Asiaton lehdistökatsaus
Asiaton lehdistökatsaus

Näennäismaatalous on parasta maataloutta

Kansanedustajat ovat viime aikoina keskustelleet värikkäästi maataloustuista. Keskustan Mikko Kärnä kannattaa luonnollisista syistä nykyistä varsin avokätistä järjestelmää. Tai siis kannattaa sitä pääosin. Kärnän mielestä on ongelma, että suuri osa tuista valuu ”näennäisviljelyyn, jolla ei ole tarkoituskaan tuottaa elintarvikkeita”.

Me Asiattoman toimituksessa olemme täsmälleen päinvastaista mieltä. Jos pitää valita näennäisen ja todellisen maataloustuotannon tukemisen välillä, kannatamme vankasti näennäistä.

Näkemystä voidaan valottaa yksinkertaisella tarinalla. Sadun siivet kantakoot siis meidät merten ja vuorten taakse tuttuun Asiatonlandiaan.

Asiatonlandiassa asuvat Tiina Talonpoika ja Ninni Näennäisfarmari ovat molemmat maataloustukiaisten vastaanottajia. He omistavat samanlaisen pellon. Pellon viljelyn vuotuiset kustannukset ovat 1000 euroa. Korjatun sadon arvo on 500 euroa.

Viljely on siis tappiollista, ja ilman tukea sitä ei tehdä. Viljelemättä jättäminen on hyvä asia. Viljely nimittäin tarkoittaa 1000 euron arvoisten panosten, työn, konepääoman, lannoitteiden, polttoaineen ynnä muun muuttamista vain 500 euron arvoisiksi tuotoksiksi. Toisin sanoen viljely tuhoaa varallisuutta 500 euron arvosta.

Tämä on samanlaista liiketoimintaa kun vaikka 1000 euron huonekalujen muuttaminen 500 euron polttopuiksi. Kukaan ei onneksi tee sitä, ellei siihen erityisesti kannusteta.

Juuri tässä maataloustuet astuvat näyttämölle. Asiatonlandian valtio maksaa Tiina Talonpojalle 550 euroa maataloustukia pellon viljelystä. Nyt Tiinan kannattaa viljellä peltoa, koska hän saa siitä 50 euroa voittoa. Hän maksaa 1000 euron kustannukset, saa 500 euroa tuloa sadosta ja lisäksi 550 euroa tukiaisia.

Maailma on kuitenkin tämän vuoksi huonompi paikka. Veronmaksajat joutuvat maksamaan 550 euroa siitä, että Tiina saa 50 euroa. Erotus veronmaksajien laskun ja Tiinan saamisten välillä on 500 euroa eli juuri tuhoutuneen hyvinvoinnin suuruinen.

Kukaan ei saa tuota hävinnyttä varallisuutta, se katoaa maailmasta kun 1000 euron arvoiset panokset tuhlataan 500 euron tuotoksiin.

Diili ei ole hyvä kenellekään.

Tilannetta kannattaakin verrata Ninni Näennäisfarmariin. Asiatonlandian valtio tarjoaa hänelle erilaista tukipakettia. Ninni voi joko viljellä maata kuten Tiina ja saada saman 550 euron tuen. Tai sitten Ninni voi valita näennäisviljelyn, jossa tapauksessa hän saa 200 euroa näennäisviljelytukea.

Näennäisviljely tarkoittaa sitä, että Ninni ei tee pellolle yhtään mitään. Itse asiassa hän menettää näennäisviljelytuen heti jos hänen viljelynsä osoittaa mitään ei-näennäisyyden merkkejä.

Ninni valitsee tietenkin näennäisviljelyn. Sehän tarkoittaa, että hän saa 50 euron sijasta 200 euroa. Ninnin valinta on hyvä myös veronmaksajille. He joutuvat maksamaan 500 euron sijasta vain 200.

Kaikki voittavat. Näennäisviljely on parempi kaikille osapuolille. Hyvinvointia ei tuhoudu. Näennäisviljelyn tuki on pelkkä 200 euron varallisuuden siirto veronmaksajilta Ninnille.

Asiat ovat samalla tavalla myös koti-Suomessa. Näennäismaatalouden tukeminen on oikean maatalouden tukemista huomattavasti järkevämpää toimintaa. Näennäismaatalouden tukeminen on pelkkä tulonsiirto muilta suomalaisilta näennäisviljelijöille. Se ei ehkä ole sosiaalipolitiikan näkökulmasta se kaikkein paras tulonsiirto, mutta se ei sentään pakota ketään tuhoamaan varallisuutta.

Toisin on oikean, kannattamattoman maatalouden tukeminen.

Näennäismaataloustuet kunniaan!

J.K. Näennäismaataloudella on pitkät perinteet, kuten tämä sitaatti Joseph Hellerin klassikkoromaanista osoittaa.

Kommentit (16)

  1. Riitta

    Tässä unohtui se että jonkun on kuitenkin viljeltävä kun muuten se ruoka ei pöytään tule.

    1. klaus kultti

      Kun veronmaksajat pannaan tukiaisten maksuihmisiksi, kyse ei ole pelkästä tulonsiirrosta. Verotuksen tehokkuustappio on jotain 100% ja 200% välillä; jokainen verotuksella kerätty rahayksikkö johtaa yli yhden rahayksikön menetykseen tuotannossa. Näitä ovat verotuksen alan taloustieteilijät arvioineet vuosikymmeniä.

      Vastaa

      Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *