Asiaton lehdistökatsaus
Asiaton lehdistökatsaus

Onko kaikki päin persettä?

Ylioppilaslehti pyysi Asiatonta lehdistökatsausta kertomaan, mikä suomalaisessa talouskeskustelussa on huonosti, tai Ylioppilaslehden värikkäämpää ilmaisua käyttäen päin persettä. 
Lehdessä Asiattoman näkemysten lisäksi Anu Kantolan, Pertti Haaparannan ja Matti Tuomalan kommentit. 
Mitä sanoimme (lehdessä myös perustelut):

Asiattomien väite 1: Taloustieteen ja taloustieteilijöiden päätehtävä ei ole ennustaa suhdanteita, ja onnistuneet ”ennustajat” ovat yleensä humpuukimaakareita.
Asiattomien väite 2: Yliopisto-opiskelijat eivät ole köyhiä.
Asiattomien väite 3: Työllistäminen sen itsensä vuoksi ei ole järkevä tavoite.
Asiattomien väite 4: Tuonti on ulkomaankaupan tavoite, ei vienti.
Asiattomien väite 5: Vain ihmiset maksavat veroja.
Väitimme lisääkin, mutta nämä eivät enää mahtuneet Ylioppilaslehteen:
Asiattomien väite 6: Verotulojen lisääminen ei ole päämäärä itsessään. 
Usein mitä tahansa toimenpidettä pidetään hyvänä, jos se lisää verotuloja. Verotulojen lisääminen ei kuitenkaan välttämättä lisää yhteiskunnan kokonaishyvinvointia, koska verotus on vain varallisuuden siirtämistä taskusta toiseen. Jos verotat Liisalta satasen ja annat Leenalle, verotulot lisääntyvät, mutta maailma ei ole yhtään entistä rikkaampi. 
Sen sijaan jos Liisan yritys tekee uuden keksinnön ja maksaa lisää veroja, verotulot ovat uutta varallisuutta. Mutta niin ovat ennen kaikkea myös Liisan asiakkaiden saama lisähyvinvointi, Liisan voitto ja Liisan työntekijöiden saamat palkankorotuksetkin. Riemun aihe eivät siis ole verotulot, vaan keksinnön tuoma uusi hyvinvointi kokonaisuutena.
Asiattomien väite 7: Hyviä asioita ei yleensä pidä tukea. 
Aika yleisesti (luonnollisesti varsinkin erilaisilta etujärjestöiltä) kuullaan joku seuraavanlainen tarina: asia A (yliopisto-opiskelu / ilmailuharrastus / yritystoiminta) on tosi hyvä juttu. Siispä asiaa A pitää heti alkaa tukea julkisista varoista. Näin ei ole. Hyviä asioita hankitaan maailmaan ihan tarpeeksi ilman tukeakin, kunhan suuri osa asioiden hyvyydestä kohdistuu hankkijalle itselleen. Jos hyvien asioiden hankintaa ruvetaan tukemaan, niitä hankitaan liikaa. Tämä taas on ihan yhtä haitallista kuin se, että niitä tulee hankituksi liian vähän. 

Kommentit (19)

  1. Anonyymi

    Pekka_T Kirjoitti "Kommentissa taas sanotaan, että vaihtotaseen ylijäämä on vain ulkomaiden velkaa viejälle."

    Alkuperäinen kommentti on totta: vaihtotaseen ylijäämä tarkoittaa, että viejän ulkoinen varallisus kasvaa ja ulkomaa on velkaa viejälle.

    "Olen varmaan jotenkin yksinkertainen, mutta eikös vaihtotaseen ylijäämä tarkoita sitä, että tietylle maantieteelliselle alueelle (= valtio) kertyy varallisuutta sen sijaan että varallisuus vähenisi? kertynyt varallisuus voidaan sitten käyttää hyvinvoinnin lisäämiseen (vaikkapa tuontia lisäämällä)"

    Vaihtotaseen ylijäämä sanoo, että MAAN ULKOINEN nettovarallisuus kasvaa. Vaihtotaseen ylijäämä tai alijäämä ei siis sano, miten kansakunnan nettomäräinen kokonaisvarallisuus (ulkoinen + sisäinen) muuttuu.

    • Pekka_T

      Kiitos vastauksesta. mutta eikös se ulkoinen velka voida tulouttaa?

    • Pekka_T

      . ja siis synnyttää rahasäiliö, joka voidaan käyttää esim koettua hyvinvointia lisäävään tuontiin?

  2. Anonyymi

    Pitäisi varmaan tarkoittaa, että viennin tarkoitus on rahoittaa tuonti jollakin järkevällä aikavälillä.

    Roope Ankan rahasäiliöstä ei ole mitään hyötyä, jos ei satu pitämään rahassa uiskentelusta.

    – Syltty

    • Anonyymi

      Vaihtotaseen ali- ja ylijäämät ovat (osin) täysin normaalia kulutuksen intertemporaalista allokaatiota. Roope Ankan rahasäiliöstö on se hyöty, että Roopella on varaa suureen kulutukseen seuraavilla periodeilla. Vaihtotaseen ali- tai ylijäämät eivät, tässä mielessä, eroa Roopen rahasäiliöstä millaan tavalla.

    • Anonyymi

      Roope Ankan rahasäiliössä olevan rahan ideana on, ettei sitä koskaan kuluteta. Roope kun ei kuluta koskaan mitään. Jos nyt ajatellaan että tänäpäivänä viedään hirveästi, että voitaisiin sitten vuonna 2100 tuoda, niin en näe kyllä tällaisessa merkantalistisessa ajattelutavassa mitään järkeä. Kyllä sen aikajänteen pitää olla järjellinen.

      – Syltty

  3. ihmettelen

    "Hyviä asioita hankitaan maailmaan ihan tarpeeksi ilman tukeakin, kunhan suuri osa asioiden hyvyydestä kohdistuu hankkijalle itselleen. Jos hyvien asioiden hankintaa ruvetaan tukemaan, niitä hankitaan liikaa. Tämä taas on ihan yhtä haitallista kuin se, että niitä tulee hankituksi liian vähän."

    Muuten hyvä paitsi pieleen. Jo esim. peruskoulutuksen hankkimiseen vaikuttaa aika tavalla sen mahdollistaminen subventioilla.

    • Anonyymi

      Sikäli ihmettelijältä meni pieleen, että peruskoulutuksen hyvyydestä suuri osa kohdistuu muihin kuin peruskoulussa torkkuvaan pilttiin itseensä.

  4. Anonyymi

    Ei voi kuin ihmetellä, miksi viestinnän tutkija on kommentoimassa taloudellisia asioita? Ai niin, Kantolahan on aikaisemminkin osoittanut olevansa kaikkien alojen asiantuntija. Käsittämätön rimanalitus myös toimittajalta, että lähtee kysymmän Kantolan kantoja.

    • Anonyymi

      Se on kirjoittanut siitä, miten talousasioista on viestitty, joten luonnollisesti se on talousasiantuntija. Minä olen sekä ostanut että myynyt taloussuklaata, miksei minulta kysytä?

      Yliopisto-opiskelijat eivät tosissaan ole köyhiä. Opiskelu ei toki välttämättä ole investointi, sillä on aloja, joita lukemalla päätyy 7 vuoden akateemisen kahvittelun jälkeen ansaitsemaan saman verran kuin keskivertomerkonomi, ja jos oletetaan parinmuodostuksen markkinateoriat yms. pois, niin toinen vaihtoehto on se, että yliopisto-opiskelu on harrastus. Jos ihmisellä on parhaassa iässään varaa harrastaa funtsimista ja kirjastossa käymistä täyspäiväisesti vuosikausia, niin ei se silloinkaan ole köyhä.

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *