Asiaton lehdistökatsaus
Asiaton lehdistökatsaus

Onko sunnuntailisä reilua politiikkaa?

Kokoomuksen eduskuntaryhmä ehdotti hiljattain, että sunnuntailisät voitaisiin lakisääteisyyden sijaan sopia joko työehtosopimusneuvotteluissa tai paikallisesti. Esitys ei ole uusi. Muuan muassa Osmo Soininvaara on ehdottanut samaa. Ehdotuksesta virinneessä keskustelussa on käytetty esimerkkinä ravintoloita, joiden ei nykyään kannata olla auki sunnuntaisin, koska se tuottaisi tappiota.

Monet aktiiviset some-keskustelijat närkästyivät ehdotuksesta ja puolustivat ravintoloiden pienipalkkaisia työntekijöitä. Moni julisti, että sääntelyn purkaminen on sinänsä hyvä juttu, mutta pienipalkkaisten ravintolatyöntekijöiden asema huolestuttaa (ks. esim. tämä, tämä tai tämä).

Sunnuntailisän kannattajien tavoite on sinänsä ymmärrettävä ja se nauttii varmaankin laajaa kannatusta. Kukapa ei haluaisi, että pienipalkkaisten palkat olisivat suuremmat, etenkin jos tämä olisi mahdollista totetuttaa siten, etteivät pienipalkkaisten työmahdollisuudet samalla heikkenisi.

Olisiko sunnuntailisä tällaisessa, kieltämättä epäuskottavassa tilanteessa reilu tapa auttaa pienipalkkaisia ravintolatyöntekijöitä?

Kysymykseen vastaamiseksi on helpointa matkustaa tarujen Asiatonlandiaan, jossa sattumalta käydään myös keskustelua sunnuntailisästä. Siellä sunnuntailisää ei ole. Kansalaiset ovat huolissaan ravintolatyöntekijöiden hyvinvoinnista ja kokevat, että nämä ansaitsisivat sunnuntaityöstä korkeamman palkan.

Asiatonlandian ekonomistit varoittavat, että sunnuntailisä voi tehdä ravintolatoiminnasta tappiollista sunnuntain osalta ja että ainakin jotkut ravintolat olisivat kiinni sunnuntaisin. Jotkut pienipalkkaiset jäisivät siis tyystin ilman palkkaa sunnuntailta. Sunnuntailisän kannattajien vasta-argumentti on, että ravintolayrittäjät tekevät niin suuria voittoja, että heillä on varaa maksaa korkeampaa palkkaa sunnuntaina, eikä työmahdollisuuksien määrä vähene.

Asiatonlandia muistuttaa koto-Suomea siltä osin, että ekonomistien varoitukset kaikuvat kuuroille korville. Sunnuntailisä kirjoitetaan lakiin.

Asiatonlandian ekonomistikunnan suureksi hämmästykseksi sunnuntailisällä ei kuitenkaan ole pelättyjä haittavaikutuksia. Ravintola-annosten hinnat eivät muutu ja niitä myydään ihan yhtä paljon kuin aiemmin. Yhtään ravintola-alan työpaikkaa ei katoa, mutta ravintolatyöntekijät saavat korkeampaa palkkaa. Sunnuntailisän kannattajien tavoitteet toteutuvat täydellisesti.

Tässä yksinkertaisessa tilanteessa sunnuntailisän vaikutukset on helppo nähdä. Sunnuntailisä on tulonsiirto ravintoloiden omistajilta työntekijöille. Se on täysin verrattavissa omistajille langetettavaan ylimääräiseen veroon, jonka tuotot suunnataan työntekijöille.

Ja juuri tässä on sunnuntailisän ongelma.

On ihan ok yhdessä vaatia, että pienipalkkaisten ravintolatyöntekijöiden asemaa on parannettava. Mutta on epämiellyttävää vaatia parannuksia ja langettaa niiden kustannukset ainoastaan ravintolayrittäjille eli niille, jotka jo nykyään vapaaehtoisesti auttavat pienipalkkaisia. Ehkä alleviivaaminen on tarpeen. Esimerkiksi 6 henkilöä palkkaava ravintolayrittäjä tekee enemmän pienipalkkaisten ravintolatyöntekijöiden eteen kuin ihminen, joka ei pyöritä ravintolaa.

Jos pienipalkkaisten asemaa halutaan parantaa, sen voi tehdä paljon reilummin. Reilua olisi esimerkiksi antaa pienipalkkaisille  veronalennuksia, jotka rahoitettaisiin kaikille muille suunnatuilla veronkorotuksilla. Siis kaikille, ei vain ravintolayrittäjille. Progressiivisen verotuksen ystävien pitäisi vaatia kaikkien suurituloisten verojen nostamista, ei vain suurituloisten ravintolayrittäjien.

Otetaan vielä pari analogiaa. Monet vapaaehtoiset luovuttavat verta. Tästä huolimatta yleinen mielipide on, että verta tarvittaisiin lisää. Tuleeko kenellekään edes mieleen vaatia, että jo nyt vapaaehtoisesti verta luovuttavien pitäisi luovuttaa enemmän? Vai pitäisikö vaatia lisää niiltä, jotka eivät luovuta?

Jotkut puolestaan auttavat pitämään kaupungin puistot siisteinä kerätessään silmiin sattuvat roskat roskakoriin. Jos tästä huolimatta puistot ovat epäsiistejä, tuleeko kenellekään mieleen vaatia, että jo nyt vapaaehtoisesti puistoja siivoavien pitäisi siivota enemmän? Vai olisiko reilumpaa, että kaupunki palkkaa puistosiivoojia, joiden palkat rahoitetaan yleisellä kuntaveron korotuksella?

Asia voidaan todeta yleisemminkin. Jos jollakin politiikalla on laaja kannatus, sen kustannuksia ei pidä langettaa pienelle ihmisryhmälle, vaan mahdollisimman laajalle. Etenkään kustannuksia ei pidä langettaa ainoastaan sille ihmisryhmälle, joka jo vapaaehtoisesti edistää politiikan toteutumista.

Toisin kuin Asiatonlandiassa, todellisuudessa sunnuntailisällä tietenkin on työmarkkinavaikutuksia, jotka eivät ole ihan itsestäänselviä. Niistä kerromme lisää myöhemmin.

Kommentit (15)

  1. Laskutaitoinen

    Sunnuntailisä on korkeammalla tasapainohinnan yläpuolella kuin arkipalkka, siksi se estää enemmän ja palkitsevampia työtilaisuuksia kuin arkipalkka tai edes iltalisä. Moni menisi mieluummin su töihin 150 eurolla kuin arkena 100 eurolla, mutta se on laitonta, joten heistä moni ei pääse töihin. Ihannemaailmassa joka duunista saisi sopia tasapainopalkan ja siksi työttömyyttä ei olisi.

  2. Laskutaitoinen

    Tasapainopalkka on se palkka, jolla työn kysyntä ja tarjonta ovat yhtä suuret. Ylempi aiheuttaa työttömyyttä ja alempi työvoimapulaa. Sunnuntaina se voi olla korkeampi muttei 100 % korkeampi ravintola-alalla.

  3. ville vipunen

    Voidaanko ajatella niin, että työllisyys-prosentti olisi korkeimmillaan silloin kun kenellekään ei makseta palkkaa? Mitä sanovat taloustaitajien differentiaaliyhtälöt siinä tapauksessa, että palkkameno ekstrapoiloidaan nollaan?

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *