muun käyttötarkoituksen vaihtoehtoiskustannusta voi käyttää niin kauan kuin on päättämättä mitä tontille ylipäätään tulee. On kuitenkin todennäköisesti niin, että ihan kaikkia julkisia palveluja, kuten kirjastoja, puistoja, leikki- ja urheilukenttiä ynnä muita huonotuottoisen käyttötarkoituksen rakennelmia ei voi sijoittaa Kehä III ulkopuolelle, missä maan arvo on arvatenkin niin alhainen, että asuntotontin vaihtoehtoiskustannus pysyisi maltillisena.

    Tämä ei tarkoita sitä, että itse olisin sitä mieltä, että keskustakirjastolle varattu tontti olisi oikea. (Itse asiassa epäilen sitä saavutettavuuden näkökulmasta.)

    Yritän vain sanoa on, että Asiattoman päättely on puutteellista.

    Toki tämä aihepiiri helposti palautuu Asiattoman vakiöväitteeseen, eli siihen, että kaavoitusrajoituksia ei pitäisi olla olemassakaan, mutta se on ERI ASIA.

    Kun rakentaa argumentaatioketjua, on hyvä pysyä koko ajan yhdessä ja samassa loogisessa avaruudessa.

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *