Asiaton lehdistökatsaus
Asiaton lehdistökatsaus

Matalat talot korkeat hinnat

Helsingin Sanomissa kerrotaan, kuinka Espoon päättäjät kärsivät korkeuskammosta. Tornitalojen rakentaminen pelottaa. Asiattomassa luulimme, että tällainen irrationaalinen pelko koskee vain helsinkiläisiä päättäjiä, mutta valitettavasti se näyttää olevan tarttuvaa.

Helsingin osalta tilannetta kuvaa hyvin rakenteilla oleva Jätkäsaari, jonne kaupunki on kieltänyt, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, yli 8-kerroksisten talojen rakentamisen. Jätkäsaaressa asuntojen neliöhinnat ovat noin 6000 euroa, mutta rakennuskustannus tuskin ylittää 3000 euroa. On siis päivänselvää, että yhteiskunnan hyvinvointi lisääntyisi merkittävästi, jos jätkäsaareen saisi rakentaa yhdenkin kerroksen lisää.

Mutta kyllähän näille kaavoituspäätöksille on oltava järkevät syyt. Korkeat rakennukset varmaankin heikentävät merkittävästi kansanterveyttä. Tai ehkä THL on osoittaut, että suuret asumiskorkeuserot johtavat tuloerojen kasvuun, koska kattohuoneistoissa yleensä asuu suurituloisempia kuin katutasossa.

Valitettavasti merkittävin syy näyttäisi olevan se, että korkeat rakennukset eivät sovi Espoon tai Helsingin silhuetiin. Jätkäsaareen ei siis saa rakentaa yhdeksättä kerrosta, koska se on jonkun mielestä mereltä katsottuna rumaa. Espoossa jopa pelätään, että korkeat rakennukset olisivat epätapiolamaisia.

Tällainen kaavoituspolitiikka vastaa järkevyydessään sitä, että Liikenne- ja viestintäministeriö kieltäisi farmariautot vetoamalla siihen, että ne eivät sovi Suomen porrasperäiseen katukuvaan. Mitä kiellosta seuraisi? Nyt aiemmin farmariautoilla ajaneet joutuvat pakkautumaan tarpeisiinsa nähden liian pieniin sedaneihin tai ostamaan ylisuuren pakettiauton ja heidän hyvinvointinsa tietenkin laskee.

Vaikka farmariautojen tai jonkin muun autotyypin kieltäminen on vahingollista, on tietyntyyppisten asuntojen kieltäminen vielä vahingollisempaa. Tämä johtuu siitä, että auto- ja asuntomarkkinat ovat erilaiset. Vaikka farmariautot kielletään, eivät muiden autojen hinnat muutu. Muiden autotyyppien kysyntä kyllä kasvaa, mutta niitä voidaan tuottaa samoilla tuotantokustannuksilla helposti lisää.

Sen sijaan asuntomarkkinoilla 9. kerroksen asuntojen kieltäminen nostaa 8. kerroksen asuntojen hintoja. Itse asiassa keskustan pitäminen matalana nostaa koko kaupungin hintatasoa. Tämä puolestaan johtaa yhdyskuntarakenteen hajautumiseen, koska korkeammilla hinnoilla yhä kauemmas kannattaa rakentaa.

Korkeiden talojen sijaan kaavoittajan tulisi pelätä korkeita hintoja.

Kommentit (32)

  1. Anonyymi

    Soininvaaran blogista:

    Terassitalokorttelin kaava Jätkäsaaressa

    Kaavassa nostetaan rakennusoikeutta roimasti. Opetustoimintaan kaavoitettu tontti muutetaan asumiseen (430 asukasta) ja työpaikkarakentamiseen (880 työpaikkaa). Pysäköintitalosta tulee kuusikerroksinen.

    Viereisen talon (Malta-talo) väki on muutoksesta käärmeissään, koska he suunnittelivat taloonsa parvekkeet paikkaan, jota vastapäätä voimassa olevan kaavan mukaan oli matalaa rakentamista. Nyt kahdeksan metrin päähän tulee kahdeksankerroksinen asuintalo ja sen viereen kuusikerroksinen pysäköintitalo. Jos tämä kaava olisi ollut tiedossa, olisi talo suunniteltu toisin.

    Tuosta pysäköintitalosta päättäisin mielelläni, että se on kaavassa vasta varauksena. On suuria epäilyjä, että Jätkäsaareen tulee liikaa pysäköintipaikkoja – ainakin, jos noudatetaan periaatetta, että autoilijat maksavat ne. Jos autopaikasta voi joutua maksamaan yli 50 000 euroa, kysyntä voi jäädä ennakoitua pienemmäksi. Jotta ei tehtäisi satojen miljoonien eurojen virhettä, pitäisi osa pysäköintipaikoista määrätä rakennettavaksi vasta, kun paikoille on oikeasti kysyntää.

  2. Anonyymi

    En osaa sanoa asiasta muuta kuin olen halukas vaihtamaan Ruoholahden asuntoni 65 neliötä ,merinäköalalla ja saunalla pienempään hitas-asuntoon Jätkäsaaresta. Vaikkapa 8 kerroksinen talo voi olla edessä.Nyt on koiratarha ja olen kurkkua myöten täys sitä räkätystä.

  3. Anonyymi
  4. Anonyymi

    "Helsingin osalta tilannetta kuvaa hyvin rakenteilla oleva Jätkäsaari, jonne kaupunki on kieltänyt, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, yli 8-kerroksisten talojen rakentamisen. Jätkäsaaressa asuntojen neliöhinnat ovat noin 6000 euroa, mutta rakennuskustannus tuskin ylittää 3000 euroa. On siis päivänselvää, että yhteiskunnan hyvinvointi lisääntyisi merkittävästi, jos jätkäsaareen saisi rakentaa yhdenkin kerroksen lisää."

    Rakennuskustannus harvoin ylittää 3000 euroa. Asuntojen hinnoista Helsingissä karkeasti 1000-2000 euroa tulee rakennuspaikasta ja sen infrasta (tontin hinta ja kaupungin perimät maankäyttömaksut), 1400-1700 euroa neliöltä tulee hintaa rakennuskustannuksista, 600 euroa menee hankekehitykseen ja markkinointiin ja loput hinnasta menevät veroihin. Ei ole mitään järkeä verrata asuntojen myyntihintoja rakennuskustannuksiin, koska rakennuskustannukset eivät ole usein kolmasosaakaan asuntojen myyntihinnoista. Lisäkerrosta ei kuitenkaan rakennuskustannuksilla saa, vaan klisäkerroksista menevät yhtä lailla maankäyttömaksut, verot ja markkinointikulut kuin muistakin. Verollisin kustannuksin ei 9. kerrosta 3000 eurolla Jätkäsaaresta saa, eikä vielä 4000 eurollakaan, vaikka rakentaminen ALVitta maksaisi vain esim. 1700 euroa neliöltä. Loppuhinta ei johdu rakentamisen kustannuksista, vaan erilaisista Helsingissä perittävistä maksuista ja veroista.

  5. Parahin kaavoittaja, saanko esitellä: Ronald Coase – Image-blogit

    […] Helsingin Sanomien mukaan Espoon ja Lauttasaaren välissä olevan Koivusaaren rakennussuunnitelmat etenevät. Kaupunkisuunnitteluvirasto rauhoittelee maisemasta huolestuneita kansalaisia ja lupaa ”kauttaaltaan matalaa rakennusrintamaa”. Asiaton on jo aiemmin hämmästellyt tätä korkeuskammoa ja kirjoitus sai aikaan myös raivokkaan keskustelun. […]

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *