Asiaton lehdistökatsaus
Asiaton lehdistökatsaus

Kuntien ei pitäisi harjoittaa tavallisten asuintonttien vuokraustoimintaa

Helsingin kaupungin omistamien asuintonttien vuokrat nousevat säännöllisin väliajoin keskusteluun, viimeksi tällä viikolla. Asiaton käsitteli tonttivuokria jo yli kaksi vuotta sitten. Tämä jatkuva tappelu tonttivuokrien korotuksista on kuitenkin niin turhauttavaa, että aiheeseen on syytä palata.

Miten voisimme välttyä tältä härdelliltä tulevaisuudessa?

Ratkaisu on yksinkertainen: Kaupungin pitäisi lopettaa tavallisten asuintonttien vuokraustoiminta. Jo rakennettujen tonttien osalta tämä vaikea toteuttaa nopeasti, mutta uusien asuinalueiden tapauksessa ehdotus voitaisiin ottaa käyttöön heti.

Jos kaupunki kaavoittaa uuden asuinalueen omistamalleen maalle, sen tulisi myydä tontit ja verottaa sitten tontteja kiinteistöverolla. Sen lisäksi, että säännöllisesti toistuvilta tonttivuokrakiistoilta vältyttäisiin, kiinteistövero mahdollistaisi joustavan ja reilun tavan rahoittaa paikallisia julkisia investointeja.

Asian havainnollistamiseksi verrataan kahta vierekkäistä omakotitalotonttia. Toinen tontti on kaupungin vuokratontti, jonka vuokra on sidottu 50 vuodeksi elinkustannusindeksiin. Tontilla asuvat Möttöset. Toisen tontin omistaa tontilla itse asuva Virtasten perhe.

Kaupunki investoi uuteen metrolinjaan, joka lyhentää kummankin perheen työmatkaa 20 minuuttia. Molemmat perheet hyötyvät metrolinjasta paitsi työmatkojen lyhenemisen vuoksi myös siksi, että parempi saavutettavuus nostaa asuntojen, tai tarkkaan ottaen tonttien arvoa.

Mitä tapahtuu kaupungin tuloille? Möttösiltä kaupunki ei saa senttikään lisää vuokratuloa, koska kaupungin perimä vuokra ei heijasta markkina-arvoa, vaan seuraa orjallisesti elinkustannusindeksiä. Virtasten tontin arvonnousu sen sijaan nostaa tontista perittävää kiinteistöveroa. Möttöset vapaamatkustavat Virtasten maksaessa lystin.

Juuri tätä tarkoitetaan sillä, kun sanotaan, että maahan kohdistuva kiinteistövero on ns. hyötyvero tai että se toteuttaa hyötyjä maksaa -periaatetta.

Periaate toimii myös toiseen suuntaan. Jos Möttösten ja Virtasten asuinalueen läheisyyteen avataan epämiellyttävää hajua tuottava jätelaitos, tonttien arvo laskee. Möttösten tonttivuokra ei alene, mutta Virtasten kiinteistöverot alenevat. Kiinteisöveron aleneminen kompensoi automaattisesti Virtasten kokeman haitan ainakin osittain. Koska jossainhan kunnallisen jätelaitoksen on sijaittava, on vain reilua, että sen läheisyydessä asuvat maksavat alempia veroja. Vuokratontilla asuvia Möttösiä tämä ei lohduta.

Paitsi että kiinteistövero on edellä kuvatussa mielessä reilu, toimii se myös hyvänä kannustinmekanismina poliitikoille. Jos poliitikot tekevät jotain typerää, kuten rakentavat sillan ei minnekään, maan arvo ei muutu eikä muutu kiinteistöverotulotkaan. Kaikkien veroja on korotettava investoinnin rahoittamiseksi ja kaikki äänestäjät ovat vihaisia.

Jos poliitikot rakentavat sillan vaikkapa Kruunuvuorenrantaan, alueen tonttien arvo ja siten kiinteisöverotulot nousevat. Hyötyjä maksaa -periaate toteutuu ja muiden veroja ei tarvitse korottaa, ainakaan niin paljon. Äänestäjät ovat vähemmän vihaisia. Lukija varmaankin osaa itsekin päätellä, mitä tapahtuu Kruunuvuorenrannan elinkustannusindeksiin sidotuille tonttivuokrille.

Lopuksi on syytä todeta, että tonttien markkina- ja verotusarvojen välinen ero on Suomessa liian suuri ja verotusarvot päivittyvät liian hitaasti. Kiinteistöverotuksessa käytettävää maan arvostamismenetelmää tulisikin kehittää, jotta kirjoituksessa kuvatut mekanismit toimisivat nykyistä paremmin.

Kommentit (13)

  1. Antero Vipunen

    Poliitikot ovat jatkuvasti painaneet tontinvuokria populistisesti alakanttiin, koska enemmistö äänestäjistä asuu vuokratonteilla. Vaikutusvaltaa siis on.

  2. Katriina

    Ymmärränkö nyt oikein, että tontin ostaja, ok- talon rakentaja aiotaan ” nylkeä”? Kiinteistövero nousee joka vuosi nytkin, kun tontin arvo nousee. Jos tekee kiinteistölle korjauksia ja uudistuksia, ne pitää ilmoittaa verottajalle. Itse kustannettu, talon arvoa kohottava remontti nostaa kiinteistön arvoa, joka taas näkyy seuraavassa kiinteistöverossa. Onko ajatus, että verotetaan kiinteistönsä kunnossa pitävää tavallista veronmaksajaa rangaistukseksi? Nyt jäitä hattuun – joku tolkku kateuteenkin!

    • Roope Luhtala

      ”Onko ajatus, että verotetaan kiinteistönsä kunnossa pitävää tavallista veronmaksajaa rangaistukseksi?”

      Ei, vaan on tarkoitus verottaa ainoastaan maapohjan, ei rakennusten, arvoa. Rakennuksen parantaminen ei vaikuta maapohjan arvoon, vaan tontin hinta muodostuu ympärillä olevasta yhteiskunnasta. Jos tontilla on keskeinen sijainti, eli ympärillä on paljon ihmisiä ja infrastruktuuria ja työpaikkoja jne. tontti on arvokas.

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *