Asiaton lehdistökatsaus
Asiaton lehdistökatsaus

Maksaako työttömyyspäivärahalla elävä veroja?

Sosiaalipolitiikan professori piti Yleisradion haastattelussa työmarkkinatuesta maksettavia veroja vahingollisina. Vasemmistoliiton silloinen puheenjohtaja kiinnitti samoin loppuvuodesta huomiota työttömyyspäivärahalla elävien korkeaan veroprosenttiin.

Tosiasiassa tulonsiirroilla elävä ihminen ei maksa lainkaan veroa. Hänen veroprosenttinsa on näennäisluku, joka ei sisällä mitään kiinnostavaa tietoa.

Yksinkertainen esimerkki riittää tämän toteamiseen. Esimerkissä puhutaan koko ajan valtiosta, jolla tarkoitetaan koko julkista sektoria. Erottelu valtion, kuntien ym. välillä ei ole tärkeä sen kannalta, mitä haluamme sanoa.

Ajatellaan Liisaa, jonka ainoa tulo on 1500 euron suuruinen tulonsiirto, esimerkiksi työttömyyspäiväraha. Sovitaan esimerkin vuoksi, että Liisan veroprosentti on 20%. Liisan nettotulo on siis 1200 euroa, ja hän maksaa veroja 300 euroa.

Mutta katsotaan asiaa vähän tarkemmin. Valtio ensin maksaa Liisalle 1500 ja saa takaisin 300. Nettomääräisesti valtio siis maksaa Liisalle 1200 euroa. Täsmälleen sama lopputulos sekä Liisan että valtion kannalta olisi maksaa Liisalle 1200 verottomana.

Aivan samaan lopputulokseen päästäisiin myös maksamalla Liisalle miljoonan euron suuruinen päiväraha ja perimällä siitä 99.98 % vero. Itse asiassa Liisan ”veroprosentiksi” voidaan valita mikä tahansa luku nollan ja sadan (puoliavoimelta) väliltä. Valitsemalla sopiva bruttopäiväraha voidaan aina päätyä 1200 euron suuruiseen todelliseen päivärahaan.

Liisan, kuten kenen tahansa pelkällä päivärahalla elävän veroprosentti on siis täysin mielivaltainen, eikä kerro mitään mistään. Syy siihen on yksinkertainen. Liisa ei todellisuudessa maksa veroa, hän on saamapuolella.

Oikea tapa miettiä tulonsiirtoja onkin käsittää ne negatiivisina veroina. Lähes jokainen meistä maksaa tuloistaan valtiolle veroja. Samoin lähes kaikki me hyvinvointivaltion lapset saamme myös tulonsiirtoja. Kiinnostavaa on se, mitä kukin maksaa tai saa nettomääräisesti valtiolta.

Jos henkilö maksaa enemmän kuin saa, hän maksaa veroja. Jos taas saa enemmän kuin maksaa, saa tulonsiirtoja eli maksaa negatiivisia veroja. Se, millaisten monimutkaisten pidätysten, verojen, maksujen ja tukien seurauksena tämä kaikki tapahtuu on yhdentekevää.

Henkilölle, joka on nettomaksaja, voidaan laskea todellinen veroprosentti jakamalla nettomääräiset verot muista lähteistä kuin tulonsiirtoina saaduilla tuloilla. (Tähänkin liittyy tietysti joitakin ongelmia.) Henkilölle, joka ainoastaan saa tulonsiirtoja, tätä ei voida tehdä. Hänellä ei ole veroprosenttia missään järkevässä mielessä.

Vaatimukset työttömyyspäivärahan ”veron” poistamisesta ovat siis todellisuudessa vaatimuksia päivärahan korottamisesta. Esimerkin 20 % veron poistaminen työttömyyspäivärahasta vastaa nopeasti laskettuna 25 % korotusta päivärahaan.

Korottaminen on toki asia, jota järkevä ihminen saattaa kannattaa. Mutta korotuksen perustelu vertaamalla päivärahan saajien veroprosenttia palkansaajien veroprosenttiin on aika hassua.

Lopuksi vielä muutama irtohuomio.

Perustulo, ainakin tietynlainen, voidaan esittää käyttäen hyväksi juuri ajatusta tulonsiirroista negatiivisena verona. Tällaisessa perustulomallissa ei tarvita erikseen tulonsiirtoja ja verotusta, vaan yksi ainoa taulukko kertoo, mikä on vero tietyllä bruttotulotasolla. Suuremmilla tuloilla vero on positiivinen, pienillä negatiivinen.

Virkamiehet ovat tiettyyn rajaan saakka rinnasteisessa asemassa tulonsiirtojen nettosaajiin. Virkamiehen veroprosentti on samalla tavalla hämärä käsite kuin työttömyyspäivärahalla elävän. Valtio voisi aivan yhtä hyvin maksaa jokaiselle työntekijälleen näiden nykyisen nettopalkan verottomana. Mikään ei muuttuisi, valtio maksaisi yhtä paljon ja virkamiehet saisivat yhtä paljon.

Virkamiesten ja tulonsiirtojen saajien ”maksamat” verot aiheuttavat jonkin verran päänvaivaa vero- ja tunlonsiirtotilastojen laatijoille ja kansainvälisten vertailujen tekijöille.

Järkevät pohdinnat siitä, kuka maksaa nettomääräisesti verot, perustuvat usein elinkaaritarkasteluun. Tämä muistutuksena kaikille yliopistosta valmistuneille tuoreille ja ärhäköille ”nettoveronmaksajille”.

Kommentit (24)

  1. ville vipunen

    Valtio on maksavinaan Liisalle työttömyysavustusta 1500 muttta maksaakin vain 1200 eu
    Mainittu 1500 on siis huijausta, jolla työttömyysavustuksen määrä saadaan kaunisteltua todellista suuremmaksi.

    Sama koskee vltion maksamia eläkkeitä ja virkamiesten palkkoja

    –VV

  2. Ennen vaan ei enää?

    Eikö KELA tai työttömyyskassa enää hyväksy ns. nollaverokorttia?

    Ennen esim. opintotuestakin vietiin 10% päältä, mutta jos vei nollakortin sai sitten täysimääräisen tuen. Tokikaan ei mitään merkitystä kokonaisuuden kannalta, sillä verottaja laskee koko kalenterivuoden sitten aikanaan…

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *