Onko kaikki päin persettä?
Ylioppilaslehti pyysi Asiatonta lehdistökatsausta kertomaan, mikä suomalaisessa talouskeskustelussa on huonosti, tai Ylioppilaslehden värikkäämpää ilmaisua käyttäen päin persettä.
Lehdessä Asiattoman näkemysten lisäksi Anu Kantolan, Pertti Haaparannan ja Matti Tuomalan kommentit.
Asiattomien väite 1: Taloustieteen ja taloustieteilijöiden päätehtävä ei ole ennustaa suhdanteita, ja onnistuneet ”ennustajat” ovat yleensä humpuukimaakareita.
Asiattomien väite 2: Yliopisto-opiskelijat eivät ole köyhiä.
Asiattomien väite 3: Työllistäminen sen itsensä vuoksi ei ole järkevä tavoite.
Asiattomien väite 4: Tuonti on ulkomaankaupan tavoite, ei vienti.
Asiattomien väite 5: Vain ihmiset maksavat veroja.
Väitimme lisääkin, mutta nämä eivät enää mahtuneet Ylioppilaslehteen:
Asiattomien väite 6: Verotulojen lisääminen ei ole päämäärä itsessään.
Usein mitä tahansa toimenpidettä pidetään hyvänä, jos se lisää verotuloja. Verotulojen lisääminen ei kuitenkaan välttämättä lisää yhteiskunnan kokonaishyvinvointia, koska verotus on vain varallisuuden siirtämistä taskusta toiseen. Jos verotat Liisalta satasen ja annat Leenalle, verotulot lisääntyvät, mutta maailma ei ole yhtään entistä rikkaampi.
Sen sijaan jos Liisan yritys tekee uuden keksinnön ja maksaa lisää veroja, verotulot ovat uutta varallisuutta. Mutta niin ovat ennen kaikkea myös Liisan asiakkaiden saama lisähyvinvointi, Liisan voitto ja Liisan työntekijöiden saamat palkankorotuksetkin. Riemun aihe eivät siis ole verotulot, vaan keksinnön tuoma uusi hyvinvointi kokonaisuutena.
Asiattomien väite 7: Hyviä asioita ei yleensä pidä tukea.
Aika yleisesti (luonnollisesti varsinkin erilaisilta etujärjestöiltä) kuullaan joku seuraavanlainen tarina: asia A (yliopisto-opiskelu / ilmailuharrastus / yritystoiminta) on tosi hyvä juttu. Siispä asiaa A pitää heti alkaa tukea julkisista varoista. Näin ei ole. Hyviä asioita hankitaan maailmaan ihan tarpeeksi ilman tukeakin, kunhan suuri osa asioiden hyvyydestä kohdistuu hankkijalle itselleen. Jos hyvien asioiden hankintaa ruvetaan tukemaan, niitä hankitaan liikaa. Tämä taas on ihan yhtä haitallista kuin se, että niitä tulee hankituksi liian vähän.
Kommentit (19)
Kohtaan 6: Kun kerta kaikki ovat Suomessa aivan uskomattoman vankasti sitä mieltä, että koulutusta pitää tukea (ilmainen yliopisto), on pöyristyttävää, että sössötettään yliopistokoulutuksesta investointina inhimilliseen pääomaan. Merkittävä osa yhteiskuntatieteellisien ja humanistisien aineiden opiskelijoista on avioliittomarkkinoilla; rikas perhe kustantaa taidehistorian tai käytännöllisen filosofian opinnot, joilla ei ole mitään kysyntää markkinoilla. Mutta menestyvät insinöörit ja yritysjohtajat ottavat mielellään statussymboliksi taidehistorioitijamaisterin puolisoksi. Ammattikoululaiset, jotka tämän lystin maksavat eivät tietenkään pääse edes yrittämään näillä avioliittomarkkinoilla.
Asiantuntija Kantolan vastaukset ovat vaivaannuttavaa luettavaa. Aivan pihalla. Haaparannalle pisteet siitä, että sai tähänkin ympättyä mukaan suosikkinsa Keynesin. Tuomalalle annan synninpäästön, hän sentään vastasi esitettyyn väitteeseen.