Asiaton lehdistökatsaus
Asiaton lehdistökatsaus

Onko keskustapuolue kaupungistumisen jarru?

Hesari haastatteli hiljattain keskustalaista ministeriä Kimmo Tiilikaista, jonka vastuualueisiin kuuluu mm. asuntopolitiikka. Haastattelussa ei ilmennyt oikeastaan mitään uutta. Keskustalla ei sinänsä ole mitään kaupungistumista vastaan, mutta se ei myöskään halua erityisesti vauhdittaa sitä. Kaikkialla pitää pystyä asumaan.

Hesarin kirjoituksessa luetellaan useita kaupungistumisen hyötyjä. Onkin perin oudoksuttavaa, että Tiilikainen ei näe tarvetta kaupungistumisen edistämiselle, vaikka Suomen kaupungistumisaste on yhä alhainen. Tällaisista lausunnoista kumpuaa keskustan maine kaupungistumisen jarruna.

Mutta väitämme silti seuraavaa: Suomen alhainen kaupungistumisaste ei ole keskustapuolueen, eikä keskustalaisen asuntoministerin syytä (tai ansiota, jos asian niin haluaa ilmaista).

Tämä johtuu siitä, että kaavoitusvalta on kunnanvaltuustoilla. Kunnanvaltuusto päättää kunnassa olevien asuntojen enimmäismäärän. Kuntien vahvan itsehallinnon takia valtiolla ei juurikaan ole keinoja vaikuttaa kuntien toimintaan.

Entä mitä puolueita suurten kaupunkien valtuustoissa istuu? Se nähdään alla olevasta taulukosta, johon on koottu viiden suurimman kaupungin valtuustojen paikkaosuudet suurimpien puolueiden osalta (taulukon tiedot on kerätty täältä). Taulukosta nähdään, että keskusta on merkittävä poliittinen toimija ainoastaan Oulussa. Keskustalla ei ole mitään sanottavaa esimerkiksi Helsingin tai Espoon kaavoituspäätöksiin tai kasvustrategioihin.

KOK SDP KESK PS VIHR VAS
Helsinki 27,1 17,6 3,5 9,4 22,4 10,6
Espoo 38,7 13,3 2,7 13,3 17,3 2,7
Tampere 25,4 23,9 4,5 13,4 14,9 10,4
Vantaa 26,9 26,9 4,5 16,4 13,4 6
Oulu 19,4 13,4 28,4 11,9 10,4 14,9

Nyt moni varmaankin ajattelee, että kyllähän keskusta voi vaikuttaa kaupungistumiseen hallituksesta käsin. Näin tietysti jossain määrin onkin. Keskusta ei ole täysin aseeton kaupungistumisen jarruttamisessa, koska valtiolla on käytettävissään aluepoliittisia keinoja, kuten maataloustuet tai kuntien valtionosuudet. On kuitenkin epäselvää, miten paljon keskusta on voinut yksin ajaa aluepoliittisia päämääriään erilaisissa hallituskoalitioissa tai onko aluepolitiikka ylipäänsä ollut erilaista silloin, kun keskusta on ollut oppositiossa.

On myös täysin mahdollista, että keskusta haluaisi jarruttaa kaupungistumista paljon voimakkaamin, kuin mihin se pystyy. Jos keskusta saisi päättää suurten kaupunkien kaavoituksesta, kaupunkimme olisivat ehkä vieläkin pienempiä. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että tärkeimmät kaupungistumista koskevat päätökset tehdään paikallistasolla suurissa kaupungeissa, joissa keskustalla ei ole poliittista valtaa.

Kaupungistumisen hitaudesta saamme kiittää suurissa kaupungeissa vallassa olevia puolueita eli kokoomusta, vihreitä ja SDP:tä.

Kommentit (17)

  1. Stadilainen

    Jos kepu, vas, persut ja muut populistit eivät vastustaisi Helsingin nykyistäkin rakentamista, kok, sdp ja vih uskaltaisivat kannattaa enempääkin pelkäämättä liiallista äänten menetystä.

  2. Tyyne Tausta

    Oulu on itseasiassa hyvä esimerkki hallitusta ja kestävästä kaupungistumisesta, jota toivoisi lisää. Jos kuka tutustuu EU:n viime keväänä hyväksymään Urban Agendaan tai seuraa lokakuussa Ecuadorissa järjestettävää YK:n Habitat3 huippukokousta, niin kas, kestävä kaupungistuminen on bio- ja kiertotaloutta, rakentamisen ja maankäytön päästöjen minimointia, uusiutuvaa energiaa, joukkoliikenneyhteyksiä, monikeskuksisuutta jne. Kaikki asioita, joita tämä parjattu ”eikaupunkipuolue” Keskust ajaa. Eli ketkä lopulta ovatkaan kestävän kaupungistumisen jarruja?

    • Syltty

      Oulussa nimenomaan Kepu haluaisi kaavoittaa korvissa ja peräkylissä asuvien maanomistajien maat täyteen rakennuksia kaupungin piikkiin ja samalla siinä sivussa enemmän tai vähemmmän jättää kaupungin keskusta-alueet tiivistämättä.

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *