Onko keskustapuolue kaupungistumisen jarru?

Hesari haastatteli hiljattain keskustalaista ministeriä Kimmo Tiilikaista, jonka vastuualueisiin kuuluu mm. asuntopolitiikka. Haastattelussa ei ilmennyt oikeastaan mitään uutta. Keskustalla ei sinänsä ole mitään kaupungistumista vastaan, mutta se ei myöskään halua erityisesti vauhdittaa sitä. Kaikkialla pitää pystyä asumaan.

Hesarin kirjoituksessa luetellaan useita kaupungistumisen hyötyjä. Onkin perin oudoksuttavaa, että Tiilikainen ei näe tarvetta kaupungistumisen edistämiselle, vaikka Suomen kaupungistumisaste on yhä alhainen. Tällaisista lausunnoista kumpuaa keskustan maine kaupungistumisen jarruna.

Mutta väitämme silti seuraavaa: Suomen alhainen kaupungistumisaste ei ole keskustapuolueen, eikä keskustalaisen asuntoministerin syytä (tai ansiota, jos asian niin haluaa ilmaista).

Tämä johtuu siitä, että kaavoitusvalta on kunnanvaltuustoilla. Kunnanvaltuusto päättää kunnassa olevien asuntojen enimmäismäärän. Kuntien vahvan itsehallinnon takia valtiolla ei juurikaan ole keinoja vaikuttaa kuntien toimintaan.

Entä mitä puolueita suurten kaupunkien valtuustoissa istuu? Se nähdään alla olevasta taulukosta, johon on koottu viiden suurimman kaupungin valtuustojen paikkaosuudet suurimpien puolueiden osalta (taulukon tiedot on kerätty täältä). Taulukosta nähdään, että keskusta on merkittävä poliittinen toimija ainoastaan Oulussa. Keskustalla ei ole mitään sanottavaa esimerkiksi Helsingin tai Espoon kaavoituspäätöksiin tai kasvustrategioihin.

 

KOK SDP KESK PS VIHR VAS
Helsinki 27,1 17,6 3,5 9,4 22,4 10,6
Espoo 38,7 13,3 2,7 13,3 17,3 2,7
Tampere 25,4 23,9 4,5 13,4 14,9 10,4
Vantaa 26,9 26,9 4,5 16,4 13,4 6
Oulu 19,4 13,4 28,4 11,9 10,4 14,9

Nyt moni varmaankin ajattelee, että kyllähän keskusta voi vaikuttaa kaupungistumiseen hallituksesta käsin. Näin tietysti jossain määrin onkin. Keskusta ei ole täysin aseeton kaupungistumisen jarruttamisessa, koska valtiolla on käytettävissään aluepoliittisia keinoja, kuten maataloustuet tai kuntien valtionosuudet. On kuitenkin epäselvää, miten paljon keskusta on voinut yksin ajaa aluepoliittisia päämääriään erilaisissa hallituskoalitioissa tai onko aluepolitiikka ylipäänsä ollut erilaista silloin, kun keskusta on ollut oppositiossa.

On myös täysin mahdollista, että keskusta haluaisi jarruttaa kaupungistumista paljon voimakkaamin, kuin mihin se pystyy. Jos keskusta saisi päättää suurten kaupunkien kaavoituksesta, kaupunkimme olisivat ehkä vieläkin pienempiä. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että tärkeimmät kaupungistumista koskevat päätökset tehdään paikallistasolla suurissa kaupungeissa, joissa keskustalla ei ole poliittista valtaa.

Kaupungistumisen hitaudesta saamme kiittää suurissa kaupungeissa vallassa olevia puolueita eli kokoomusta, vihreitä ja SDP:tä.

Kommentit (17)
  1. Yleinen selitys kaavoituksen jarruttamiseen on, ettei kaupungilla ole varaa kasvaa nopeammin. Tähän iskee nimenomaan rahansiirto kaupungeilta maaseudulle.

    Toisaalta taas aluepolitiikan rahanjako pitää ihmisiä enemmän siellä, missä he ovat nytkin. Tämä taas vähentää kaupungeissa painetta rivakalle kaavoittamiselle.

    1. Tuukka Saarimaa
      27.9.2016, 16:31

      Kasvun rahoittaminen on tosiaan yleisesti kuultu väite. En vain jotenkin usko sitä globaalien rahoitusmarkkinoiden tilanteessa. Esimerkiksi Helsinki ihan itse aika lailla haaskaa kaikki maan myynti- tai vuokratulot. Tai ei haaskaa, vaan yksinkertaisesti luopuu niistä. On tietenkin totta, että hajauttava aluepolitiikka vähentää painetta kaavoittaa lisää. Minusta tämä on toisen kertaluvun ongelma verrattuna suoraan toimintaan valtuustossa.

  2. Asumisen hinta Helsingissä on karannut lapasesta, koska pääkaupunkiseudun kunnat taistelevat hyvistä veronmaksajista niukkuutta ylläpitämällä. Tämän lisäksi kaavoitus nähdään julkissektorin ansaintakeinoja, eli piiloverona.

    Nopein ratkaisu ongelmaan on sallia kaavamuutokset pelkällä ilmoituksella – näin vapautuu luokkaa miljoona neliötä tyhjää toimistotilaa asuntokäyttöön pääkaupunkiseudulla.

    Tämän lisäksi meidän pitäisi rakentaa rohkeasti korkeammalle, ainakin raideyhteyksien viereen. Myös säätelyä (esim. esteettömysvaatimukset pienissä asunnoissa), väestönsuojat jne voidaan keventää.

    Korkea asumisen hinta on poliittisesti luotu ongelma, joka on poliittisin keinoin ratkaistavissa.

    Ystävällisin terveisin,
    Amos Ahola
    Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *