Asiaton lehdistökatsaus
Asiaton lehdistökatsaus

Onko Juha Sipilä Dr. Evil?

Tiedotusvälineissä Kepun puheenjohtaja Juha Sipilä on leimattu tyhmyriksi, koska hän ei osaa laskea julkisen sektorin kokoa oikein.  Asiaa on päivitelty esimerkiksi Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa. Pääkirjoitussivuakin vähemmän vakavasti otettavat tahot, kuten HS:n Nyt-liite ja nettitv-kanava pilkkaavat Sipilää mm. vertaamalla miesparkaa Mike Myers -hahmoon. Mistä on kysymys?

Sipilä oli väittänyt julkisen sektorin osuudeksi bruttokansantuotteesta 58 %. Tilastokeskus kuitenkin esittää oikean luvun olevan 20 %. Asiattomassa ei ole ollut tapana turhaan puolustaa keskustapoliitikkojen virheitä. Tässä tapauksessa kuitenkin Tilastokeskuksen laskutapa on vähintään yhtä hölmö kuin Sipilänkin.

Mistä ero Tilastokeskuksen ja Sipilän lukujen välillä johtuu? Syitä on useita, mutta tarkastellaan pääasiallista. Tilastokeskuksen luvuissa on vain julkinen tuotanto, keskeisesti siis kaikki ne julkiset palvelut joita Suomessa tuotetaan. Mutta julkinen sektori käyttää rahaa muuhunkin.

Julkinen sektori verottaa toisilta ja antaa rahaa toisille tulonsiirtoina. Tulonsiirtoja ovat esimerkiksi erilaiset sosiaalietuudet. Mutta tulonsiirrot eivät ole tuotantoa eivätkä kuulu bkt:een. Ne ovat vain siirto kotitalouksilta toisille. Tulonsiirtojen maksajat voivat kuluttaa vähemmän, mutta saajat juuri saman verran enemmän, joten tulonsiirtojen vaikutus tilinpidossa on nolla. Sipilän luvussa on mukana tulonsiirrot, joten se ei ole julkisen sektorin osuus bkt:sta. Voi miten tyhmää, vai mitä? Kaikkihan tuon nyt tajuavat Nyt-liitteen toimituksessa.

Sipilä oli siis väärässä. Hänen lukunsa ei ole julkisen sektorin osuus bkt:sta. Mutta Tilastokeskuksen luku on monella tavalla epäinformatiivisempi kuin Sipilän. Tilastokeskuksen luvussa ei ole lainkaan mukana tulonsiirtoja. Mutta jokainen euro, joka käytetään tulonsiirtoihin, kulkee julkisen sektorin kautta. Julkinen sektori päättää, keneltä tulonsiirrot verotetaan ja kenelle annetaan. Verotuksen taloudellista toimeliaisuutta vähentävä vaikutus ei riipu siitä, käytetäänkö verovarat tuotantoon vai tulonsiirtoihin. Julkisen sektorin aiheuttamaa rasitusta kuvaa siis paremmin se, kuinka suurta osaa tuotannosta tai tuloista julkinen sektori kontrolloi tavalla tai toisella. Tähän kysymykseen Sipilän luku, vaikka ei olekaan oikea, antaa huomattavasti paremman vastauksen kuin Tilastokeskuksen.

Esimerkiksi diktatuurissa, jossa diktaattori varastaa lähes kaiken tuotannon itselleen ja jakaa sen kavereidensa pankkitileille tulonsiirtoina, ei Tilastokeskuksen laskelman mukaan ole lainkaan julkista sektoria.

Julkisen sektorin koko ei olekaan hyvin määritelty käsite. Se voi eri yhteyksissä tarkoittaa julkisen tuotannon määrää, verorasituksen määrää, julkisen sektorin kontrolloimien resurssien määrää, byrokratian määrää jne. Kutakin näistä pitää pohtia erikseen, eikä tuijottaa yksittäisiä tunnuslukuja. Kysymys julkisen sektorin optimaalisesta koosta ei kuitenkaan ole mieletön, kuten HS:n toimittaja väittää vielä yhdessä Sipilän lukua arvostelevassa artikkelissa. Se on vain hankala.

Yksi ilmeinen seikka, joka koko jupakasta käy ilmi on se, että Tilastokeskuksen kannanotot ovat pelkästään huonontaneet keskustelun tasoa. Tilastokeskus ei ole asiantuntija julkisen sektorin merkityksen arvioinnissa. On aika käsittämätöntä, että se esiintyy julkisuudessa sellaisena. Tilastokeskuksen tehtävä on tuottaa tilastoja, niiden tulkinta pitäisi jättää ammattilaisille.

Kommentit (24)

  1. Anonyymi

    Tällä suhdeluvulla ja siitä tehtävillä tulkinnoilla "hämmentää" usein myös professori Wiren, esimerkiksi tuoreessa Talouselämässä. Linkkiä en tähän löytänyt. Välillä mietityttää, ovatko hänen kirjoituksensa kieli poskessa vai ihan vakavissaan kirjoitettuja. Analyysi ja johtopäätökset ovat usein aika yksiviivaisia ja tarkoitushakuisia.

  2. katsastaja h

    Parahin Anonyymi, Vaikea vastata tarkemmin, kun en ole varma mihin kirjoitukseen viittaat.

  3. Anonyymi

    Julkisen sektorin kokoa ovat sen arvonlisä, tulonsiirrot ja sääntely. Arvonlisä on 21 %, tulonsiirrot kai 37 %, joten julkiset sektorin suhde BKT:hen on yli 58 %. Koska talous > BKT, julkisen sektorin osuus taloudesta on pienempi kuin 58 %, ellei sääntely ole runsasta. Taloudellisen vapauden indeksi on paras mittari julkisen sektorin taloudelliselle koolle (eli poislukien ei-taloudellinen sääntely kuten homoliittokielto). Muissa maissa säännellään yleensä vielä enemmän kuin Suomessa: http://www.heritage.org/index/ranking

  4. Anonyymi

    Lainaus alkuperäisestä tekstistä:
    "Julkisen sektorin koko ei olekaan hyvin määritelty käsite. Se voi eri yhteyksissä tarkoittaa julkisen tuotannon määrää, verorasituksen määrää, julkisen sektorin kontrolloimien resurssien määrää, byrokratian määrää jne. "

    Arvoisat Katsastajat, jossitelun vuoksi voidaan otaksua että julkisen sektorin koon määrittelyssä on ongelmia.

    Kolikolla on kuitenkin kääntöpuoli, jossittelun vuoksi joudutaan esim toteamaan että mikäli halutaan laajentaa julkisen sektorin määritelmää unionitasoisen ja kansallisen lainsäädännön määräämästä laskutavasta, mikä toki voidaan keskustelun vuoksi tehdä, joudutaan tietty tarkastelemaan myös julkisen sektorin varoja.

    Tässä tarkastelussahan selviää nopeasti se että suomen julkisen sektorin rahoitusasema on erinomainen. Olemme suorastaan upporikkaita koska julkiksen sektorin nettovarallisuus on kymmeniä miljardeja euroja plussalla.

    toivoopi,

    n.n

  5. Asiaton esittää olennaisesti virheellisiä väitteitä! – Image-blogit

    […] sektorin arvonlisäyksen BKT-osuutta. Mutta se vasta onkin harhaanjohtava luku. Jos ette usko meitä, uskokaa vaikka Roger […]

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *